Daniel Katz

Daniel Katz (s. 1938) on suomenjuutalainen kirjailija, joka on parhaiten tunnettu teoksistaan Kun isoisä Suomeen hiihti ja Laituri matkalla mereen, joka oli Finlandia-palkinto -ehdokas vuonna 2001.

Daniel Katz  on suomalaisessa kertomakirjallisuudessa väriläiskä; fabuloiva ja äkkiarvaamattomia juonenkäänteitä harrastava kujeilija. Villi mielikuvitus ja hirtehishuumori ovat tyypillisiä hänen kaikille teoksilleen. Daniel Katz on opiskellut hum.kandiksi Helsingin yliopistossa. Paitsi proosastaan Katz tunnetaan myös originelleista kuunnelmistaan ja näytelmistään. Katz liittyy Oulunkylään asunnon kautta 1970-luvulla: se oli Kirjailijaliiton omistama entinen Larin Kyöstin testamenttaama talo Jokiniementiellä. Ulkoisesti rapistumassa ollut talo näkyy kuvassa. 

Katz on valmistunut Helsingin yliopistosta hum.kandiksi. Nuoruudessaan hän työskenteli muun muassa juutalaisen historian opettajana Helsingin Juutalaisessa Yhteiskoulussa, ja Haifassa, Israelissa poraamassa tunnelia Israelin ensimmäiselle maanalaiselle junalle. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, näytelmiä, radiokuunnelmia ja tv-sarjoja. Hän on ollut yhtenä käsikirjoittajana elokuvaan "Kuningas, jolla ei ollut sydäntä."Tämän lisäksi hän on lahjakas klarinetisti, vaikkei esiinny säännöllisesti.

Katzin ensimmäinen menestysromaani Kun isoisä Suomeen hiihti kuvaa hänen oman juutalaisen perheensä historiaa ja myös Suomen historian sodanaikaisia vaiheita, piikitellen hyväntahtoisesti sekä oman uskontokuntansa, että suomalaisen yhteiskunnan heikkouksia. Kirjan julkaisu, 60-luvulla, osui samaan ajankohtaan Amerikan juutalaiskirjallisuuden nousun kanssa. Katzin lähtökohta vähemmistöön kuuluvana suomalaisena, on toisaalta antanut hänelle mahdollisuuden suomalaisen todellisuuden irtonaisempaan ja objektiivisempaan tarkkailuun, toisaalta taas johtanut sivullisen tuntojen lisääntymiseen. Taustansa ja aiheittensa vuoksi Katz on ollut ”eksoottinen” suomalaisessa proosamaisemassa, mutta sama erilaisuus on myös kiehtonut suomalaisia lukijoita.

Paitsi humoristin lahjojaan Katzille on ominaista tietty universaalisuus, joka erottaa hänet suomalaisen kirjallisuuden valtavirrasta. 90-luvulla Katz oli eräs harvoista suomalaisista kirjailijoista, joka vaistosi ja onnistui kuvaamaan muutoksia "uudessa" Euroopassa, menettämättä historiantajuaan. Tästä on esimerkkinä hänen teoksensa Saksalainen sikakoira. 

Hänen viimeisessä romaanissaan Laituri matkalla mereen yksi teemoista on kuvaus Bosniasta ja entisen Jugoslavian kriisistä. Katz kirjoitti aiheesta myös näytelmän "Everstin nainen" vuonna 2002. 

Daniel Katzin ensimmäinen aviopuoliso oli Leila (os. Kagan). Nykyään hän elää Uudellamaalla avoliitossa kääntäjä Liisa Ryömän kanssa, joka on runoilija Elvi Sinervon tytär. Dunja Katz ja Kalle Katz ovat hänen lapsiaan.

