kirjallisuus - kuvataide - näyttämö/elokuva - juuret
 

OULUNKYLÄN TÄHDET

Varmasti Suomessa tunnetuin Oulunkylän edustaja on Tapio Rautavaara (1915-1979), urheilija, elokuvanäyttelijä, viihdetaiteilija ja säveltäjä. Hän kävi syntymässä Pirkkalassa (nyk. Nokia), mutta aivan poikasena hän tuli äitinsä kanssa asumaan Oulunkylään. Hänen patsaansa (kuvanveistäjä Veikko Myller) paljastettiin kesällä 2000 Oulunkylän rautatieaseman läheisessä puistossa. Hän asui Teinintiellä rakentamassaan omakotitalossa.

Lähes jokaiselle on levyraadista tuttu Oulunkylän Pop/Jazz-musiikkiopiston perustaja Klaus Järvinen (1936), joka tuli Oulunkylään musiikinopettajaksi. 

Oulunkylän yhteiskoulu oli 60-luvulta lähtien myös popmusiikin tyyssija. Mm. Raittisen veljekset Eero ja Jussi olivat koulun oppilaita (asuivat Kalliossa). Teiniliiton aktiivisina vuosina järjestettiin paljon teinibileitä bändin säestyksellä useissa Helsingin oppikouluissa, ja yleensäkin popmusiikin ja nuorisokulttuurin merkitys lisääntyi. Rehtori ja opettajat suhtautuivat positiivisesti näihin harrasteisiin, sillä oppimistulokset olivat helsinkiläiskoulujen kärkeä. 

Klaus Järvinen alkoi opettaa musiikkia OYK:ssa 60-luvun puolivälissä ja samalla perustettiin erilaisia orkesterikokoonpanoja. Ison bändin tyyli oli tijuana-vaikutteista rytmimusiikkia. Big Band-toiminta osoittautui monille 70-80-lukujen jazzin soittajille tärkeäksi koulutusväyläksi, mutta "Klasun" kannustavuus oppilaita kohtaan on erityisesti  mainittava menestyksen oleelliseksi tekijäksi.  Eräs aktiivisista ja Klasuakin  inspiroivista oppilaista oli Upi Sorvali, joka oli tulevan opiston kuvioissa mukana aina kuolemaansa saakka. Klaus ja Seija Järvisen peräänantamattomuus johti siihen, että opisto perustettiin ja opisto sai hankittua tilat aluksi Seurahuoneelta, sittemmin Arabiasta. Koulun käyneiden menestyksekkäiden ammattimuusikoiden lista on pitkä. 

Tällä hetkellä kansainvälisesti tunnetuin Oulunkylän kasvatti on Ville Valo yhtyeestä Him (perustettu Oulunkylässä vuonnna 1995). Hän ei ole kuitenkaan yhtyeen ainoa oulunkyläläinen. Mikko Paananen "Mige" syntyi taitelijaperheeseen Oulunkylässä. Hänen isänsä soitti Helsingin kaupunginorkesterissa ja äiti on näyttelijä ja kuuluisaa Elstelän-teatterisukua. Lapsena Mige sai kuulla tarpeekseen klassista musiikkia ja päättikin suuntautua aivan toisaalle. Peruskoulun jälkeen hän kävi Sibelius-lukion. Valkolakin saamisen jälkeen Mige soitti Villen kanssa perustamassaan ensimmäisessä Himissä, joka kaatui kun hänen oli astuttava armeijan harmaisiin.  Lisäksi mm. Joonas Merikanto kuuluisasta taitelijasuvusta on soittanut Ville Valon kanssa paikallisessa punkbändi Aurorassa.

Ultra bra -yhtye muistetaan vielä hyvin, vaikka se lopetti jo vuonna 2001. Eräs sen jäsenistä oli Joel Melasniemi. Musiikillista jatkoa hiukan eri muodossa tarjoaa yhtye Scandinavian Music Group. Joel Melasniemi on yhtyeen kitaristi, mutta myös sen pääasiallinen säveltäjä. Joel Melasniemi on myös Mauron Maiden -yhtyeen kitaristi.

