Jussi Mäntynen
8.5.1886 - 10.11.1978


Jussi Johan Rickhard Mäntynen oli helsinkiläinen kuvanveistäjä. Suomen kansa muistaa hänet kotimaan suuria metsäneläimiä esittävistä pienois- ja monumenttiteoksistaan. Kissamaiset ilvekset, muhkeat karhut ja uljaat hirvet tulivat laajalti tunnetuksi. Ensimmäinen suurikokoinen, pronssiin valettu Hirviveistos paljastettiin Viipurin Torkkelinpuistossa vuonna 1928.

Jussi Mäntynen vietti lapsuutensa Helsingissä Hermannissa, jonka rannoilla viihtyivät myös erilaiset metsän eläimet. Jo poikana hän oppi piirtämään ja täyttämään ampumiaan lintuja.

Vuonna 1912 hän ilmoittautui Akseli Gallen-Kallelan ehdotuksesta kuvanveistäjä Alpo Sailon yksityisoppilaaksi. Vaikka taideharrastus oli Mäntyselle hyvin tärkeä, hän työskenteli 29 vuotta päätoimisesti Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksella.

Oulunkylässä Jussi Mäntynen vaikutti taiteilijayhteisössä, joka oli muodostunut Ålanderien kulttuuriperheen ympärille Veräjämäessä. Mäntynen asui ns. Seegen tornitalossa Krabbenmäellä, joka on Jokiniementiellä vastapäätä silloin vielä pystyssä ollutta Larin-Kyöstin taloa.

Jussi Mäntynen sai Larin-Kyöstiltä omistuskirjoituksin varustetut uutuskirjat ja Jussi Mäntynen lahjoitti puolestaan pienoisveistoksiaan. Joskus kävi niin, että Larin-Kyösti tuli hakemaan "pakosta lahjoitetun" patsaan tilalle uutta veistosta. Epäiltiin, että veistoksia olisi käytetty ryyppytarpeiden ostoon. Larin-Kyöstin talon portin pielessä oli useamman vuoden ajan karhuveistokset paikallisena nähtävyytenä.

Jussi Mäntynen toimi konservaattorina vuoteen 1939 saakka. Tuolloin hän erosi virastaan ja muutti Ruotsiin asumaan ja toimi sen jälkeen pelkästään taiteen parissa. Vuonna 1948 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.

Toisen maailmansodan jälkeen tuotannossa korostuivat Suomen lintuaiheet, joutsenet ja kurjet. Jussi Mäntynen on todennut: ”Joutsen on maamme lyyrisin lintu, kurki ehkä kansalle tutuin, mutta samalla salaperäisin”.

Jussi Mäntynen muutti takaisin syksyllä 1967 Suomen Turkuun, jossa hän kuoli 1978.

Jussi Mäntysen keskeinen tuotanto

"Hirvi" 1928, Viipuri, kopiot Lahdessa, Turussa ja Helsingissä.
Jussi Mäntynen teki Hirvi-veistoksensa, lähes nelimetrisen realistisesti kuvatun uroshirven, alkuaan kipsisenä Helsingin pohjoismaiseen metsästysnäyttelyyn vuonna 1923. Alkuperäisen kipsimallin kuvanveistäjä lahjoitti Helsingin yliopiston Eläinmuseolle. Patsaan pronssiin valettu versio paljastettiin 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa. Viipurin Hirvi säilyi vahingoitta toisessa maailmansodassa ja on edelleen alkuperäisellä paikallaan.


Hirven alkuperäisestä kipsimallista tehty uusi pronssivalos paljastettiin 1955 Lahden Erkonpuistossa. Merkittävä osa Viipurin evakoista oli sotien jälkeen asuttunut asumaan Lahteen, ja patsaan lahjoittivat 50-vuotiaalle Lahden kaupungille paikalliset karjalaisseurat. Hirvi-patsaan toinen pronssikopio pystytettiin 1969 Turun Kupittaanpuistoon ja kolmas 1972 Helsingin luonnontieteellisen museon eteen, josta sitä on eniten katseltu Suomen kamaralla.

Toinen Mäntysen hirvistä on Helsingissä Kaisaniemenpuistossa junaradan puoleisella kukkulalla. Helsingin kaupunki osti 1929 Jussi Mäntyseltä Nuori hirvi veistoksen Kaisaniemen puiston koristukseksi. Veistos on valettu pronssiin ja se seisoo graniittisella jalustalla. Nuoren hirven toinen kappale on Joenniemen kartanon pihamaalla Mäntässä.

"Karhu muurahaispesällä" 1931, Hki
Muinaisen Suomen arkkityyppinen eläin karhu on kuvattu niska köyryssä muurahaiskeon päällä. Veistoksen jyhkeys ja tyylitelty, mutta pohjimmiltaan realistinen ilmaisu vaikuttavat ympäristöönsä. Teos viestii voimaa ja omanarvontunnetta, ehkä uhmakkaana vastavoimana lamakauden ilmapiirille teoksen saadessa alkunsa. Veistoksen materiaali on punaista graniittia.


Mikael Agricolan puisto Kalliossa muutettiin virallisesti Karhupuistoksi, osittain koska Jussi Mäntysen veistos Mesikämmen muurahaispesällä (1931) oli niin voimakas – onhan karhu myös Suomen kansalliseläin.

