Jo 1870- ja 80-luvuilla aloittivat kylän suurimmat maanomistajat maidensa vuokraamisen huvilapalstoiksi. Niihin hakeutui kaupungissa leipänsä ansaitsevia käsityöläisperheitä ja itsenäistä ammattityöväkeä, sekä keskiluokkaisia virkamiesperheitä ensin kesänviettoon ja vähitellen pysyvämminkin. Näin muodostui Helsingin ympäristön ensimmäinen huvilayhdyskunta. 

Elämänmeno oli rauhallista, vuonna 1900 kylässä oli pysyvästi kirjoilla 242 henkeä. Sen jälkeen tahti kiihtyi: ennätysvuonna 1911 muodostettiin 41 uutta huvilapalstaa. Vanhat asukkaat harmittelivat idyllin rikkoontumista ja alettiin huolestua nuorison maleksimisesta aseman tienoilla. Vuonna 1930 Oulunkylän kunnassa oli 365 asuintaloa, joista 262 vuokratonteilla. Näistä noin puolet oli kooltaan pieniä, alle puoli hehtaaria. Asuminen oli väljää, keskimäärin 1,3 henkeä huonetta kohti.

Paloturvallisuuden varmistamiseksi ja mm. teiden suunnittelemiseksi laadittiin Oulunkylän ensimmäinen asemakaava jo 1915, mutta se jäi vahvistamatta. Samoin 1920-luvulla ei saatu kaavoitusta valmiiksi johtuen näkemyseroista kunnan ja suurimman maanomistajan, Helsingin kaupungin välillä. Vasta 1933 hyväksyttiin rakennussuunnitelma, mutta sen valvonta oli vähäistä ja satunnaista. Kuitenkin huvila-asukkaat rakensivat omaksikin edukseen talonsa laadukkaasti ja ottaen maaston huomioon. Vasta sodanaikainen ja sen jälkeinen materiaalipula johti talojen rapistumiseen, mikä osaltaan edisti rakennuskannan voimakasta uudistumista alueliitoksen jälkeen.

Kaupunkipolkuprojektin koordinaattori Pauli Saloranta kertoo Oulunkylän kunnan
historiasta ja kaavoituksesta ensimmäisellä polkukävelyllä 17.5.2008.

Kinkeripolun päässä voi aistia vanhan Oulunkylän miljöötä. Neljän puuhuvilan ryhmä vuodelta 1927 on säilynyt hyvässä kunnossa, kaikki ovat myös suojelukohteita. Alueen kaavoitus on muuttumassa ja tonteille tulee pian täydennysrakentamista. Toivottavasti uudet asuintalot ovat olemassa olevaa rakennuskantaa kunnioittavaa, vaikkapa sovelluksia Helsinki-pientalosta.

 Ennen kuin tie nimettiin Kinkeripoluksi läheisen koulun rakentamisen aikoihin, osoitteena oli Päiväkumpu ( Solberg).

Aikaisempi Päiväkumpu 10 (sama talo kuin vasemmalla), jonka omisti opettaja Samuli Vire puolisonsa Jennin kanssa. Kuvassa on talossa asuvia. Kiitos kuvan meille toimittaneelle Martti Koskivirralle, joka oli 0 -vuotiaana kuvassa.

    Syksyinen kuva villojen alueelta