Muita oulunkyläläisiä muusikoita ovat Reijo Taipale (1940), Vieno Kekkonen (1934), Reijo Kallio (1932), Erik Lindström ja säveltäjä ja sanoittaja Lauri Jauhiainen (1925-2003). Vanhemmilta vuosilta joku muistaa Matti Jurvan. Lavatanssiperinnettä on ollut pitkin Helsinkiä kun paikalliset vpk:t, työväenyhdistykset ja seurat ovat rahoittaneet toimintaansa tansseilla ja niiden ohessa olevilla buffeteilla. Pikkukosken lava sijaitsi aivan Veräjälaakson tuntumassa (nykyisen jokerilinjan vieressä uimarannalle vievällä tiellä.  

Viihteen ja taiteen välimaastossa ovat harmonikkataiteilijasisarukset Merja ja Petri Ikkelä. Heidän isänsä on kansanmuusikko Rolf Ikkelä, ja äiti Kerttu Ikkelä, joka on kuuluisa valmistamastaan yli 140 pienois-kansallispuvun kokoelmasta. Merja Ikkelä on harmonikkataiteilija, pianisti, säveltäjä ja sovittaja, sekä toiminut harmonikansoiton opettajana Espoon musiikkiopistossa ja Helsingin konservatoriossa sekä vapaan säestyksen ja harmonikansoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1978.  Petri Ikkelä toimii nykyisin freelancer- muusikkona, musiikin opettajana, sovittajana, säveltäjänä sekä kapellimestarina erilaisissa kokoonpanoissa viihteen, klassisen ja kansanmusiikin alueella. Petri Ikkelän pioneerityö argentiinalaisen tangon ja siitä vaikutteita ottaneen uuden suomalaisen tangon parissa on ollut erityisen merkittävää. Niinpä hän onkin tuonut suomalaiseen musiikkiin uusia kansainvälisiä sävyjä, ja yhdistyneenä perinteeseen luonut mielenkiintoisia ulottuvaisuuksia nautittavaksi kaikille musiikin parissa viihtyville. 

Taidemusiikkia edustavat Okko Kamu, joka nykyisin asuu Thaimaassa, ja nykymusiikin säveltäjä Kalevi Aho, sekä Kansallisoopperan ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja (1/2008-7/2011)  Mikko Franck (1979). Nimekkäitä laulajia: Oopperalaulaja (tenori),  aktiiviuraansa lopetteleva Raimo Sirkiä (1951). Upea oopperaääni (basso cantante) on Veli-Pekka Väisäsellä, joka esiintyy Kansallisoopperassa. Näytäntökaudella 2007-08: La Bohème: Alcindoro (Puccini), Iloinen leski: Pritsis (Lehár), Punainen viiva: Jussi (Sallinen). Sopraano Laura Pyrrö [kuva] on konsertoinut ympäri Suomea niin pianistien kanssa kuin useiden eri kuorojen ja orkestereiden solistina. vuonna 2007 hänet on kutsuttu laulamaan Itävaltaan, Islantiin ja Bulgariaan. Vuonna 2002 Laura Pyrrö voitti ensimmäisen palkinnon Timo Mustakallio -laulukilpailuissa. 

Aho, Kalevi
Franck, Mikko 1979
Ikkelä Merja 1955
Ikkelä Petri 1965
Jauhiainen Lauri 1925-2003

 

Kallio Reijo 1932
Kamu Okko 1946
Kekkonen Vieno 1934
Kettunen Maria  
Klimenko Viktor 1942
Lepola Hannu (Rajaton)
Lindström Erik 1922
Melasniemi Joel 1975

Pyrrö, Laura 1978
Rautavaara Tapio 1904-1979
Sallamaa Satu 1967
Sirkiä Raimo 1951
Taavitsainen Marita 1968
Taipale, Reijo 1940
Väisänen Veli-Pekka

HEILANI ON KUIN HELLUNTAI... 
...TAAS LEIVOSET ILMASSA LEIKKIÄ LYÖ...

Tuttuja laulujen sanoja. Ne on runoillut Larin-Kyösti (Larson, Karl Gustaf (1873-1948), joka eli viimeiset 37 vuottaan Oulunkylässä. Hänen muistolleen on nimetty kaksi katua täällä. Hänellä oli yhteyksiä oulunkyläläisessä taiteilijayhteisössä ja sen lisäksi hän oli mm. Eino Leinon hyvä ystävä.

