Toimijoita / Puotila-seura ry / Seuran historiaa


PUOTILA-SEURA kypsässä 40 vuoden keski-iässä 29.10.2001.

Kaupungiosayhdistykset syntyvät tarpeesta.

Lähiörakentamisen edetessä Itäväylän suunnassa 1950- ja 1960-luvuilla, ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan Puotilaan syyskuussa 1960. Kuitenkin puutteet jokapäiväisen elämän sujumiseksi kitkattomasti uudessa lähiössä olivat huomattavia. Tilanne synnytti ulkoisen tarpeen kaupunginosayhdistyksen perustamiseen. Toisaalta tarpeelliseksi nähtiin myös yhteishengen luominen uuden asujaimiston sisälle.

Asuinympäristöön liittyvien epäkohtien korjaamiseksi Puotila-Seura ry perustettiin 29. lokakuuta vuonna 1961. Vetäjinä niin seuran perustamisessa kuin myös sen luotsaamisessa toimivat alueen aktiiviset asukkaat. Taustayhteyksistä nostettakoon erityisesti esiin seurakunta sekä yhteydet liike-elämään. Ensimmäisenä puheenjohtajana yhdistyksessä toimi pastori Heikki Apajalahti – myöhemmin kirkkoherra ja läänin rovasti.

Alueella jo kauan olleen Vartiokylän pientaloasutuksen rinnalle syntyneen Puotila-Seuran toimialueeksi muotoutuivat Vartiokylän kylän osa-alueet Puotila, Puotinharju, Vartioharju sekä Itäkeskus. Myös Roihupellon teollisuusalue kuului toimialueeseen. Näitä viittä aluetta kuvaa Puotila-Seuran logo, jossa on viisi purjetta. Yhdistys otti nimekseen Puotila-Seura. Muistettakoon, että yhdistyksen syntyvaiheen aikana Puotilan rinnalla nykyisen Puotinharjun nimenä oli Puotila II ja että Itäkeskuksesta nykymuotoisena aluekeskuksena ei ollut seuran perustamisajankohtana vielä käsitystä. Toimialue oli suurelta osin historiallisen Puotilan kartanon mailla.

Puotilan lähiö alkoi rakentua 1959-1960. Puotilan jälkeen tai oikeammin sen rinnalla Puotila II - nykyinen Puotinharju - alkoi rakentua pari vuotta myöhemmin v. 1962. Itäistä aluekeskusta eli nykyistä Itäkeskusta ryhdyttiin suunnittelemaan 1960-luvun lopulla ja sen kaavarunko ja asemakaava sijoittivat sen nykyiselle paikalleen 1970-alkupuolella. Myös Roihupellon teollisuusalue alkoi rakentua 1970-luvun alussa. Näin asuinalueemme rakenne oli pääpiirteissään muotoutunut – pientaloalue, kerrostaloalue, kauppakeskukset, teollisuusalue sekä liikenneyhteydet. Toisaalta juuri liikenneyhteydet jakavat toimialueen osiin. Rakentaminen ei kuitenkaan päättynyt yhdistyksen toimialueella. Vast’ikään valmistui Kauppakeskus Itäkeskukseen kolmas vaihe, Puotilan metroaseman viereen nousi ja nousee uusia rakennuksia, vanhainkotialue laajenee ja pientaloalue tiivistyy ja pesee kasvojaan. Rakentaminen ja kehitys jatkuvat.

Saadakseen asukkaiden mielipiteet ja näkemykset kuulumaan selvemmin kaupungin päättäjille sekä virkamiehille kaupunginosayhdistykset muodostivat yhteistyöelimen Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn vuonna 1964. Jäseninä liitossa on nykyisin yli 60 kaupunginosayhdistystä. HELKA kuuluu Suomen kotiseutuliittoon. Erityisesti yhteistyö Itäisen suurpiirin yhdistysten kanssa on ajoittain ollut tiivistä asioiden niin vaatiessa. Itäinen suurpiiri käsittää Puotilan ohella Marjaniemen, Myllypuron, Kontulan, Kurkimäen, Mellunmäen ja Vuosaaren. Yhteistyötä on ollut myös kaakkoisen suurpiirin yhdistysten Roihuvuoren ja Herttoniemen kanssa. Yhteistyöstä esimerkkinä mainittakoon monitoimitalon Itä-Helsingin kulttuurikeskuksen STOAn saanti alueelle ja sen sijoittuminen Itäkeskukseen sekä mm. Myllypuron urheilukeskuksen rakentuminen alueelle.

Puotila-Seura ry on perustettu valvomaan väestön yhteisiä etuja toimialueellaan.

Yhdistys on perustettu säilyttämään toiminta-alueensa luonnonläheisyyteen perustuvan erikoisluonteen ja vaalimaan alueen kauneusarvoja ja historiallisia muistomerkkejä.

