"Aivan kuin maalla eläisi" - usein kuultu kommentti vieraittemme sanomana. Alueelle rakennettiin kunnallistekniikka vasta 70-luvulla ja puulämmitys oli tuolloin arkipäivää. Alueella oli kaksi kauppaa, oma urheiluseura ja kahdessa talossa oli mankeli, jota oli mahdollista vuokrata.

Toivolassa oli hevosia, jotka auttoivat monissa askareissa, esimerkikisi kyntivät perunamaat. Lähes kaikkien huviloiden pihapiiristä löytyi oma puutarha aina 60-luvulle saakka.

Ilmapiiri oli hyvin tuttavallinen; herrasväki ja "tavallinen kansa" tuli toimeen keskenään erittäin hyvin. Kaikki tunsivat toisensa ja metsissä ja pihoissa liikuttiin vapaasti huvilalta toiselle.

Meilahden huvila-alueella asui 1800- luvun jälkimmäisellä puoliskolla moni varakas ja hyvin menestynyt liikemies.

virpojat.jpgAlueelle rakennettiin 1900-luvun alussa huviloita, joiden asukkaat edustivat laajasti maan taide- ja tiedeyhteisöjä ; arkkitehti J.V. Strömberg, professori J.Mikkola ja vaimonsa kirjailija Maila Talvio (villa Laaksola, purettu), säveltäjä Yrjö Kilpinen ja vaimonsa pianisti Margaret (villa Furunäs), säveltäjä Ilmari Hannikainen, professori A.O. Väisänen (villa Mainiemi),taidemaalari-kirjailija Viljo Kojo (villa Wuokkola), arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström (villa Tomtebo). Tunnettu persoona oli myös Maria Åkerblom opetuslapsineen (villa Toivola).

Usea presidentti on asunut alueellamme sekä Tamminiemessä että Mäntyniemessä. Urho ja Sylvi Kekkonen olivat lähes päivittäinen näky; Urho Seurasaaressa lenkillä ja Sylvi bussissa matkalla kaupunkiin. Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi liikkuvat myös säännöllisesti alueella.

Taitelijaelämää eletään edelleen Villa Furunäsissä, jossa Helsingin Taiteilijaseuran jäsenillä on atelje-tiloja.

Kirjassa ”Töölöntullin molemmin puolin” Hackzell & Toppari 1997, Vähä-Meilahden alueesta on hyvä kuvaus.

Vuonna 1985 vahvistunut "uusi" asemakaava johti voimakkaaseen muuttoon ja sitämyötä sukupolven vaihdokseen huvila-alueella. "Uudessa" Meilahdessa alkuperäisasukkaatkin tuntevat vielä olonsa kotoisaksi. Muutamassa huvilassa Heikinniementien varrella asuu jopa 3. ja 4. sukupolven meilahtelaisia.

Livet i Mejlans

”Som att bo på landet” är en vanlig kommentar ännu idag. Det stämmer så tillvida att området fick kommunalteknik först på 70-talet och vedeldning var vardag. Det fanns två butiker, en idrottsförening och två hus som hade mangel som man kunde hyra.

sundell_1.jpgHästar fanns på Toivola och de hjälpte till att plöja de större potatislanden. Nästan alla villor hade trädgård och potatisland ännu långt in på 60-talet.

Stämmningen var familjär ; herrskap och ”vanligt folk” umgicks obehindrat. Alla kände alla och barnen rörde sig fritt från villa till villa och härjade i skog och mark.

Mejlans villaområde dominerades under 1800-talets senare del av adel och förmögna handelsmän.

Villorna som byggdes i början av 1900-talet ledde till en nivellering och kultur- och vetenskap blev välrepresenterade ; arkitekt J.V. Strömberg och professor J.Mikkola och hans fru författaren Maila Talvio ( villa Laaksola, riven ), Tonsättaren Yrjö Kilpinen och hans fru pianisten Margaret (villa Furunäs) Tonsättaren Ilmari Hannikainen och professor A.O. Väisänen (villa Mainiemi), Målaren,författaren Viljo Kojo (villa Wuokkola), arkitekturprofessor Gustaf Nyström (villa Tomtebo). En känd persolighet var Maria Åkerblom och hennes lärjungar (villa Toivola).

Presidenter har residerat i flere repriser både på Ekudden och Talludden. Framförallt Kekkonen, både Urho och Sylvi var en nästan daglig syn, han på Fölisön och hon i bussen till stan.

President Halonen rör sig också flitigt med sina stavar i området.

Konstnärslivet fortsätter på Furunäs som hyrs av Helsingin Taiteilijaseura och där dess medlemmar har ateljeutrymmen.

I boken ”Töölöntullin molemmin puolin” Hackzell & Toppari 1997, finns Lill-Mejlans väldokumenterat.

Den nya stadsplanen 1985 ledde till en kraftig nyinflyttning och generationsväxling men anpassningen har varit lyckad och i det ”nya” Mejlans känner sig också ursprungsbefolkningen hemma.I några av villorna vid Hindersnäsvägen bor 3dje och 4de generationens mejlansbor.

sundell_3.jpg