Puotila / Luonto ja ympäristö

Roska-armeijassa taistelee satoja vapaaehtoisia?

Hyvä kasvaa Helsingissä on Rakennusviraston tukema liike, joka yhdistää asukkaa, yritykset ja Helsingin kaupungin toimimaan paremman kaupunkiympäristön puolesta. Kasvualustan liikkeelle tarjoaa rakennusvirasto. http://www.hyvakasvaa.fi


 

Vartiokylänlahti voi kohtuullisen hyvin

Vartiokylänlahti Itä-Helsingissä on lievästi rehevöitynyt, mutta sen vesi soveltuu vielä useimpiin käyttömuotoihin kuten uimiseen ja onkimiseen. Se on muita Helsingin suuria lahtia paremmassa kunnossa.

Vartiokylänlahtea kuormittivat 1960-luvulla purojen tuomat asuma- ja teollisuusjätevedet sekä Herttoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvedet. Kattavan viemäriverkoston rakentaminen ja läheisten vesialueiden tilan koheneminen näkyivät veden laadun paranemisena 1970-luvulla.

Nykyään Vartiokylänlahtea rehevöittävät valuma-alueelta tuleva hajakuormitus ja pohjasta liukenevien ravinteiden aiheuttama ns. sisäinen kuormitus. Lahden vesi vaihtuu matalien ja kapeiden salmien kautta hitaasti. Pohjalle kertyvä aines jää rehevöittämään lahtea.

Vartiokylänlahti on murtovetinen sisälahti. Keväällä purovesien tuoma saviaines värjää vettä. Kesällä vettä samentavat pääasiassa ravinteikkaassa vedessä runsastuvat planktonlevät. Vartiokylänlahden pohjukassa vesi on sameampaa ja ravinteikkaampaa kuin Vuosaaren sillan eteläpuolella. Pohjukan veden laatua heikentävät Mellunkylänpuron tuoma runsas kiintoaines ja aallokon vaikutuksesta veteen sekoittuva pohjaliete. Veden hygieeninen laatu on hyvä.

Kesällä kasviplankton koostuu valtaosin pienistä siimallisista levistä.
Lämpimän veden aikaan esiintyy paljon pieniä sinileviä, mutta leväkukintoja muodostavia rihmamaisia sinileviä ei ole ollut haitallisen paljon. Ulkomerellä muodostuvat sinilevälautat eivät helposti ajaudu lahdelle. Kasviplanktonin tuotanto ylläpitää runsasta eläinplanktonia, joka puolestaan on kalanpoikasten ravintoa. Vartiokylänlahden matalalla liejupohjalla esiintyy pääasiassa harvasukamatoja, surviaissääskien toukkia ja liejusimpukoita. Liejusimpukoiden ja muiden satunnaisempien lajien esiintyminen kertoo pohjan kohtalaisen hyvästä happitilanteesta. Vartiokylänlahden vesi on luontaisesti sameaa ja melko rehevää. Myös ruoikot kuuluvat luonnostaan sen matalille rannoille. Vartiokylänlahden tilaa voitaisiin parantaa vähentämällä lahteen päätyvää hajakuormitusta. Ruoppaamalla pohjasta liukenevien ravinteiden määrää ei voida pienentää, mutta kylläkin hillitä lahden umpeenkasvua.

Lisätietoja: Johtava ympäristötutkija Liisa Autio, puh. 7312 2939, 050 5564283 ja tutkija Ilppo Kajaste, puh. 7312 2622.

Lähde: Kajaste, I. Vartiokylänlahden tila. Vartiokylänlahden vedenlaatu vuosina 2000-2001. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2004.

 

Kooste 1.1.2005 voimaan tulleista Helsingin ympäristönsuojelumääräyksistä
   
Helsingin kaupungin ensimmäiset ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan 1.1.2005. Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa koko Helsingin alueella. Ne velvoittavat kotipaikasta riippumatta kaikkia Helsingin kaupungin alueella toimivia, kuten asukkaita, kiinteistönomistajia ja toiminnanharjoittajia.

Ympäristönsuojelumääräyksiin on sisällytetty osittain jo aiemmin voimassa olleita ohjeita, käytäntöjä ja määräyksiä, mutta niihin on lisätty esimerkiksi joillekin kiinteistönomistajille uusia ja merkittäviäkin kieltoja tai vaatimuksia.

Seuraavaan on poimittu eräitä keskeisiä kohtia ympäristönsuojelumääräyksistä:

Yksityisiä kuntalaisia tai kiinteistönhaltijoita koskevissa määräyksissä käsitellään mm. autojen pesua, puutarhajätteiden polttoa ja käytöstä poistettujen polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden nostamista maaperästä.

Autojen, koneiden tai laitteiden pesuvesiä saa imeyttää maaperään hyvin rajoitetusti ja vain silloin, jos käytetään mietoja pesuaineita. Muutoin pesuvedet on johdettava jätevesiviemäriin tarvittaessa hiekan ja öljynerottimien kautta.

