Toimivan vuorovaikutuksen elementtejäAlueverkostot koostuvat kaikista alueen toimijoistaAlueverkostot ovat osa arkea. Alueella on aina olemassa alueverkosto, joka koostuu kaikista alueen toimijoista: yhdistyksistä, aluetta suunnittelevista viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä sekä yrityksistä, ja tietysti alueen aktiivisista asukkaista. Alueverkoston näkyväksi tekeminen, potentiaalin hyödyntäminen ja synergian löytäminen eri toimijoiden välille ovat ratkaisevassa asemassa vuorovaikutuksen kehittämisessä. Lisäämällä verkostojen näkyvyyttä lisätään myös tietoisuutta siitä, kuka vastaa mistäkin. Näkyvyyden lisäämiseksi tarvitaan konkreettisia yhteystietolistoja esimerkiksi julkisella sektorilla aluetta suunnittelevista henkilöistä sekä alueella toimivista järjestöistä ja yhdistyksistä. Yhteystietolistat auttavat tiedon välittämisessä oikeille tahoille ja oikeiden keskustelukumppaneiden löytymisessä. Tiedon tulisi löytyä helposti eri lähteistä, kuten kaupunginosan tai kaupungin kotisivuilta, puhelinluettelosta tai paikallislehdestä. Ketkä ovat alueen toimijoita?
Toimivan vuorovaikutuksen elementtejäAlla on esitelty vuorovaikutuksen elementtejä. Kohtia pitää soveltaa tilanteen ja toimijoiden roolien mukaan!
ALUEFOORUMIAluefoorumi on kaikille aluetoimijoille avoin keskustelutilaisuus, jossa keskustelun aihepiirit valitaan alueella ajankohtaisten teemojen perusteella tai alueella virinneiden keskustelujen pohjalta. Aihepiirin tiimoilta kutsutaan 2-4 alustajaa. Usein järjestäjänä toimii aktiivinen alueyhdistys, esim. kaupunginosayhdistys. Myös kaupunki voi toimia aluefoorumin järjestäjätahona. Tarkoituksena on koota yhteen alueen toimijat, suunnittelijat, luottamushenkilöt ja asukkaat keskustelemaan alueen asioista. Aluefoorumeissa painotetaan arkea kokonaisuutena, eli paikalla on edustajia useammilta hallinnon aloilta. Lisätietoja aluefoorumeista: www.kaupunginosat.net/aluefoorumit/ ALUERYHMÄAlueryhmä on suljettu alueen toimijoista koottu ryhmä, jonka jäsenet on valittu yhteisesti sovituin periaattein. Ryhmässä voivat olla mukana esimerkiksi alueen yhdistykset, yritykset, luottamushenkilöt, aluetta suunnittelevat viranhaltijat sekä vaikkapa koulun rehtori. Alueryhmiä ovat pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Espoon alueneuvottelukunnat ja Vantaan aluetoimikunnat. Ryhmät saattavat esimerkiksi laatia konkreettisia ehdotuksia alueen ajankohtaisista kehittämiskohteista. Ne voivat toimia myös aluefoorumeiden järjestäjätahona sekä konkretisoida aluefoorumeiden keskustelua ehdotuksiksi alueen kehittämisestä. Yhteistyön kautta alueen suunnittelijat saavat käsityksen alueen erilaisista näkemyksistä ja tarpeista. KOHTAAMISPAIKKAKohtaamispaikoilla tarkoitetaan alueella sijaitsevia fyysisiä tiloja, kuten esimerkiksi asukastaloja, kirjastoja ja yhteyspalvelupisteitä. Niissä alueen toimijat voivat kohdata virallisissa ja epävirallisissa yhteyksissä. Esimerkkinä kohtaamispaikan tapahtumista ovat vaikkapa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden säännölliset vierailut ja alueen toimijoiden järjestämät tapahtumat. Naamatusten tapahtuvan kohtaamisen etuina on mahdollisuus rauhalliseen keskusteluun sekä taustojen, tarpeiden ja päätösten perusteelliseen esittelyyn. Henkilökohtainen tapaaminen lisää yhteisymmärrystä paremmin kuin paperilla tai sähköisesti