PUOTILA-SEURA kypsässä 40 vuoden keski-iässä
29.10.2001.
Kaupungiosayhdistykset syntyvät tarpeesta.
Lähiörakentamisen edetessä
Itäväylän suunnassa 1950- ja 1960-luvuilla, ensimmäiset asukkaat pääsivät
muuttamaan Puotilaan syyskuussa 1960. Kuitenkin puutteet jokapäiväisen elämän
sujumiseksi kitkattomasti uudessa lähiössä olivat huomattavia. Tilanne synnytti
ulkoisen tarpeen kaupunginosayhdistyksen perustamiseen. Toisaalta tarpeelliseksi
nähtiin myös yhteishengen luominen uuden asujaimiston
sisälle.
Asuinympäristöön liittyvien epäkohtien korjaamiseksi
Puotila-Seura ry perustettiin 29. lokakuuta vuonna 1961. Vetäjinä niin seuran
perustamisessa kuin myös sen luotsaamisessa toimivat alueen aktiiviset asukkaat.
Taustayhteyksistä nostettakoon erityisesti esiin seurakunta sekä yhteydet
liike-elämään. Ensimmäisenä puheenjohtajana yhdistyksessä toimi pastori Heikki
Apajalahti myöhemmin kirkkoherra ja läänin rovasti.
Alueella jo kauan
olleen Vartiokylän pientaloasutuksen rinnalle syntyneen Puotila-Seuran
toimialueeksi muotoutuivat Vartiokylän kylän osa-alueet Puotila, Puotinharju,
Vartioharju sekä Itäkeskus. Myös Roihupellon teollisuusalue kuului
toimialueeseen. Näitä viittä aluetta kuvaa Puotila-Seuran logo, jossa on viisi
purjetta. Yhdistys otti nimekseen Puotila-Seura. Muistettakoon, että yhdistyksen
syntyvaiheen aikana Puotilan rinnalla nykyisen Puotinharjun nimenä oli Puotila
II ja että Itäkeskuksesta nykymuotoisena aluekeskuksena ei ollut seuran
perustamisajankohtana vielä käsitystä. Toimialue oli suurelta osin
historiallisen Puotilan kartanon mailla.
Puotilan lähiö alkoi rakentua
1959-1960. Puotilan jälkeen tai oikeammin sen rinnalla Puotila II - nykyinen
Puotinharju - alkoi rakentua pari vuotta myöhemmin v. 1962. Itäistä aluekeskusta
eli nykyistä Itäkeskusta ryhdyttiin suunnittelemaan 1960-luvun lopulla ja sen
kaavarunko ja asemakaava sijoittivat sen nykyiselle paikalleen
1970-alkupuolella. Myös Roihupellon teollisuusalue alkoi rakentua 1970-luvun
alussa. Näin asuinalueemme rakenne oli pääpiirteissään muotoutunut
pientaloalue, kerrostaloalue, kauppakeskukset, teollisuusalue sekä
liikenneyhteydet. Toisaalta juuri liikenneyhteydet jakavat toimialueen osiin.
Rakentaminen ei kuitenkaan päättynyt yhdistyksen toimialueella. Vastikään
valmistui Kauppakeskus Itäkeskukseen kolmas vaihe, Puotilan metroaseman viereen
nousi ja nousee uusia rakennuksia, vanhainkotialue laajenee ja pientaloalue
tiivistyy ja pesee kasvojaan. Rakentaminen ja kehitys
jatkuvat.
Saadakseen asukkaiden mielipiteet ja näkemykset kuulumaan
selvemmin kaupungin päättäjille sekä virkamiehille kaupunginosayhdistykset
muodostivat yhteistyöelimen Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn
vuonna 1964. Jäseninä liitossa on nykyisin yli 60 kaupunginosayhdistystä. HELKA
kuuluu Suomen kotiseutuliittoon. Erityisesti yhteistyö Itäisen suurpiirin
yhdistysten kanssa on ajoittain ollut tiivistä asioiden niin vaatiessa. Itäinen
suurpiiri käsittää Puotilan ohella Marjaniemen, Myllypuron, Kontulan, Kurkimäen,
Mellunmäen ja Vuosaaren. Yhteistyötä on ollut myös kaakkoisen suurpiirin
yhdistysten Roihuvuoren ja Herttoniemen kanssa. Yhteistyöstä esimerkkinä
mainittakoon monitoimitalon Itä-Helsingin kulttuurikeskuksen STOAn saanti
alueelle ja sen sijoittuminen Itäkeskukseen sekä mm. Myllypuron urheilukeskuksen
rakentuminen alueelle.
Puotila-Seura ry on perustettu valvomaan
väestön yhteisiä etuja toimialueellaan.
Yhdistys on perustettu
säilyttämään toiminta-alueensa luonnonläheisyyteen perustuvan erikoisluonteen ja
vaalimaan alueen kauneusarvoja ja historiallisia muistomerkkejä.