Puutarhanhoidossa syntyviä risuja tai muita puutarhajätteitä ei saa enää hävittää pihalla avoimesti tai esim. tynnyrissä polttamalla. Hyväksyttäviä käsittelytapoja ovat kompostointi tai puutarhajätteiden vieminen YTV:n Sortti-asemille Kivikkoon tai Konalaan.

Kiinteistönomistajien on selvitettävä, onko heidän tontillaan käytöstä poistettuja öljysäiliöitä, koska ne on nostettava maaperästä viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäkustannuksia saattaa tulla, jos maaperä on pilaantunut esimerkiksi säiliön vuotamisen takia. Nostamisvelvoite koskee myös muita käytöstä poistettuja kemikaalisäiliöitä.

Veneenomistajilta edellytetään aiempaa suurempaa huolellisuutta veneiden kunnostamisessa ja huollossa. Merkittävin vaatimus on veneiden pohjamaalien poistamisessa syntyvien jätteiden talteenotto. Veneiden pesussa syntyvät jätevedet on johdettava erottimien kautta jätevesiviemäriin, mikäli pesussa käytetään voimakkaita liuotinpesuaineita.

Ympäristönsuojelumääräyksiä sovelletaan myös jätevesiviemäriin liittymättömien kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn oli kyse sitten vapaa-ajan asunnosta tai vaikka tilapäisestä rakennustyömaasta.
Terveyshaittoja mahdollisesti aiheuttavista rakennustöistä, kuten rakennusten julkisivujen hiekkapuhalluksesta, on tehtävä ilmoitus ympäristökeskukselle 14 päivää ennen työn aloittamista. Menettelyn tarkoituksena on valvoa, että suojaustoimenpiteet ovat riittäviä. Isännöitsijöiden ja kiinteistöhuoltoyritysten on syytä huomioida, että keväällä 2005 ei ole enää sallittua käyttää lehtipuhaltimia hiekoitushiekan poistamiseen. Kielto on annettu pölyhaittojen estämiseksi aikana, jolloin leijuva pöly jo muutenkin heikentää ilman laatua.

Rakentamista koskevat erityisesti ympäristönsuojelumääräysten pölyn- ja meluntorjuntaa käsittelevät luvut. Kallioporausta, louhintaa ja murskausta tekeviltä vaaditaan tehokkaita toimenpiteitä pölyn leviämisen estämiseksi. Samoin jos purettavan rakennuksen läheisyydessä on asuntoja, päiväkoteja tai vastaavia, on purettaessa estettävä tehokkaasti pölyn syntyminen ja leviäminen. Jos pölyä ei voida torjua, ei pölyä aiheuttavaa purkutyötä saa aloittaa tai jatkaa. Näin voi käydä lähinnä kovien pakkasten aikaan, jolloin veden käyttö pölyntorjunnassa on vaikeaa ellei mahdotonta. On myös huomattava, että työmaan ajoväylät ja läheiset katualueet likaantuvat helposti ja voivat pölytä kuivuessaan. Tämä tulee estää kastelemalla, suolaamalla tai harjaamalla ajoväylät ja katualueet säännöllisesti.

Ympäristönsuojelumääräyksissä määritellään, mikä on sellaista erityisen häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, josta on tehtävä ilmoitus ympäristökeskukselle. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole aiempaan, jo vuosia sovellettuun käytäntöön, verrattuna kuitenkaan laajennettu.

Ympäristönsuojelumääräyksiin on sisällytetty myös eräitä hyvinkin yksityiskohtaisia määräyksiä, jotka liittyvät kemikaalien varastointiin sekä sisätiloissa että ulkona. Nämä määräykset on tarkoitettu lähinnä sellaista yritystoimintaa varten, joka ei edellytä ympäristöluvan hakemista tai kemikaali-ilmoituksen tekemistä.

Uudet öljy-, polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden tarkastusvaatimukset tuovat velvoitteita niille kiinteistöjenomistajille, joiden hallitsemilla kiinteistöillä on öljy- tai muita kemikaalisäiliöitä. Ympäristönsuojelumääräysten mukaan kaikki maanalaiset säiliöt on jatkossa tarkastettava säännöllisesti. Tärkeillä pohjavesialueilla myös kaikki maanpäälliset säiliöt on tarkastettava säännöllisesti.

Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvovat ensisijaisesti Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastajat (puh. 09 7312 2760, ma – pe klo 8.15 – 16),
Ympäristönsuojelumääräykset ja niiden kansanpainos löytyvät osoitteesta:
http://www.hel.fi/ymparistonsuojelumaaraykset

Lisätietoja määräyksistä:

Johtava ympäristötarkastaja Juha Lahtela, Helsingin ympäristökeskus, puh. 7312 2779, 050 352 5991
Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara, Helsingin ympäristökeskus, puh. 7312 2769