"Kalakarhu" 1931, Tampere
Teos esittää altaassa jalustan päällä takajaloillaan seisovaa karhua. Karhun eteen on kuvattu kaksi kalaa. Suihkukaivoveistos hankittiin Winterin lahjoitusrahaston varoilla vuonna 1933. Veistos sijoitettiin aluksi Tammelantorin leikkipuistoon, mutta siirrettiin sieltä vuonna 1959 Kisakentänkadun puistikkoon.  kuva

Äidin ylpeys -veistospari (1935), Mänttä
Materiaali on kovaa kiiltävää dioriittia. Sijainti: Serlachius-museo Gustafin sisäänkäynnissä. Jussi Mäntyseltä tilattiin veistokset Serlaciuksen pääkonttorin eteen. Äidin ylpeys on sfinskimäinen veistospari ilveksiä pentuineen, jotka vahtivat pääovea juhlavasti. Niissä on tuulahdus 30-lukulaista saksalaista bauhausia. kuva
Gösta Serlachius tutustui kuvanveistäjä Jussi Mäntyseen tämän menestyksekkäässä Tukholman-näyttelyssä 1934. Mäntynen oli jo tuolloin tunnettu veistäjä. Hänellä oli julkisia veistoksia, ja hänen teoksistaan oli julkaistu kirja poikkeuksellisen varhain.

Gösta Serlachiuksella puolestaan oli jo tuossa vaiheessa ainutlaatuinen taidekokoelma ja taidesäätiö, jonka museota hän suunnitteli Mänttään. Ystävyys ja yhteistyö jatkui siitä eteenpäin kiinteänä ja monimuotoisena aina Serlachiuksen kuolemaan asti.

"Joutsenia" 1937, Tampere
Teos kuvaa kahta jalustalta ylöspäin kurottautuvaa joutsenta. Veistos hankittiin Winterin lahjoitusrahaston varoilla. Kaupunki teetti siitä pienempiä kopioita 42 kappaletta. Niitä jaettiin Tampereen palkintoina merkittävistä yhteiskunnallisista ansioista ja kaupungin hyväksi tehdystä työstä vuosina 1959-93.

Mäntynen sai tällä veistoksellaan Grand prix -palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Veistoksen toinen valos pystytettiin vuonna 1970 Turkuun nimellä Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen.

"Kurjet pesällä" 1947, Tampere
Veistos on pronssia, jalusta on punaista graniittia. (paljastettu 1986)

"Kurkikaivo" 1950, Loviisa
Lintupatsas Kurkikaivo sijaitsee Loviisassa, päätien varrella bulevardimaisen puiston pohjoispäädyssä. Se on pystytetty 1950 kuva

"Joutsenia" 1959, Turku
Veistos on taiteilija professori Jussi Mäntysen lahjoitus Turun kaupungille. Vuodesta 1968 lähtien Jussi Mäntynen ja rouva Aune Mäntynen ovat useaan otteeseen lahjoittaneet taideteoksia Turun kaupungille. Turun kaupunginhallituksen kokouksessa 9.4.1974 esitettiin uusi lahjakirja, jolla neljä Jussi Mäntysen arvokasta veistosta siirtyi Turun kaupungin taidekokoelmiin, esimerkiksi puolentoista metrin korkuinen pronssiveistos "Kurjet pesällä" vuodelta 1947.
Teoksen toinen valos vuodelta 1961 sijaitsee Oulussa, Snellmanin puistossa.

Jussi ja Aune Mäntysen hautamuistomerkkinä on lentoon lähtevää kurkea esittävä Excelsior -veistos, jonka rinnakkaisteos kuuluu Turun taidemuseon kokoelmiin. Lukuisten lintuaiheiden on nähty symbolisoivan myös sodan raskaista taisteluista selviytyneen kansan vapautta.

---

MÄNTYNEN, Johan (JUSSI) Rikhard

Syntynyt: 8.5.1886
Kuollut: 10.11.1978
Syntymäpaikka: Helsinki

Taidekoulutus
Taideteollinen keskuskoulu 1903-04, 1912-13, Alpo Sailon johd. 1912-20.

TAITEELLINEN TYÖ
Taiteilijan debyytti oli Helsingissä 1925.
 
RYHMÄNÄYTTELYT, FESTIVAALIT, RYHMÄTYÖT
Suomen Taiteilijain näyttely 1925, 1926, 1931, 1932, 1943.

KANSAINVÄLISET NÄYTTELYT JA ESITYKSET
Tukholma ja Oslo 1929, Tukholma 1934, 1940, 1944, 1949, Berliini, Düsseldorf, Hampuri, L.-Saksa 1935, Milano ja Rooma, Italia 1937, Pariisi, Ranska 1937, Lontoo, Englanti 1939.

TILAUSTYÖT JA JULKINEN TAIDE
"Hirvi" 1928 Viipuri; "Karhu muurahaispesällä" 1931, Hki; "Kalakarhu" 1931 Tampere; "Joutsenia" 1937, Tre: "Kurkikaivo" 1950, Loviisa; "Joutsenia" 1959, Turku.Ulkomailla: "Kurkia pesällä" 1958, Tukholma, Värmlannin monum. 1950, Ruotsi: julkisia veistoksia Motalassa, Eskilstunassa ja Värmlannissa, Ruotsissa.

PALKINNOT, KUNNIAMERKIT JA ARVONIMET
ulkomaiset: Hopeamit. Milanon triennalessa, Italia 1933, Grand Prix, Bryssel, Belgia 1936 ja Pariisin maailmannäyttelyssä, Ranska 1937. - Professorin arvonimi 1948.

MUU TYÖ
Hgin yliopiston preparaatttoriapulainen 1910 ja konservaattori 1919.


Ajankohtaista | Palaute | Keskustelufoorumi | Oulunkylä