On paikallaan mainita joitakin huomattavia merkkipaaluja, joita Puotila-Seura on ollut ajamassa 40-vuotistaipaleensa aikana. Näin jälkikäteenkin on vaikea ymmärtää miksi ratkaisut ao. kohteissa olisi toteutettu toisin. Aika on osoittanut asukkaiden olleen oman alueensa asiantuntijoina oikeassa.

-  Kaupunginosan merellisyys oli uhattuna. Vartiokylänlahti oli 
tarkoitus täyttää rakennusjätteillä. Erittäin pitkien ponnistelujen 
tuloksena Vartiokylänlahti lainehtii vapaana ja sitä kiertää ns.
U.A.Saarisen polku hyvin suosittuna ulkoilureittinä.

-  Metro oli tarkoitus rakentaa 5 m maanpäälle Puotilassa ja 
metrojunan oli tarkoitus ohittaa aluksi Puotila pysähtymättä. 
Kuten tiedämme metro kulkee maanpinnan alla ja pysähtyy
Puotilassa. Myös Juorumäen kartanopuisto on ehjä.

-  Rappeutumaan päästetty historiallinen Puotilan kartano oli  
tarkoitus   purkaa. Kartano on - se palvelee asukkaita sekä mm. 
vihkipareja laajalti. Kruununa sen rinnalle nousi Puotilan kappeli 
seurakunnan toimesta 1962.

Aivan oma lukunsa ovat Vartiokylän Linnavuori ja asukastapahtumat.

-  Yhdistykseltä ei ole riittänyt ymmärrystä siihen miksi Helsinki ei ole tutkinut ja hyödyntänyt historiaansa ennen varsinaista kaupunkiaikaa. Puotila-Seura on yrittänyt herättää viranomaisia ja päättäjiä pitämällä asiaa esillä - koko olemassa olonsa ajan. Vuodesta 1997 alkaen asiaan on taas panostettu erityisesti. Pää-kaupunkiseudun juuret ovat asuinalueellamme olevan rautakautisen muinaislinnan raunioissa. Kaupungin viettäessä perustamisensa 450-vuotisjuhlaa juhlavuonna 2000, Puotilassa vietettiin "1450-vuotisen kotiseudun juhlaa"! Kyse onkin paljon laajemmasta asiasta kuin Vartiokylän Linnavuoren muinaislinnasta. Kyse on Itä-Helsingin imagosta sekä Helsingin, pääkaupunkiseudun ja koko Suomen pääkaupungin asiasta. Asia nytkähti eteenpäin Puotila-Seuran julkaistua pienen kirjasen muinaislinnasta. Muinaislinnan tutkiminen sisällytettiin toimenpide-suosituksena kaupungin laatimaan raporttiin Menestyvä Itä-Helsinki, valtuusto teki päätöksen tutkimusrahoituksen selvittämiseksi ja Helsingin muinaislinna tunnetuksi-hanke sai suojelijakseen valiokuntaneuvos Pentti Arajärven 2001. Vuodelle 2002 myönnettiin aloitusrahoitus noin 500 000 mk.

-  Asukastapahtumien joukosta poimittakoon jo yhdistystoiminnan alkuaikoina luoduista tapahtumista Meripäivät. Meripäivien suosio asukastapahtumana on kantanut kaikkein pisimmälle ja tapahtumasta on muodostunut todellinen perinne. Meripäivät on tosin muunnettu alueen esihistoriaa korostavaksi tapahtumaksi ja Meripäivien rinnalla on alettu käyttää nimeä  Varjagi-Festivaali - näin asuinalueemme historian painottamiseksi sekä omaleimaisen imagon luomiseksi alueellemme. Lisäksi tavoitteena on ollut muinaislinnan tutkimusten aloittamisen edesauttaminen.

-  STOAn toimintaa Puotila-Seura on elävöittänyt järjestämällä tai osallistumalla näyttelyihin ja tapahtumiin. Itä-Helsingin kulttuuriviikkojen synnyttämisessä yhdistyksellä oli huomattava rooli. Tapahtuman priimusmoottorina on kuitenkin toiminut jo 17 vuotta Anja Hinkkanen Marjaniemestä.