tapahtuva keskustelu. Fyysiset kohtaamispaikat toimivat sähköisten ja printattavien medioiden tapaan yhtenä tiedonvälittämisen kanavana ja yhteisöllisyyden kehittäjänä. Esimerkkejä pääkaupunkiseudun kohtaamispaikoista: KOORDINOINTIKoordinoinnilla tarkoitetaan vuorovaikutusprosessin avaamista ja prosessin toteutumisesta vastaamista. Koordinointi on pohdintaa vastuun ja tehtävien jakamisesta. Mikä tehtävä kuuluu kenellekin ja kuka vastaa siitä, että prosessi toimii? Olennaista on, että jollain on ”langat käsissään” ja toisaalta että jokainen osa-alue on jonkin tahon vastuulla. On myös tärkeää, että toimijoilla on yhtenäinen näkemys vuorovaikutusprosessista ja siihen liittyvistä tehtävistä. KOTISIVUT JA LEHTIKotisivuilla ja lehdissä tiedotetaan ajankohtaisista asioista sekä alueellisesta toiminnasta. Kotisivut ja lehdet voivat olla yhdistysten tai kaupungin ylläpitämiä ja julkaisemia. Myös kaupunginosilla voi olla omat kotisivut. Paikallisista lehdistä ja kotisivuilta voi löytyä tietoa mm. vaikutusmahdollisuuksista, tapahtumista, alueen kehittämishankkeista sekä aluetoimijoista. Tiedotuskanavien avulla asukas voi osallistua alueellisen tiedon rakentumiseen ja tulevaisuuskuvien luomiseen esimerkiksi keskustelupalstoilla. Varsinkin kotisivuja voi hyödyntää myös kyselyiden ja kartoitusten välineenä. Kotisivut ja lehti toimivat omalta osaltaan yhteisöllisyyden ylläpitäjinä ja alueen profiilin luojina. Erityisesti kotisivut ovat myös alueen ikkuna muulle maailmalle. Tutustu pääkaupunkiseudun kaupunginosien ja asukastoimijoiden kotisivuihin täällä PALAUTEJÄRJESTELMÄPalautejärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palautekanavista, palautteen antamisesta ja käsittelystä sekä palautteeseen reagoimisesta. Palautteella tulee olla todellista vaikutusta päätöksentekoon. Tämä on sekä asiakkaan että palautteen kerääjän etu. Palautejärjestelmä on merkittävä yhteydenpitokanava asiakkaan ja niin yksityisen, julkisen kuin kolmannen sektorinkin välisessä vuorovaikutuksessa. Asiakaspalautejärjestelmän toimivuutta voi testata itsearviointityökirjan avulla: www.helka.net > Kansalaiskanava. RESURSSITAsukkaiden ja hallinnon välinen vuorovaikutus edellyttää sekä henkisiä että taloudellisia resursseja. Panostuksen riittävyyden lisäksi tärkeä kysymys on niiden kohdistaminen: Saadaanko näillä resursseilla sitä mitä tavoitellaan, vai onko resurssit suunnattu väärin? Mihin osa-alueeseen tarvitaan vahvistusta ja mitä voitaisiin tehostaa? On huomioitava, missä asioissa tällä hetkellä onnistutaan ja missä olisi kehittämisen varaa. TAPAHTUMATTapahtumat ovat vapaamuotoisia alueella järjestettäviä tilaisuuksia, esim. markkinoita ja messuja, joissa alueen toimijat voivat vapaasti kohdata ja vaihtaa informaatiota sekä kerätä näkemyksiä alueen asukkailta. Kysymys on sekä toimijoiden näkymisestä että näkemisestä tapahtumissa. VUOROVAIKUTUKSEN TYÖKALUPAKKIOikean menetelmän ja toimintatavan valinta on olennainen osa esimerkiksi alueellisen tiedon keräämistä. Vuorovaikutuksen työkalupakki auttaa oikean menetelmän etsimisessä sekä antaa vinkkejä erilaisiin alueellisen yhteistyön muotoihin. Uuden työtavan kokeileminen voi avata toimijoiden välisiä lukkoja tai tuoda aivan uutta näkemystä tilanteeseen. Alueen toimijoille suunnattu vuorovaikutuksen työkalupakki löytyy osoitteesta: www.helka.net > Kansalaiskanava. |
|