On
paikallaan mainita joitakin huomattavia merkkipaaluja, joita Puotila-Seura on
ollut ajamassa 40-vuotistaipaleensa aikana. Näin jälkikäteenkin on vaikea
ymmärtää miksi ratkaisut ao. kohteissa olisi toteutettu toisin. Aika on
osoittanut asukkaiden olleen oman alueensa asiantuntijoina
oikeassa.
- Kaupunginosan merellisyys oli uhattuna.
Vartiokylänlahti oli
tarkoitus täyttää rakennusjätteillä. Erittäin
pitkien ponnistelujen
tuloksena Vartiokylänlahti lainehtii vapaana ja
sitä kiertää ns.
U.A.Saarisen polku hyvin suosittuna
ulkoilureittinä.
- Metro oli tarkoitus rakentaa 5 m maanpäälle
Puotilassa ja
metrojunan oli tarkoitus ohittaa aluksi Puotila
pysähtymättä.
Kuten tiedämme metro kulkee maanpinnan alla ja
pysähtyy
Puotilassa. Myös Juorumäen kartanopuisto on
ehjä.
- Rappeutumaan päästetty historiallinen Puotilan kartano
oli
tarkoitus purkaa. Kartano on - se palvelee
asukkaita sekä mm.
vihkipareja laajalti. Kruununa sen rinnalle
nousi Puotilan kappeli
seurakunnan toimesta 1962.
Aivan oma
lukunsa ovat Vartiokylän Linnavuori ja asukastapahtumat.
-
Yhdistykseltä ei ole riittänyt ymmärrystä siihen miksi Helsinki ei
ole tutkinut ja hyödyntänyt historiaansa ennen
varsinaista kaupunkiaikaa. Puotila-Seura on yrittänyt herättää viranomaisia
ja päättäjiä pitämällä asiaa esillä - koko olemassa olonsa ajan. Vuodesta 1997
alkaen asiaan on taas panostettu erityisesti. Pää-kaupunkiseudun juuret ovat
asuinalueellamme olevan rautakautisen muinaislinnan raunioissa. Kaupungin
viettäessä perustamisensa 450-vuotisjuhlaa juhlavuonna 2000, Puotilassa
vietettiin "1450-vuotisen kotiseudun juhlaa"! Kyse onkin paljon laajemmasta
asiasta kuin Vartiokylän Linnavuoren muinaislinnasta. Kyse on Itä-Helsingin
imagosta sekä Helsingin, pääkaupunkiseudun ja koko Suomen pääkaupungin asiasta.
Asia nytkähti eteenpäin Puotila-Seuran julkaistua pienen kirjasen
muinaislinnasta. Muinaislinnan tutkiminen sisällytettiin toimenpide-suosituksena
kaupungin laatimaan raporttiin Menestyvä Itä-Helsinki, valtuusto teki päätöksen
tutkimusrahoituksen selvittämiseksi ja Helsingin muinaislinna tunnetuksi-hanke
sai suojelijakseen valiokuntaneuvos Pentti Arajärven 2001. Vuodelle 2002
myönnettiin aloitusrahoitus noin 500 000 mk.
- Asukastapahtumien
joukosta poimittakoon jo yhdistystoiminnan alkuaikoina luoduista tapahtumista
Meripäivät. Meripäivien suosio asukastapahtumana on kantanut kaikkein pisimmälle
ja tapahtumasta on muodostunut todellinen perinne. Meripäivät on tosin muunnettu
alueen esihistoriaa korostavaksi tapahtumaksi ja Meripäivien rinnalla on alettu
käyttää nimeä Varjagi-Festivaali - näin asuinalueemme historian
painottamiseksi sekä omaleimaisen imagon luomiseksi alueellemme. Lisäksi
tavoitteena on ollut muinaislinnan tutkimusten aloittamisen
edesauttaminen.
- STOAn toimintaa Puotila-Seura on elävöittänyt
järjestämällä tai osallistumalla näyttelyihin ja tapahtumiin. Itä-Helsingin
kulttuuriviikkojen synnyttämisessä yhdistyksellä oli huomattava rooli.
Tapahtuman priimusmoottorina on kuitenkin toiminut jo 17 vuotta Anja Hinkkanen
Marjaniemestä.
Yhteistyö
Alueellamme toimii
useita tahoja ja yhdistyksiä eri tarkoitusperineen. Puotila-Seura on pyrkinyt
yhteistyöhön yhteistyöhön, joka palvelisi eri tahojen kuten mm. asukkaiden ja
liike-elämän yhteisiä etuja ja miksei myös kaupungin yhdensuuntaisia
tavoitteita. Juoru-mäen viljelypalstojen hallinto on osa yhdistystoimintaa.
Kuitenkin varsinaisina esimerkkinä paikallisesta yhteistyöstä käynee yhteistyö
pienimpien kanssa eli yhteistyö Leikkipuistojen Rusthollari ja Mustapuro kanssa.