Muita Oulunkylään liittyviä kirjailijoita on virolainen Friedebert Tuglas (1886-1971), muutaman merkittävän lapsuusvuoden täällä asunut Tito Colliander (1904-1989) ja Oiva Paloheimo (1910-1973). Viimeksi mainittu asui ensin Larin-Kyöstin Suomen Kirjailijaliitolle testamenttaamassa talossa ja myöhemmin Mäkitorpantie 40:ssä. Talossa asui myöhemmin kirjailija Caj Westerberg ja lopuksi  Daniel Katz. Tontin arvo oli noussut, ja myytyään sen kirjailijaliitto hankki uuden talon Larin-Kyöstin syntymäkaupungista Hämeenlinnasta. Nykyisin paikalla on tiilitalo.

Jari Tervo on asunut Oulunkylässä vuosituhannen alusta vuoteen 2005 saakka. Tuona aikana hän kirjoitti mm. historiaan perustuvia romaaneja "Myyrä" ja "Ohrana" sekä tv-sarjaa/ kirjaa "Mogadishu Avenue". 
 
Runoilija-kirjailija Jyrki Kiiskinen asui asui monet vuodet Oulunkylässä, mutta nykyisin naapurissa Pakilassa. Viides runokokoelma "Menopaluu" ilmestyi vuonna 2006. "Jänis ja vanki" (2000) aloitti suosittujen lastenkirjojen sarjan, jota on sovitettu myös radioon ja äänikirjoiksi.
 
  Liisa Järvinen niinikään on oulunkyläläisiä ja hän on vaikuttanut Oulunkylän asukkaiden yhteisössä aktiivisesti mm. pappina. Viimeksi häneltä on ilmestynyt syksyllä 2007 romaani "Kosminen nimenhuuto" Kirja on kaunokirjalliseen asuun puettua puhetta ikäihmisten asioista, erityisesti itsemääräämisoikeudesta elämänsä eri vaiheissa. 
 
Eläkepäiviään Oulunkylässä viettää  Kyllikki Villa, jolta ilmestyy tasaiseen tahtiin päiväkirjoihin perustuvia kirjoja. Kyllikki Villa teki suuren läpimurtonsa merimatkakirjallaan vuonna 2004. Kääntäjänä ja kirjoittajana hänellä oli ennestään pitkä ura,  ja julkaistuja runojakin on aika liuta. 
 
Viime vuosina aktiivinen oulunkyläläiskirjailija on Katri Tapola, jolta ilmestyy 2008 tammikuussa uusi teos. lue lisää...

Oulunkyläläinen on myös Katri Tapolan sisar Päivi Tapola, jolla on monipuolinen kirjallinen tuotanto. Syksyn 2007 teos "Kenraalien kirjeet" on Päivi Tapolan toinen sotahistorian alaa koskeva teos. Aiemmin on ilmestynyt hänen isoisänsä jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämäkerta. Päivi Tapolan esikoisromaani "Kuilu" ilmestyi vuonna 1985. Hän on kirjoittanut esseitä, novelleja ja kulttuuriaiheisia artikkeleita useisiin merkittäviin lehtiin. Hän on yhteistyössä filosofi Sara Heinämaan kanssa julkaissut teokset "Loputtomat hunnut",  "Shakespearen sisarpuolet" ja" Isät ja tyttäret".

Nuoren sukupolven edustaja, tuore oulunkyläläinen on Terhi Pääskylä, jonka esikoisteos Silminnäkijä valmistui syksyllä 2007. Toistaiseksi hän kirjoittaa nuoremmalle lukijakunnalle. 

