Rakennusperintöä Oulunkylän entisillä alueilla

"Taajaväkinen yhdyskunta", joksi Oulunkylää luonnehdittiin 1800-1900 luvun vaihteessa, käsitti alueena myös nykyisen Pirkkolan, Maunulan ja Metsälän. Asutus niissä ei ollut kovin tiivistä viime vuosisadan alkupuolella, sillä ne olivat oulunkyläläisten tilojen metsä- ja peltoaluetta, jossa pilkotti muutama vuokratorppa tai talo välissä. 

Pirkkolaa suunniteltiin jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta pahaksi onneksi tuli lamavuodet väliin, sekä raskas sota. Rakentamiseen päästiin sodan jälkeen pystyttämällä alueelle rintamamiestaloja. Se oli Suomen ensimmäistä teollista asuntorakentamista, joka perustui kahdelle ruotsissa suunnitellulle omakotitalotyypille, joista toinen on yksikerroksinen ja toinen puolitoistakerroksinen. Persoonallinen ilme säilyi huolimatta yhtenäisestä muodosta; värien käyttö on vapaata ja puutarhaistutukset ovat vapaasti toteutettavissa. Alueen kulttuuriarvo on sen puutarhamaisuuden säilymisessä. 

Maunulassa vanhinta säilynyttä rakennusperintöä on Lampuotilantien loppupää, jonne ovat jääneet viimeiset puiset omakotitalot sotien jälkeiseltä ajalta. Viime vuosina hiukan unohdettua historiaa on, että Oulunkylän läntiseksi huvila-alueeksi kutsuttua Suursuon aluetta alettiin rakentaa 1910-luvulla nopeaan tahtiin, ja talojen lukumäärä nousi viidestä 18:aan vuoteen 1920 mennessä. Asumismuoto oli erittäin ahdas kun asuntopula oli huutava. Rakennustapaa voi kuvailla sanalla monimuotoinen. Maunulassa yksittäisiä 30-40 -luvun taloja ja väliaikaiseksi rakennettuja puukerrostaloja purettiin uudemman kerrostalo- rakentamisen tieltä 1960-luvun aikana ja sen jälkeen. Sama ilmiö tapahtui Suursuolla, jossa yksikään alkuperäisrakennus ei ole jäljellä. 

Maunula on historialtaan kiinnostava sekoitus hartiapankkirakentamista ja sosiaalista asuntotuotantoa. 1950-luvulla vuokratalojen suunnitteluun käytettiin Suomen nimekkäimpiä arkkitehteja, ja pysyvimmän jäljen jätti alueen pääarkkitehti Hilding Ekelund. 

Laajalti hyväksytyn näkökannan mukaan 50- luvulla ja sen jälkeen rakennetut kerrostalot ovat säilytettäviä ja ne ovat suurin osin kaavallakin suojeltuja. Näköpiirissä muutosta on tulossa Maunulan liikekeskustaan, jossa 60-luvun ostoskeskus saa tehdä tilaa toiminnallisemmalle keskukselle. 

Lisärakentamista Maunulaan on tulossa Lampuotilantien alkuun, jossa oli lähes hoitamatonta puistometsää, sekä Tuusulantien läheiselle pelto- ja metsäalueelle Maunulan pohjoisosaan, joten vanha rakennuskanta ei ole ollut viime vuosina vaaravyöhykkeessä.

Metsälässä muotoutuneeseen rakennusperintöön vaikutti Tuusulantien paikalla ollut peltoalue, ja myöhemmin itse liikenneväyläkin, se erotti aluetta Oulunkylästä ja alueen läheisempänä vaikuttajana oli Käpylä ja Pasila. Alkuvaiheessa 1908 tonttien lohkomisen aloittamisen kautta lähtenyt huviloiden rakentaminen keskittyi nykyisen Rajametsäntien alkupään läntisiin osiin. Vanha asutus on kokonaan korvautunut enimmäkseen rivitaloilla. Tuusulantien lähialueen rakentaminen lähti käyntiin 1930-luvulla.  Monia palveluja metsäläläiset joutuvat hakemaan kauempaa - kaupat löytyvät vain historiasta - kuten tanssilavakin - ja alueen sisällä on vain päiväkoti ja vammaispalveluja. Talokanta on säilynyt huomattavasti paremmin kuin Oulunkylässä. Tontteja ei ole lähdetty täyttämään liian runsaslukuisilla rivitaloilla, ja alueesta näkee, että siellä arvostetaan pihapiiriä ja puutarhoja.