Larin-Kyösti 

5.6.1873 - 2.12.1948


( kuva I.K. Inha,  Suomen valokuvataiteen museo )

 Larin-Kyösti syntyi 5.6.1873 Hämeenlinnassa. Hänen oikea nimensä oli Kyösti Larson (Karl Gustaf Larson), kutsumanimeltä myös Gösta. Isä oli riikinruotsalainen ravintoloitsija, ja äiti niinikään ruotsista, ja tämä tausta vaikutti Larin-Kyöstin lyriikassa, joka sai vaikutteita Gustaf Frödingistä ja Carl Michael Bellmannista.  Jo lapsuudessaan Larin-Kyösti vietti kesiään Lahisten kartanon seudulla isänsä ja "porvarisetien" kanssa.  Larin-Köysti ystävystyi Eino Leinon kanssa, olivathan he yläluokilla luokkatovereita. Ylioppilaiksi he pääsivät 1895 ja lähtivät syksyllä 1895 Helsinkiin opiskelemaan.

Larin-Kyöstin ensimmäinen kokoelma "Tän pojan kevätrallatuksia" ilmestyi 1897.

Kesän 1899 Larin-Kyösti vietti Valmarinniemessä ystävänsä A.V. Koskimiehen luona. Saman kesän siellä vietti myös Eino Leino. Syksyllä 1899 Larin-Kyösti julkaisi kaksi kokoelmaa "Ajan käänteessä" ja "Kulkurin lauluja". Kokoelmassa "Kulkurin lauluja" on vahva valkeakoskelaisvaikutus, sillä se sisältää yksitoista koski- ja myllyaiheista runoa.

Larin-Kyösti pyrki eurooppalaisille kirjamarkkinoille ja käännätti teoksiaan peräti kymmenelle kielelle. Hän oli poikkeuksellisen tuottelijas lyyrikko joka näytti mielellään menestystään.

Hämeenlinnasta Oulunkylään Larin-Kyösti muutti 12.10.1912. Vuonna 1917 Larin-Kyösti hankki talon Oulunkylästä Jokiniementieltä, nykyisen Jokiniementie 26:n paikkeilta ja muutti siihen asumaan 24. heinäkuuta samana vuonna. Hän vaikutti aktiivisesti Oulunkylän taitelijayhteisössä, jossa Ålanderien perheen rooli oli keskeinen. Ålanderit asuivat viereisessä korttelissa, nykyinen Jokiniementie 18A.

Henrik Tikkasen piirros Larin-Kyöstin talosta Oulunkylässä

Oulunkylä oli sopiva paikka, josta helposti pääsi hoitamaan kaikenlaisia luottamustehtäviä, joista Larin-Kyösti niinikään oli aina kiinnostunut, ja toisaalta Oulunkylän miljöö takasi työskentelyrauhaa ja sen luonto oli inspiroiva. Runojen lisäksi valmistui näytelmiä, kuunnelmia ja fantasioita.

Jatkosodan aikana Larin-Kyösti julkaisi romaanin Beata-rouvan kilvoitus. 

Vuonna 1946 Larin-Kyöstin vanha ystävä Kalle Carlstedt hankki tälle kesäasunnon Kantalasta, Sääksmäen Saarioispuolelta. Seuraavana kesänä hän oli Huittulan Pohjassa, rouva Dagmar Hurmerinnan täysihoitolassa. Viimeisinä Sääksmäen kesinään hän luonnosteli näytelmää "Kirkon kirot". Näytelmän aihe liittyy Sääksmäen historiaan pannaanjulistuksen aikoihin 1340. Henkilöinä näytelmässä esiintyvät mm. Henrik Hartmanninpoika, Voipaalan Anunti (eräs pannaan julistetuista) sekä Arnikka, Hämeen vouti. Tämä julkaisematon näytelmä esitettiin kesällä 1997 Sääksmäellä Valkeakosken 75-vuotisjuhlien yhteydessä.

Kesän 1947 jälkeen Larin-Kyösti ei enää palannut Sääksmäelle. Hän vietti elämänsä viimeisen kesän Oulunkylässä. Hän kuoli 2.12.1948 Helsingissä. Larin-Kyösti haudattiin vanhempiensa viereen Hämeenlinnan hautausmaalle.