Colliander, Tito 1904-1989
Järvinen Liisa Marjatta
Katz Daniel 1938
Kiiskinen, Jyrki 1963

Larin-Kyösti 1873-1948
Liehu Rakel 1939
Paloheimo Oiva 1910-1973
Pääskylä Terhi 1979

Tapola Katri
Tapola, Päivi
Tervo Jari 1959
Tuglas Friedebert 1886-1971
Villa Kyllikki 1923
Westerberg Caj 1946

TAITEILIJATALOT TUONEET PALJON TAITEILIJOITA OULUNKYLÄÄN

Suomen Taiteilijaseura hankki Oulunkylästä Mikkolantieltä entisen koulurakennuksen, jonne vuodesta 1956 lähtien sijoittui asumaan ja / tai työskentelemään 14 perhettä tai taiteilijaa. Runsaat 50 ehti asua talossa 20 vuoden aikana ja sen jälkeen talo purettiin. Asukkaat siirtyivät uudempaan rivitalojen kokonaisuuteen vuonna 1976 Henrik Sohlbergintielle 16 perheen ateljeetaloihin. Taideopiskelijoiden asuntona on ollut myös idyllinen vanha puinen kansakoulu, jonka asuntorakennus paloi vuonna 2003. Taitelijatalosta mainittakoon sen rakentamiseen vaikuttanut professori Erkki Koponen (1899-1996), jolla oli mittava ura taiteilijana, taideopettajana, Taide-lehden päätoimittajana ja eri taidetoimikuntien jäsenenä, ja jonka kuvituksia moni muistaa Ollin pakinoista. 
Lue lisää vanhasta taiteilijatalosta ja sen asukkaista. Katso taiteilijaluettelo

Kuuluisia Oulunkylässä asuneita kuvataiteilijoita on eläinpatsaista tunnettu Jussi Mäntynen  (1886-1978), jonka Mesikämmen muurahaispesällä on antanut nimen Kallion Karhupuistolle, sekä Åke Mattas (1929-1962), Eero Nelimarkka (1891-1977) ja Rolf Sandqvist (1919-1994, Vappu Jurkan puoliso). Nykyisin Henrik Sohlbergintien taiteilijatalossa asuu mm. Mauri Heinonen (1926-) ja Erkki Kannosto (1941-) sekä Antero Toikka (1954), Töllinmäessä asui Mauri Favén (1920-2006). Kuvanveistäjä Kaarlo Haltia (1863-1938), jonka palkittu Aino-patsas on Ateneumissa, on vanhemman taiteilijayhteisön edustaja, joista lisää täällä. 

Helsingin Kaupungin tavoitteena on lähitulevaisuudessa nostaa Itsenäisyydenpuiston hoitotasoa. Siinä yhteydessä on puiston kehittämisestä kiinnostuneiden luovien ihmisten keskuudessa syntynyt ajatus tehdä puistosta asukkaiden ehdoilla toimiva taidepuisto, joka omalla tavallaan ilmentäisi myös maamme itsenäisyyden taivalta. Viitteitä tulevasta siellä voisi olla nähtävissä jo vuoden kuluttua ja täyteen mittaan taidepuisto kasvaisi itsenäisyytemme satavuotisjuhliin.  Tässä vaiheessa rahoitusasiat ovat keskeneräisiä, mutta pari Antero Toikan teosta siellä on; kuvan esittämä vuonna 2005 pystytetty 3,4 metriä korkea äänirauta ja puiston itäosassa metalliputkista koottu ympäristöteos "Aurinkotila" vuodelta 2006. 

LAAJA LUETTELO OULUNKYLÄSSÄ JA SEN TAITEILIJATALOISSA VAIKUTTANEISTA / VAIKUTTAVISTA TAITEILIJOISTA TÄSSÄ

NÄYTTELIJÖITÄ JA ELOKUVAN TEKIJÖITÄ OULUNKYLÄSTÄ

Teatterin näyttämöllä ja elokuvissa ovat esiintyneet mm. oulunkyläläiset Nanny Westerlund-Serlachius (1895-1989), joka asusti alueen vanhimpiin kuuluvassa puutalossa Kantakyläntie 4:ssä, ja Vappu Jurkka (1927), joka on asunut Oulunkylän sekä aikaisemmassa että nykyisessä  taiteilijatalossa. Vappu Jurkka jäi eläkkeelle vuonna 1994, mutta hän on useasti sen jälkeen ollut näyttämöllä. Eräs suosituimmista esityksistä on "Kaksinaista" yhdessä Riitta Elstelän kanssa, jota on esitetty liki 300 kertaa (2007 loppuun mennessä). Vappu Jurkalla on ollut 15 filmiroolia.

