Veräjämäki 11:n historiaa
 

 
Vaatturimestari Frederik Ålander on rakentanut talon tulipalossa tuhoutuneen edellisen kotinsa paikalle vuonna 1910 samaan aikaan toisen talonsa kanssa, joka tunnetaan paremmin virolaiskirjailijan Friedebert Tuglasin piilopaikkana hänen maanpakolaisvuosinaan 1905-1916. Tuglas on muistelmissaan omistanut kokonaisen luvun Oulunkylässä viettämiensä vuosien kuvailuun. Siinä hän kertoo myös Ålanderien vanhan talon tulipalosta lokakuisena iltana 1908. Ålanderit olivat muttaneet kantakaupungista Oulunkylään 1880-luvulla.

Tulipalon jälkeen vaatturimestari itse asui Veräjämäki 11 –talossa tyttäriensä kanssa.
Toista taloa, joka sijaitsee Jokiniementie 18:ssa, asutti hänen taiteilija –poikansa Fredrik Freka Ålander majoittaen jatkossa Tuglasta tämän Helsingin oleskelujen aikoina.

Vaatturimestari Ålander oli ollut kuulu taidoistaan: itse arkkipiispa Johansson, Sibelius, vanha patriarkka Gummerus ja korkeat upseerit teettivät parhaat vaatteensa hänellä. Hänen taitavat käden taitonsa periytyivät myös jälkeläisille; hänen poikansa ja pojanpoikansa olivat taiteilijoita. Perhe oli myös musikaalisesti lahjakasta. Tyttäristä Elsa Kaijasta kehittyi kuuluisa laulajatar, joka muutti ulkomaille ja piti konsertteja mm. Pariisissa, Pietarissa ja Tallinnassa. Vanhin tytär Eufrosyne toimi Oulunkylän kirkon ensimmäisenä kanttorina ja asui naimattomana tässä talossa kuolemaansa saakka (1966).

Kirkko ja uskonto olivat perheelle tärkeitä asioita ja vaatturimestari oli aloitteentekijänä ja aktiivisena toimijana Oulunkylän vanhan kirkon - tuolloin rukoushuoneen- perustamisessa. Rukoushuone saatiin rakennetuksi 1905. Vaatturimestarin pojanpojan Olavi Ålanderin kertoman mukaan tämä talo on rakennettu osittain kirkon rakentamisesta ylijääneistä rakennustarvikkeista. Talon on piirtänyt rakennusmestari Laitinen.

Eufrosyne Ålanderin kuoleman jälkeen talo myytiin parin vuoden kuluttua ulkopuolisille ja se vaihtoi omistajaa moneen kertaan seuraavan 10 vuoden aikana ollen välillä purkutuomiolla. Nykyisellä omistajalla (Seija Haapasalo) talo on ollut vuodesta 1977 asti. Taloa on kunnostettu perusteellisesti useaan otteeseen. Talossa on edelleen 6 alkuperäistä kaakeliuunia. Pihapiirissä oleva ulkorakennus on ollut alunperin sauna, mutta sota-aikana se toimi kanalana.

 

Seija Haapasalo 2008


Lue myös: Kuvittaja-lehden juttu Freka Ålanderista

Paluu edelliselle sivulle