Kiistakohteita

Oulunkylän Keskustelufoorumilla vuonna 2008 arvostellaan Oulunkylässä toteutettua täydennysrakentamista tonteille, joissa on rakennusoikeutta ja joissain tapauksissa kaavassa suojeltu talo tai muuten maisemallisesti tontille hyvin sopiva ja käyttökelpoinen rakennus. Melko ahtaiksi joissain tapauksissa pihat muuttuvat ja rikkovat ikävällä tavalla alueen kokonaisuutta ja maisemallisia arvoja. Veräjämäentiellä ja Pellavapellontiellä on vanhan huvilan taakse rakennettu uutta. Esteettisesti se mahdollisesti on parempi kahdesta pahasta, mutta se ei poista vaikutelmaa "Tuppukylästä". Patomäentie 4:ssä rakennettiin aivan tien viereen massiiviselta vaikuttava asuinrakennus. Vanha omakotitalo samalla tontilla saatiin sen rinnalla näyttämään melkoisen orvolta.

klikkaamalla isompi versio

Oulunkylässä on runsaasti sellaisiakin rakennuksia, joita suojelupäätöksen puuttuessa on purettu siitä ilosta, että tontilla on vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta, vaikka rakennuksen olisi saanut vähäisellä remontoinnilla entistettyä.

Tapio Rautavaaran rakentama talo oli "asiantuntija-arvion" mukaan niin huonossa kunnossa, että tilalle täytyi uutta kivijalkaa myöten rakentaa tilavampi rakennus, joka on tyyliltään vallan muuta kuin alkuperäisen kaltainen. Tapaus synnytti isoja otsikoita myös iltapäivälehdissä, Maunulan kotisivulla asiaa uutisoitiin seuraavasti:
(Klikkaa PDF-tiedosto)

Toinen tapaus on Mestarintiellä purettu rakennus, jonka korvaa isompi, ulkonäöltään tämän päivän arkista liukuhihnasuunnittelua edustava rakennus, joka ei tuo minkäänlaista lisäarvoa Oulunkylälle.

Kolmas tapaus Kisällintiellä: Täysin käyttökuntoinen 50-luvun lopun rakennus purettiin ja tilalle tuli peräti kaksi tiilistä paritaloa, jotka sopivat hyvin huonosti yhteen alueella vielä olevien pientalojen kanssa.

Miljöökysymys herätti tunteita 2000-luvun alussa kun kirkkovaltuusto päätyi suunnittelemaan Markuksen seurakunnan tiloja Oulunkylän vanhan kirkon taakse. Seurakunnalla olisi ollut maata muuallakin Oulunkylässä tai Maunulassa. Vanha puukirkko ja kellotapuli ovat suojeltuja, ja kirkko täytti vuonna 2005 helluntaina 100 vuotta.

Tontti on ollut koskematon saareke kerrostaloasutuksen keskellä, ja rakentaminen selvästi muuttaa ympäristöä epäesteettiseen suuntaan. Kirkon ulkopuoli on nyt päässyt rapistumaan, mutta siihen ei kannattane puuttua niin kauan kuin tuleva lisärakennusrakennustyö on tekemättä.

Lisää tietoa 100-vuotiaasta puukirkosta