Larin-Kyösti oli osallistunut Suomen kirjailijaliiton toimintaan erittäin aktiivisesti vuodesta 1897 lähtien. Kun hänellä ei ollut perillisiä, kirjailijaliitto sai omaisuuden lisäksi hänen talonsa testamenttilahjoituksena. Talossa on asunut mm. Oiva Paloheimo, Essi Valta, Eino Säisä, Caj Westerberg ja Daniel Katz, joka asui siellä vielä joskus vuoden -78 tienoilla. Hän oli jopa remontoinut lahonneen pikkutalon sisätilat uuteen uskoon, vetänyt linoleumit lattiaan ja saanut sen kaikin puolin siistin näköiseksi.

Jossain vaiheessa tontista myytiin sitten määrä-alaa ja myöhemmin talo oli kadonnut ja paikalla rivitalo. Larin-Kyöstin talo oli alunperin omaisuutena vaatimaton, mutta tontin arvo nousi huimaavasti ja se pantiin myyntiin. Tilalle liitto hankki kirjailija-asunnon Hämeenlinnasta, Larin-Kyöstin kotikaupungista.


Kuuntele Winampilla / Mediapalyerilla Fil.maist. Kirsti Häppölän esitelmä: Larin Kyösti Tuuloksessa 
MP3-muodossa | OGG VORBIS tiedostona
esitelmä nauhoitettiin Oulunkylän kirjastossa 26.8.2004

Esko Piipon blogissa Larin_Kyöstistä: http://eskopiippo.wordpress.com/category/eino-leino/ 


Sävellettyä Larin-Kyöstin tuotantoa

Kappale (osassa linkkejä Youtubeen, satunnaisia esittäjiä)

Aittalaulu
Erotessa
Heilani on kuin helluntai
Heilu keinuni korkealle (säv Oskar Merikanto)
Hennan joululaulu
Hiiden orjien laulu (säv. Selim Palmgren)
Hämärän ääniä (säv. Leevi Madetoja)
Itkevä huilu (Problems-versio)
Itkisit joskus illoin (säv. Leevi Madetoja)
Juhannus
Kaksi pientä lehteä
Karjapihassa
Kehtolaulu (säv. Leevi Madetoja)
Kevätaavistus
Kevätsointuja
Kosiovarsa
Kulkurin kannel (säv. Erkki Melakoski, es. Tauno Palo)
Kyytipojan rallatus
Käen kukkuessa
Käköä kuullessa
Lapin joulu (säv. Erkki Melartin)
Lapset liivalla
Lassin senaatti
Lasten joulu
Limokujassa (säv. Leevi Madetoja)
Lukkari tuuska
Mä elän
Ne pitkän matkan kulkijat (säv. Jean Sibelius)
Oma tupa oma lupa
Oravan jäljillä
Orvon kyyneleet
Pilvien paimen
Rannalla istuja
Reppurin laulu (säv. Oskar Merikanto)
Sinisellä sillalla
Suntion Sanna
Suvisia suruja (säv. Erkki Melakoski, es. Tauno Palo)
Takamailla
Talkoopolska
Tuli tuttu vanha tuttu (säv. Toivo Kuula)
Tuulantei ( säv. Oskar Merikanto)
Vappulaulu (säv. Toivo Kuula)
Viulu-sampan laulu (säv. Oskar Merikanto)

Suomalaisen musiikin tietokannassa levytettyjä Larin-Kyöstin runoja on yhteensä 74 satoina levytyksinä


Runonäyte ( runon alkuosa...) 

Larin-Kyösti: Erämiehen unelma

Sieluni, oot kuin erämaa.
Pitkien soiden takaisten jylhien korpien kohtuun polku käy.
Hiljaisten, tyynten vetten yllä
lepää äänettömyys,
loppuu tie.

Kuulen kurjen huutavan suolta
lävitse metsän sammalhämärän.

Kuuntelen ääniä pyhässä erämaassa,
harmaiden usvien takaa päivän nään
punertuvan läpi männynneulojen vihreyden
kuin läpi seulan.