Veräjämäen polun alkuun Previous page Next page

 2. Seurahuone
     Larin Kyöstin tie 7

Värjärimestari Berndt August Ölander perusti vuonna 1882 kylpylaitoksen Kottbyn tilalta ostamalleen tontille Veräjämäen haan pohjoispäähän. Pian hän rakensi myös pensionaatin kylpylän yhteyteen. Paikka nousi maineeseen kuitenkin vasta seuraavan omistajan, rouva Johanna Charlotta Maexmontanin aikana. Tämä rakennutti 1897 nykyisen Seurahuoneen, kun alkuperäinen rakennus oli osittain palanut, ja alkoi kehittää toimintaa voimallisesti. Kylpylässä noudatettiin uudenaikaista Kneipp-metodia erilaisine vesihoitoineen. 

Asemalle saakka ulottuneeseen hoidettuun puutarhaan rakennettiin hirsinen uima-allas ja myöhemmin sauna. Maexmontan sai luvan myös parantolan perustamiseen naapuriin sekä väkijuomien tarjoilemiseen. Kun liikenneyhteydet junan ansiosta olivat hyvät, tuli pensionaatista hyvin suosittu. Asiakkaita viihdytettiin musiikilla ja mm. kukkotappeluilla. Ravintola oli tasokas.

Seurahuoneen sisäpihalla on erityisen komea siperianmänty. Kadun toisella puolella Maexmontanin puistossa on Oulunkylän puistojen korkein hoitoluokitus ruusuistutuksineen. Lammessa on kaksi suihkulähdettä ja Pop&Jazz-opiston aikainen esiintymislava. Lammessa viihtyy mm. vesiherne. Rannalla kasvaa mm. rantakukkaa, saraa, ratamosarpiota sekä iso hopeapaju. Puiston eteläosassa on lehtoa, jossa viihtyvät mm. rodot ja satakielet.


 
 

1900-luvun alussa pitivät venäläiset upseerit Seurahuoneella juhliaan, joissa meno oli raisua: laulettiin, soitettiin, hypittiin pöydillä, tanssittiin ripaskaa ja paikallisten kauhuksi naisetkin polttivat avoimesti tupakkaa. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Oulunkylän suojeluskunta kuulusteli vangittuja punakaartilaisia Oulunkylän seurahuoneella. Vallankumouksen ja sisällissodan jälkeen juhlaperinnettä jatkoivat emigrantit sekä Oulunkylän taiteilijayhdyskunnan jäsenet ystävineen. Omistajien vaihtuessa tiuhaan Seurahuoneen alamäki oli kuitenkin alkanut ja ravintolatoiminta loppui kieltolakiin 1919–32. Tavarajäämistö huutokaupattiin 1936. Sittemmin muiden muassa Henrik Tikkanen ja Kimmo Pälikkö ovat ikuistaneet Seurahuonetta piirroksina.

Helsingin kaupunki osti pitkään asumakäytössä olleen huonokuntoisen Seurahuoneen 1979 ja suojeli sen asemakaavalla. Kesken peruskorjauksen 1984 osa talosta paloi, mutta korjattiin ja 1985 siihen muutti Oulunkylän Pop/Jazz-opisto. 1995–2001 käyttäjänä oli Mellersta Nylands Yrkeskola. Oulunkylä-seuran aloitteesta Seurahuone saatiin kaupungin asukastaloksi vuonna 2002. Nyt sosiaaliviraston kumppanuustalona rakennus on järjestöjen ja viraston käytössä. Pääsalia vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin. Pihasiipi on kunnostettu 2008–09 asukaskahvilaksi.


Oulunkylän Pop/Jazz-opisto

Oulunkylän Seurahuone
Kneipp Philosophy


Veräjämäen polun alkuunväliKatso lisää kuvia kohteesta