Tapio Rautavaara - jonkinlaista kansanperinnettä 

Oulunkylässä oli 8.3.2005 90-vuotistilaisuuksia joista nähtävillä on kuvia ja kuunneltavissa  muisteluja Tapio Rautavaarasta   Tapio Rautavaaran elämänvaiheita: s. 8.3.1915, Nokia (aik. Pohjois-Pirkkala)   k. 25.9. 1979, Helsinki - Tapio Rautavaaran lapsuus- ja varhaisimmat nuoruusvuodet olivat nälän ja puutteen aikoja, sillä hänen äitinsä oli yksinhuoltaja vajanaisen sosiaaliturvan vuosina. Rautavaara asui Oulunkylässä vuodesta 1926, vuodesta 1951 rakennuttamassaan omakotitalossa, Teinintie 4 (kuva) Nuoruudessa hän toimi mm. lehtipoikana ja louhintatyömaalla. Hän oli ahkera urheilun harrastaja, ja ensimmäisiä vuonna 1926 perustetun Oulunkylän Tähti urheiluseuran jäseniä. - Rautavaaralla oli kaksikin uraa urheilijana: keihäänheittäjänä ja jousiampujana. Hän voitti keihäänheiton kultamitalin Lontoon olympialaisista v. 1948. Urheilijanura vauhditti myös trubaduuri-viihdetaiteilija-näyttelijän uraa. - Puoliso 1942 lähtien Saima Elisabeth (Liisa) os. Huhtakari (aik. Handell), 1990 - Kolme tytärtä, s. 1943, 1946 ja 1948 - Opiskeli nuorena viulunsoittoa Helsingin Kansankonservatoriossa, vaihtoi myöhemmin kitaraan. Lauluesityksiin hän siirtyi mm. siksi, että hän koki monissa iltamatilaisuuksissa ja lavoilla häiritsevänä seurusteluun kuuluvan astioiden kilinän.  - Sodan aikana radiokuuluttajana, sotien jälkeen ”reissumies” teki kiertueita mm. Reino Helismaan ja Esa Pakarisen kanssa yli 16 vuotta, myöhemmin esiintyi harjannostajaisissa, perhejuhlissa ja ravintoloissa. - Rautavaara sävelsi Suomessa ensimmäisenä taiderunoilijoiden tekstejä, mm. P. Mustapään  runon Nukku-Matti nimellä Sininen uni, Heikki Asunnan runon Huuhkaja, Yrjö Jylhän runon Maan vanki nimellä Maan ja meren vanki sekä Oiva Paloheimon runon Kerjäläislegenda. Se sai päähenkilönsä mukaan nimen Ontuva Eriksson - Ohjelmistossa oli paljon laulelmia ja myös kotimaisia kansanlauluja, ja joskus hän muokkasi joitain sanoituksia: Juokse sinä humma, Huutolaispojan laulu, Maantie on pitkä, Hurjan pojan koti... Monissa ohjelmanumeroissa oli yhteiskunnallinen vähäosaisten puolesta. Parhaimpana levytyksenään Rautavaara itse piti nimimerkki Jussi Pirstoksen Danakiliä. - Kuoli 25.9.1979 uimahallissa sattuneen tapaturman seurauksena kotonaan. "Tapsan suusta" Ei tämä mitään kulttuuria ole, vaan leivän repimistä. Joku on muka huomannu, että nuo jätkäthän on tehneet kulttuuria ja ajattelee kerätä tällä vähän rahaa. Tuon taulun minä sain Pariisista, tuon taas yks kaveri maalasi. Siinä on toinen puoli kasvoista mustana, sillä sellaisiahan me ihmiset ollaan. Vain puolet meistä tulee näkyville. Kyllä täällä on paljon parempi hengittää kuin 1930-luvulla.

Tapio Rautavaaran levytyksiä:
 