Yhdys- ja avainhenkilönä tässä yhteistyössä on toiminut Terhi Rinne. Toivomme
edistävämme hyvää kotiseudullista kasvatuspohjaa lapsille ja nuorille
jatkossakin. Myös moniin muihinkin tahoihin ja suuntiin yhdistys on pyrkinyt
pitämään oven auki vain joitakin tahoja mainitakseni: Itä-Helsingin
kalakerhot, Leijonat, Martat, Puotilan Kartano -ravintola, Puotilan Pelimannit,
joka yhtye on syntynyt tässä yhdistyksessä, Puotin Laulu, Urheiluseura Valtti
sekä Vartio- ja Mellunkylän kiinteistö-yhdistys. Yhdistyksen sisäisissä
keskusteluissa on monasti vilahtanut toiminnan koordinoinnin ja yhteistyön
lisäämisen mahdollisuus.
Asuinalueemme esihistorian esille tuomisen ja
sen elävöittämisen yhdistys katsoi niin tärkeäksi, että se määrätietoisesti
hakeutui yhteistyöhön historiaa elävöittävien ja kokeellista arkeologiaa
toteuttavien toimialueen ulkopuolisten yhdistysten kanssa. Näistä yhdistyksistä
mainittakoon mm. Elävä Keskiaika, Harmaasudet, Pohjan Neito, Rus-kävijät,
Sommelo, Tsakku-yhtye sekä Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistys teki vuonna 2000 myös
oppisopimuksen Humanistisen Ammattikorkeakoulun kanssa. Asiaamme on tukenut
rohkaisuin, neuvoin sekä rahoituksella kulttuuriasiainkeskus. Yhdistyksessä
toivotaan näidenkin yhteyksien jatkuvan ja jopa
laajentuvan.
Tulevaisuus ja tavoitteet
Yleisesti
ottaen asiat alueella vaikuttavat olevan kutakuinkin kunnossa näin ainakin
voisi päätellä siitä, että aktiviteetti asukkaiden keskuudessa on laantunut
huomattavasti niistä ajoista, joita voi lukea ja tulkita yhdistyksen alkuaikojen
pöytäkirjoista ja lehdistä. Ilmeisesti yhteiskunnan tahti ja elämänvirtaukset
sekä käsitys asioiden itsestään hoitumisesta ovat sellaisia, että omaa aikaa ei
haluttaisi käyttää asuinympäristön asioiden vapaa-ehtoiseen hoitamiseen.
Tyytymättömyyden lausumia kyllä esiintyy. Valitettavasti nuoria ei ole
riittävästi onnistuttu kytkemään mukaan yhdistystoimintaan. Tosin yhdistys on
selvittänyt Nuorten Akatemian pelisääntöjä, joiden mukaan nuoret saisivat
opintopisteitä mielekkäästä osallistumisestaan yhdistystyöhön. Kaikki edellä
sanottu sisältää peikon, joka luo tositavoitteita ihmisten aktivointiin tulevina
vuosina.
Kuitenkin yhdistyksessä vallitsevan käsityksen mukaan
asuinympäristöä eli kaupungin-osaa tulisi edelleenkin kehittää ja rakentaa
yhdessä viranomaistiedon ohella myös niiden ihmisten asiantuntemuksella, jotka
asuvat alueella, niiden ihmisten asiantuntemuksella, jotka ovat juurtuneet
kotiseutuunsa ja jotka tuntevat sen yksityiskohdat ja jotka haluavat antaa
perillisilleen sekä muillekin alueelle muuttaville mahdollisuuden juurtua tähän
samaan kotiseutuun ja kaupunginosaan. Tähän suuntaan kulkemiseen antaa nykyisin
ei vain mahdollisuuden vaan velvoitteen myös uusi
rakennuslaki.
Puotila-Seura tulee edelleenkin olemaan tarpeellinen
kaksisuuntaisena eli interaktiivisena yhteyskanavana viranomaisten ja alueen
asukkaiden välillä. Lisäksi yhdistyksen tulee jatkossakin pyrkiä myös
omaehtoisen toiminnan sekä yhteishengen ylläpitämiseen.
Puheenjohtajan
ominaisuudessa haluan kiittää kaikkia Teitä, jotka olette tehneet huolehtivaa ja
vastuullista työtä asuinalueemme ja kaupunginosamme eteen sekä elävöittäneet
asuinympäristöämme.
Heikki Iihola, Puotila-Seuran
puheenjohtaja
------------------------
Helsingin Kaupunginosayhdistysten
liiton HELKAn puheenjohtaja Riitta Fabricius jakoi tilaisuudessa HELKAn
kunnianosoituksena tunnustusmitalit yhdistyksen kautta kaupunginosan eteen
tehdystä työstä Monika Sköldille sekä Mari Saariselle. HELKAn korkein
huomionosoitus Pro Helsinki-mitalli myönnettiin Terhi Rinteelle erityisesti
lasten ja nuorten eteen tehdystä työstä.