To index page Previous page Next page

20 Helsingin maa- ja merilinnoitus
ja tykkipatterin tuliasema Henrik Sohlbergin puistossa

Venäjän menetettyä koko Itämeren laivastonsa Japanin-sodassa 1905 päätti keisari Nikolai II rakennuttaa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän aina Ahvenenmaata ja Hiidenmaata myöten. Toimenpiteisiin kuitenkin ryhdyttiin vasta maailmansodan puhjettua Euroopassa, Saksan uhan kasvaessa ja USA:n myönnettyä suuren lainan rakentamista varten. Helsingin maa- ja merilinnoituksen vallihautoja kaivettiin vuosina 1914–17. Samalla kaadettiin runsaasti metsää rakentamiseen. Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita viiden markan päiväpalkalla sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia sotavankeja. Nämä olivat paikkakuntalaisten kannalta varmasti hyvin eksoottista väkeä ruokailu- ym. tottumuksineen. Itse keisari tarkisti töiden etenemisen vierailullaan 1915.

Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin. Toivolanpuistossa ja Vantaanjoen rantatörmällä on tukikohtaan XXI kuuluvia yhdys- ja taisteluhautoja

Henrik Solhbergin puistossa on ollut tykkipatterin tuliasema. Suojana on maavalli ja kaksi suojahuonetta, joiden hirsirakenteet ovat maatuneet. Patterin aseistuksena oli 4 kpl 229 mm:n mörssäreitä mallia 1877, joista yhden betoninen jalusta on säilynyt.

Keskeneräiseksi jäänyt tukikohta on ollut taka-asema varsinaisen etulinjan sijaitessa Tuomarinkylässä. Maalinnoituksella taisteltiin ainoan kerran 11–13.4.1918 Suomen sisällissodan aikana, kun Hangossa maihin nousseet saksalaiset etenivät punaisten hallussa olleeseen Helsinkiin Leppävaaran suunnasta. Kallioon louhitut ja maahan kaivetut haudat on sittemmin osin täytetty ja niitä on kadonnut rakentamisen myötä. Yksi kallioluola on kunnostettu väestönsuojelukäyttöön. Linnoitus on rauhoitettu muinaismuisto.

Isoon kuvaan klikkaamalla

Isoon kuvaan klikkaamalla

 

Isoon kuvaan klikkaamalla
 

Krepost Sveaborg - Helsingin maa- ja merilinnoitus 1. maailmansodan aikana  


To index page