Antaa vetää vain, 1966
Anttilan keväthuumaus, 1971
Auringon lapset, 1951 
Balladi Peter Greystä 1952
Ei auta itku markkinoilla 1966
Ellin boksissa 1967
Elämäni vuodet, 1976
Emma, 1969
En päivääkään vaihtaisi pois, 1972     (säv. Toivo Kärki ja san. Leo Länsi)
En päivääkään vaihtaisi pois, 1979     (säv. Reino Markkula ja san. Juha Vainio)
Ensimmäisenä iltana, 1963
Exodus 1961
Hei vahtimestari 1967
Hopeahapset, 1967
Huutolaispojan laulu 1956
Häävalssi, 1965
Inarinjärvi, 1969
Isoisän Olkihattu 1951     sov. Georg Malmsten
Isoisän Olkihattu 1964     sov. Harry Bergström
Joensuun Elli 1964
Juokse sinä humma, 1953
Jätkän lauantai 1964
Kalle Aaltonen 1959
Kapakan pikkuinen Liisi, 1976
Karjalan kaunis Kerttu 1967
Katselen yli virran, 1969
Kiven sisällä, 1970
Kohti Alaskaa, 1961 (Nelosten kanssa)
Kolmella markalla, 1966
Korttipakka, 1976
Kukkakaupan ulkopuolella 1953
Kulkuri ja joutsen 1950
Kulkurien kuningas 1954
Kulkurin iltatähti 1965
Kulkurin kaiho, 1969
Kulkurin valssi, 1954
Kulkuripoika 1973
Kulkuriveljeni Jan, 1956
Kultainen nuoruus, 1976
Kuubalainen serenadi 1965
Kysymys, 1968
Laivat puuta, miehet rautaa, 1952
Lapin jenkka, 1964
Laps Suomen 1960
Lapsuuden koti 1959
Laulu Dnjeprille, 1967
Laulu on iloni ja työni 1959
Lauluni aiheet 1952
Lehdetön puu, 1976
Lentäjän valssi  1955
Lentävä Hollantilainen 1959
Linnunrata 1964
Maailman Matti 1967
Menen enkä meinaa 1951
Menninkäisten maa 1952
Merenkyntäjä Mikko Andersson 1954
Metsäkukkia, 1963
Minne tuuli kuljettaa, 1976
Muistoissain muuttumaton, 1969
Mustalainen, 1960
Neljän tuulen tiellä 1964
Oli Pispalanmäellä tölli, 1966
On aivan sama 1965
Onhan näissä oltu, 1968
Ontuva Eriksson, 1951     sanat Oiva Paloheimo
Orpopojan valssi, 1954
Pelimannin penkillä 1965
Peltoniemen Hintriikin surumarssi 1964
Pispalan poikia ollaan, 1966
Pjotr ja Jimmy, 1966
Pohjolan yö, 1952
Päivänsäde ja menninkäinen 1965
Rakastan sinua elämä, 1976
Rakovalkealla 1950
Ralli 1966
Reissumies ja kissa, 1949
Reppu ja reissumies 1965
Ringo, 1965
Rosvo-Roope, 1963
Ruusuja lurjukselta  1954
Rööperin Reiska 1969
Sininen uni 1952
Sokeripala, 1976
Souvaripoikia 1964
Takaisin nuoruuden aikaan, 1969
Terveiset Helsinkiin, 1969
Topparoikka tulee, 1967
Tuhlatut päivät, 1971
Tuo aika toukokuun 1951
Tuopin jäljet, 1963
Tytön huivi, 1959
Unohdettu kitaravalssi 1954
Unohtumaton ilta, 1976
Uralin pihlaja, 1976
Vain merimies voi tietää, 1951
Vangin laulu 1967
Vanha riimu, 1954
Vanhan jermun purnaus 1966
Vihellän vaan, 1959
Viimeinen vossikka 1960
Väliaikainen, 1955
Ystävä, 1968
Yölinjalla, 1962
Äidin syntymäpäivä, 1976

Viimeisin julkaistu kokoelma vuonna 2004 sisälsi lauluja vuosilta 1949-1979.

Rautavaaran  levytuotanto

Sanoittaja:     Isoisän olkihattu,1951
Säveltäjä:       Sininen uni, 1952 
 
Elokuvarooleja:
Vain sinulle, 1945
Kultamitalivaimo, 1947
Aila, Pohjolan tytär, 1950
Salakuljettajan laulu, 1952
Me tulemme taas, 1953
Kaunis Kaarina, 1953
Villi Pohjola, 1955
Ollut mukana yhteensä 22 elokuvassa
 
 

Urheilusaavutuksia

Hopeamitali Antwerpenin työläisolympialaisissa 1937,

Keihäänheiton Suomen mestaruus 1944-45, 1947-49, 

EM-pronssi 1946, 

olympiakulta keihäänheitossa Lontoossa 1948

Jousiammunnan Suomen mestaruus 1955, 

joukkuemaailmanmestaruus 1958,

useita Suomen ennätyksiä

kuului urheiluseuraan Oulunkylän Tähti

Tapio Rautavaara –seura ry,
Pikalähetintie 7 B 1, 00620 Helsinki,
puh. (09) 728 7166, 0500 150 332,
prominor@prominor.fi
lehti: Ralli

 
Kirja

Rautavaara, Tapio (kert.) & Numminen, Juha (kirj.): En päivääkään vaihtaisi pois. 
Kirjayhtymä 1978.

Elokuva

Kulkuri ja joutsen, ohjaus Timo Koivusalo, 1999

Näytelmä

Teatteri Takomo esitti Pikkukoskella sijainneessa Kansantalossa Kristian Smedsin näytelmää Rautavaara - Oulunkylän tähti 1997-1998.
Kansantalo paloi helmikuussa 1998 päivää ennen viimeiseksi ilmoitettua esitystä.

Muu lähdekirjallisuus:

Johanna Kartio: Suomalaisia viihdetähtiä

Satumaa - iskelmän historia

Lauri Jauhiainen: Ruusuja hopeamaljassa - Erkki Junkkarisen elämäntarina, Musiikki Fazer, 1977*

Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1946-1966 (Suomen äänitearkisto, 1983)

Rainer Strömmer - Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen luettelo 1946-1961 (Suomen äänitearkisto, 1992)

Kuka kukin on, 1954

www.yle.fi/aanilevysto

Muuta

Tapio Rautavaaran puisto (1981), Oulunkylässä ( Helsingin kaupungissa harkitaan Torivoudin puiston uudelleen nimeämistä Rautavaaran mukaan patsaan sijainnin perusteella)

Veikko Myller: "Kulkurin uni", Tapio Rautavaaran muistomerkki Oulunkylässä

Veikko Tiiton pieni elämänkerta: Tapsa - ’Reissumies’ Tapio Rautavaara

Jari J. Marjasen artikkeli "Populaarimusiikin museossa"

Peter von Baghin artikkeli "Sinisessä laulussa" (YLE Teema)

Marko Aho: Tapio Rautavaara, pullonkorkin risahdus ja suomalaisen miehen kosminen melankolia

Oulunkylän kotisivu | Paluu edelliselle sivulle