Viime vuosina Daniel Katz on yhä enemmän keskittynyt näyttämöteksteihin kirjoittajana ja ollut suomentajana yhdessä Liisa Ryömän kanssa. Viimeisin näistä on Dario Fo: ¿America? eli kun Johan Padovalainen Amerikan löysi (2007)

Mies se on vainajakin (2002) Haikeanhauska näytelmä kertoo kahden sisaruksen erilaisista valinnoista elämän tiellä ja niiden vaikutuksista: onko parempi olla leski vai vanhapiika? Daniel Katz on kirjoittanut näytelmän erityisesti Maija Karhia ja Anja Pohjolaa varten. Kansallisteatterissa näytelmä pyöri loppuunmyytynä kaksi vuotta ja näytelmä on kestosuosikki monissa maakunnallisissa teattereissa.

Sielun rippeet, musiikkinäytelmä (2007) 
Suolaisenmakea laulunäytelmä on veijarimainen kuvaus elämästä asuntolassa 1980-luvun Suomessa. Vahtimestari valvoo asukkien nuhteettomuutta, jossa usein onkin toivomisen varaa. Kaitsettavina on Salmen lisäksi tämän äkkiväärä tytär Sirke sekä kaksi ammattiylpeää stripparia. Tarinan kiemuroita kuljettavat myös pimeä sähkömies ja poliitikon urasta luopunut seksiravintoloitsija. Näytelmän musikkin on tehnyt Kalle Katz.

Teosluettelo

Romaanit ja novellit

* Kun isoisä Suomeen hiihti, WSOY 1969
* Mikko Papirossin taivaallinen niskalenkki, WSOY 1972
* Orvar Kleinin kuolema, WSOY 1976
* Laturi, WSOY 1979
* Peltisepän päivällinen, WSOY 1981
* Satavuotias muna, novelleja, WSOY 1983
* Antti Keplerin lait, WSOY 1987
* Naisen torso, novelleja, WSOY 1989
* Saksalainen sikakoira, WSOY 1992
* Otelo, novelleja, WSOY 1994
* Herra Lootin tyttäret, WSOY 1999
* Laituri matkalla mereen, WSOY 2001

Radiokuunnelmia

* Sankarikornetti, 1968
* Perimmäisten ominaisuuksien äärellä eli Konrad Monomaani, 1971
* Vappu, 1973
* Cheder-koulussa Siltasaarella 1978
* Espanjalainen hevonen: eli baskilainen ratsastaja: jännityskuunnelma-sarja 1987
* Rokokoomuunnelmat1988
* Skarabea 1991

Näytelmiä, tv-näytelmiä

* Miten kalat suutelevat, 1970
* Silleri karkuteillä, 1973
* Orvar Kleinin laillinen ruumis (tv), 1975
* Iso viulu - kaks' sataa (tv), 1976
* Narrit (yhdessä Pekka Milonoffin kanssa), 1976
* Kolmipäinen buddha eli valtapeli, 1978
* Jussi laidastalaitaan ja Pedro Papumaha, 1983
* Säätieteilijä, 1982
* Herra Loothin tyttäret 1987
* Elävän tarkoitus 1992
* Mies se on vainajakin 2002
* Everstin nainen 2003
* Sielun rippeet, musiikkinäytelmä 2007 

Katzin teosten käännöksiä:

Kun isoisä Suomeen hiihti 
viroksi (Kun vanaisa Soome suusatas) 1992, 
ranskaksi, puolaksi (Gdy dziadek do Finlandii na nartach szedt) 2005

Saksalainen sikakoira
saksaksi (Der falsche Hund) 1999, 
viroksi (Saksa sigakoer) 2000 

Herra Lootin tyttäret
saksaksi (Loots töchter) 2001, Insel Verlag

Laituri matkalla mereen
saksaksi (Treibholz im flubs) 2005, Klett-Cotta
ranskaksi (Ponton à la dérive) 2005, Gaïa


Palkintoja:

* J.H. Erkon palkinto 1970
* Valtion näytelmäkirjailijapalkinto 1971
* Valtion kirjallisuuspalkinto 1977