Kati Outinen, Riitta Havukainen, Kari Heiskanen, Sara Paavolainen, Kristiina Halkola ja Eero Melasniemi ovat asuneet ja osa heistä asuu vieläkin Oulunkylässä.

Nuoria oulunkyläläisnäyttelijöitä ovat Wilma Melasniemi   ja  Karoliina Vanne. Wilma Melasniemi näytteli  tv-sarjassa Poikkeustila, joka esitettiin vuonna 2007. Karoliina Vanne esitti lottaa elokuvassa "Lupaus" vuonna 2005. Filmin ohjaaja on Ilkka Vanne.  

Halkola Kristiina 1945
Havukainen Riitta 1965
Heiskanen Kari 1955
Jurkka Vappu 1927

Laaksonen Hannele 1950
Melasniemi Eero 1942
Melasniemi Wilma 1973
Outinen Kati 1961
Paavolainen Sara 1959

Salminen Eppu 1965
Suominen Tapio 1946
Vanne Ilkka 1946
Westerlund-Serlachius Nanny
 1895-1989

OULUNKYLÄN VARHAISEMPIA TAITEILIJOITA

Oulunkylään oli muodostunut taitelijayhteisö, osittain huvila- ja terveyskylpyläkulttuurin ympärille 1800-luvun loppupuolella. Oulunkylä oli näihin aikoihin kaukainen käsite Helsingin keskustasta, jonne kuitenkin pääsi helposti junalla. Åggelby Societetshusetissa" eli "Oulunkylän Seurahuoneella", jolla oli 1. luokan ravintolaoikeudet, jousiorkesterit soittivat aamuun asti ja valkotakkiset miestarjoilijat kantoivat pöytään ruokia ja juomia, ja eikä siinä huminassa muistettu edes taskukelloa liivintaskusta paljoakaan vilkaista. Ilmapiiri oli varsin kansainvälinen siellä puhuttujen kielten perusteella: ruotsi, venäjä, ranska, saksa ja suomi.

1900-luvun alussa, tosin ei laajalti tunnettuja, olivat veljekset Albin ja Oskar Krabbe, kumpikin maalareita ja näyttelijöitä. 1910-luvun näyttelijöitä olivat Axel ja Sigried Precht ja Anton Frank, ensimmäisen suomalaisen operettiteatterin perustaja. Anne-Charlotte Winter ( 1904-2001) oli suomalaisen oopperan ensimmäisiä kansainväisiä sopraanoja. Hänet kiinnitettiin Berliiniin ja Nordhauseniin.  
 
Merkittävin kulttuuriyhteisöä ylläpitävä sukuOulunkylässä oli Ålanderit. Freka ( Fredrik Gabriel) Ålander, kuvittaja ja mainospiirtäjä (1883-1937) ja taustalla hänen neljä sisartaan oli aktiivinen Oulunkylää koskevissa hankkeissa ja seuraelämässä. Piiriin kuuluivat Friedrich Tuglas, Virosta pakolaisvuosikseen Suomeen siirtynyt Viron kirjakielen perustaja, joka asui Ålanderien talossa, kuvanveistäjät Kaarlo Haltia, Mikko Hovi, Jussi Mäntynen ja Mauno Oittinen, taidemaalarit J. W. Mattila, Kaapo Virtanen ja Alf Danning, ja runoilijoiden edustajina Larin Kyösti, Eino ja Kasimir Leino. Leinot eivät asuneet  Oulunkylässä, mutta heillä oli läheiset ystävyyssuhteet täkäläisiin taiteilijoihin muutenkin kuin Seurahuoneen tarjoilujen merkeissä

Asiahan ei tietenkään minulle kuulu, mutta sarjakuvataiteen klassikko Pekka Puupää on Oulunkylässä asuneen Ola Fogelbergin (1894-1952) luoma hahmo, jota on julkaistu 33 kokoomakirjana ja myös suosittuina elokuvina 1950-luvulta lähtien sekä lavaesityksinä jo 1920-luvulta lähtien.  

Mattila J. W. 1884-1959
Mäntynen Jussi 1886-1978
Oittinen Mauno 1896-1970
Somersalo Jaakko 1916-1966