To index page Previous page Next page

16 Vantaanjoki

Uudenmaan pisin joki saa alkunsa Hausjärveltä ja laskee Itämereen 99 km:n päässä Helsingin Vanhassakaupungissa. Sen valuma-alueella asuu jo yli miljoona henkeä. Vantaanjoen pääuomassa on kaikkiaan 45 nimeltä tunnettua eri suuruista koskea, joista osa on hävitetty perkauksien yhteydessä lähes kokonaan ja muut kosket on uittoperattu tai käsitelty eri tarpeita varten. Viime jääkauden jälkeen kasvillisuus levisi takaisin pohjoiseen ja sen perässä eläimet, lopulta myös ihmiset. Nykyisiä vuolaammat joet haaroineen tarjosivat luontevat kulkureitit rannikon ja sisämaan välillä sekä kalaa ja vesilintuja saaliiksi.

Vantaa-nimen antoivat kenties muinaiset hämäläiset eränkävijät etelänretkillään käyttämälleen reitille, jonka latvoille pääsi helposti Vanajaveden yläpuolisten harjujen takaa. Viikinkiajan ja ristiretkien jälkeen vakiintui ruotsinkielinen uudisasutus rannikon savimaille. Hälsinglandista peräisin olleet tulijat nimesivät joen Helsingeåksi ja sen kosken Helsingforsiksi. Ei ole sattumaa, että Helsingin pitäjän kirkonkylä kasvoi 1300-luvulla Vantaan- ja Keravanjoen sekä Kuninkaantien risteykseen. 

Vuosisatojen mittaan vesistöä ovat hallinneet vuorollaan Ruotsin kruunu, virolainen Paadisten luostari, katolinen kirkko ja Vantaankosken kuninkaankartano – viime aikoina alueen kunnat.

Nykyisen Käskynhaltijantien paikkeille rakennettiin ensimmäinen silta vuonna 1915. Noin 15 m yläjuoksulle päin "Ryssänsillasta" rakennettiin toinen kapeampi tukkisilta, joka suojasi varsinaista siltaa keväisen jäänlähdön vaurioilta. Nykyinen silta korvasi nämä 1960. Sillan kupeessa oli 1950-luvulta lähtien pitkään matonpesulaituri, jota tultiin käyttämään jopa monien kilometrien päästä. Pukinmäen puolelle on rakennettu uusi matonpesupaikka, jossa on kunnollinen viemäröinti.

Högås Pensionat

Vuonna 1889 Tapaninkylän kartanon omistaja Emil von Schantz hankki joelle höyrysluupin nimeltään "Liana". Se hoiti aikataulunmukaista matkustajaliikennettä Vanhastakaupungista Haltialaan pysähtyen mm. Högåsin pensionaatilla, joka oli koristeellinen puurakennus 1800-luvun puolivälistä. (karttayksityiskohta). Paikka oli etenkin rikkaiden venäjänjuutalaisten suosima. Verkkopallokenttineen, uimarantoineen ja hauskoine pikku veneineen se toi tuulahduksen suuremmastakin maailmasta. Pensionaatin toiminta hiipui tulipaloon 1926, mutta rakennus palveli sen jälkeen Toivolan koulukodin käytössä. Kivijalka löytyy vielä jyrkästä rinteestä.

Isoon kuvaan klikkaamalla  Isoon kuvaan klikkaamalla
yllä olevat uittoa ja jään ottoa esittävät kuvat: Britta Holmlund

Jokea käytettiin koko pituudeltaan yhä enenevästi ruukkien, sahojen ja myllyjen energianlähteenä, juomaveden ja jään ottoon. . Palvelua suoritti Oulunkylästä käsin Eiran Jää. Jäätä nostettiin Toivolan rannasta aina alemmalle rautatiesillalle asti. Veden juomakelpoisuus alkoi kuitenkin vähentyä, sillä koko yläjuoksua käytettiin samalla myös viemärinä. Lopulta likaantuminen alkoi olla niin ilmeistä, että Keski-Uudenmaan kunnat rakensivat yhdessä meriviemärin vuonna 1979. Kahtena viimeisenä vuosikymmenenä Vantaanjoen tila on huomattavasti kohentunut mm. tehokkaamman jätevedenpuhdistuksen ja kunnostusten ansiosta. 

Nykyään jokivarsi tarjoaa tärkeän virkistysalueen Helsingin keskeisenä vihersormena. Sen varressa on yhtenäinen ulkoilutie- ja latuverkosto, jonka kautta pääsee Paloheinään ja Keskuspuistoon sekä edelleen aina Nuuksion kansallispuistoon saakka. 

Isoon kuvaan klikkaamalla  Isoon kuvaan klikkaamalla  Isoon kuvaan klikkaamalla

Jokivarsien luonto on runsaslajista muodostaen tärkeitä ekokäytäviä peltovaltaisessa ympäristössä. Vesistöalueella onkin useita suojelualueita ja -kohteita. Vaelluskalat ovat palanneet Vantaanjokeen sen jälkeen, kun useita padottuja koskia palautettiin ennalleen vuosina 1997–98. Tällä vuosituhannella on ehdoteltu kansallisen kaupunkipuiston ulottamista ulkomereltä Vantaanjoen kautta Haltialaan. Vuonna 2012 Suomi ehdotti EU:lle Natura-alueen perustamista Vantaanjokeen Euroopan suurimman vuollejokisimpukan esiintymän suojelemiseksi. 

Isoon kuvaan klikkaamalla

Isoon kuvaan klikkaamalla

Linkissä iso kuva puusta, jonka lähettyvillä oikealla on Högåsin kivijalkaa

 


To index page