Yhteistyö

Alueellamme toimii useita tahoja ja yhdistyksiä eri tarkoitusperineen. Puotila-Seura on pyrkinyt yhteistyöhön – yhteistyöhön, joka palvelisi eri tahojen kuten mm. asukkaiden ja liike-elämän yhteisiä etuja ja miksei myös kaupungin yhdensuuntaisia tavoitteita. Juoru-mäen viljelypalstojen hallinto on osa yhdistystoimintaa. Kuitenkin varsinaisina esimerkkinä paikallisesta yhteistyöstä käynee yhteistyö pienimpien kanssa eli yhteistyö Leikkipuistojen Rusthollari ja Mustapuro kanssa. Yhdys- ja avainhenkilönä tässä yhteistyössä on toiminut Terhi Rinne. Toivomme edistävämme hyvää kotiseudullista kasvatuspohjaa lapsille ja nuorille jatkossakin. Myös moniin muihinkin tahoihin ja suuntiin yhdistys on pyrkinyt pitämään oven auki – vain joitakin tahoja mainitakseni: Itä-Helsingin kalakerhot, Leijonat, Martat, Puotilan Kartano -ravintola, Puotilan Pelimannit, joka yhtye on syntynyt tässä yhdistyksessä, Puotin Laulu, Urheiluseura Valtti sekä Vartio- ja Mellunkylän kiinteistö-yhdistys. Yhdistyksen sisäisissä keskusteluissa on monasti vilahtanut toiminnan koordinoinnin ja yhteistyön lisäämisen mahdollisuus.

Asuinalueemme esihistorian esille tuomisen ja sen elävöittämisen yhdistys katsoi niin tärkeäksi, että se määrätietoisesti hakeutui yhteistyöhön historiaa elävöittävien ja kokeellista arkeologiaa toteuttavien toimialueen ulkopuolisten yhdistysten kanssa. Näistä yhdistyksistä mainittakoon mm. Elävä Keskiaika, Harmaasudet, Pohjan Neito, Rus-kävijät, Sommelo, Tsakku-yhtye sekä Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistys teki vuonna 2000 myös oppisopimuksen Humanistisen Ammattikorkeakoulun kanssa. Asiaamme on tukenut rohkaisuin, neuvoin sekä rahoituksella kulttuuriasiainkeskus. Yhdistyksessä toivotaan näidenkin yhteyksien jatkuvan ja jopa laajentuvan.

Tulevaisuus ja tavoitteet

Yleisesti ottaen asiat alueella vaikuttavat olevan kutakuinkin kunnossa – näin ainakin voisi päätellä siitä, että aktiviteetti asukkaiden keskuudessa on laantunut huomattavasti niistä ajoista, joita voi lukea ja tulkita yhdistyksen alkuaikojen pöytäkirjoista ja lehdistä. Ilmeisesti yhteiskunnan tahti ja elämänvirtaukset sekä käsitys asioiden itsestään hoitumisesta ovat sellaisia, että omaa aikaa ei haluttaisi käyttää asuinympäristön asioiden vapaa-ehtoiseen hoitamiseen. Tyytymättömyyden lausumia kyllä esiintyy. Valitettavasti nuoria ei ole riittävästi onnistuttu kytkemään mukaan yhdistystoimintaan. Tosin yhdistys on selvittänyt Nuorten Akatemian pelisääntöjä, joiden mukaan nuoret saisivat opintopisteitä mielekkäästä osallistumisestaan yhdistystyöhön. Kaikki edellä sanottu sisältää peikon, joka luo tositavoitteita ihmisten aktivointiin tulevina vuosina.

Kuitenkin yhdistyksessä vallitsevan käsityksen mukaan asuinympäristöä eli kaupungin-osaa tulisi edelleenkin kehittää ja rakentaa yhdessä viranomaistiedon ohella myös niiden ihmisten asiantuntemuksella, jotka asuvat alueella, niiden ihmisten asiantuntemuksella, jotka ovat juurtuneet kotiseutuunsa ja jotka tuntevat sen yksityiskohdat ja jotka haluavat antaa perillisilleen sekä muillekin alueelle muuttaville mahdollisuuden juurtua tähän samaan kotiseutuun ja kaupunginosaan. Tähän suuntaan kulkemiseen antaa nykyisin – ei vain mahdollisuuden vaan velvoitteen – myös uusi rakennuslaki.

Puotila-Seura tulee edelleenkin olemaan tarpeellinen kaksisuuntaisena eli interaktiivisena yhteyskanavana viranomaisten ja alueen asukkaiden välillä. Lisäksi yhdistyksen tulee jatkossakin pyrkiä myös omaehtoisen toiminnan sekä yhteishengen ylläpitämiseen.

Puheenjohtajan ominaisuudessa haluan kiittää kaikkia Teitä, jotka olette tehneet huolehtivaa ja vastuullista työtä asuinalueemme ja kaupunginosamme eteen sekä elävöittäneet asuinympäristöämme.

Heikki Iihola, Puotila-Seuran puheenjohtaja
------------------------
Helsingin Kaupunginosayhdistysten liiton HELKAn puheenjohtaja Riitta Fabricius jakoi tilaisuudessa HELKAn kunnianosoituksena tunnustusmitalit yhdistyksen kautta kaupunginosan eteen tehdystä työstä Monika Sköldille sekä Mari Saariselle. HELKAn korkein huomionosoitus Pro Helsinki-mitalli myönnettiin Terhi Rinteelle erityisesti lasten ja nuorten eteen tehdystä työstä.