Fogeli från Ogeli
 

Oulunkylän menneisyys on tulvillaan kiintoisia henkilöitä. Eräs värikäs herrasmies oli taiteilija Ola Fogelberg, jonka esittelemme tässä.

Fogelberg tulossa juoksukilpailussa maaliin

Ola Fogelbergistä on tullut kirjoitetuksi muutaman kerran urheilun yhteydessä. Hänhän oli puolimailerina luonnonlahjakkuus, joka 19-vuotiaana v. 1913 juoksi 800 metrillä Suomen ennätyksen 1.58,9. Seuraavana vuonna Fogelberg voitti samalla matkalla Suomen mestaruuden ja teki 1000 metrillä todella kovan ennätyksen 2.32.8. Mutta Fogeli on tullut tunnetummaksi kyllä taiteilijana ja nimenomaan piirtäjänä, kuka nyt ei Pekka Puupäätä muistaisi.

Syntyjään Oulunkylästä

Ola Fogelberg syntyi 21.7.1894 Oulunkylässä. Perhe, joka ainakin jossakin vaiheessa asui Silentium-huvilassa Veräjämäessä, oli ruotsinkielinen. Ola Fogelberg kävi ruotsalaista normaalilyseota Helsingissä. Kerrotaan, että koulumatkoilla Fogelberg juoksi junan kanssa kilpaa, Oulunkylässä hän heitti koulukirjat vaunun penkille ja lähti junan edellä juoksemaan seuraavalle pysäkille, jonne kovasti kirien ehti yht’aikaa junan kanssa. 

Ylioppilaaksi tulon jälkeen Fogelberg pyrki Kauppakorkeakouluun, missä kuitenkin suomen kieli tuotti vaikeuksia. Piirtäjän työssään Fogeli teki tekstit itse. Jos suomenkieli ei mennyt aivan kohdalleen, joku toimituksessa korjaili virheet. Muutamat Fogelin matka- ja satukirjat käänsi kirjailija Martti Larni — pakilalaisia muuten — ruotsista suomeksi. Ola Fogelberg oli kyllä verraten kielitaitoinen. Vuonna 1925 hän oli Frankfurt am Mainin työläisolympialaisiin osallistuneen TUL:n joukkueen yleistulkki.

Urheilutoimittaja

Fogelin kouluaikaisesta piirtämisestä ei tämän kirjoittajalla ole tietoja, mutta eri lehdissä alkoi hänen piirroksiaan ja karikatyyrejään olla jo vuosina 1914—15. Fogelbergin ensimmäinen tunnettu julistetyö on tehty Uudelle Suomettarelle 1915. Urheilija kun oli, Fogelberg avusti monia urheilulehtiä, esimerkiksi Tahko Pihkalan toimittamaa Suomen Urheilulehteä vuodesta 1914.

Fogelbergin kansikuvitus

Fogeli teki kansikuvapiirroksia, kertoi piirroksin yleisurheilu-, paini- ja hiihtokilpailuista ja palloilusta. Muutama hyvin kantaa ottava kirjoituskin löytyy lehtiä selaillessa, Urheilulehdestä esim. artikkelit “400 metriä eri radoilta”, “Treenaus ja tyyli’ sekä ”Urheilupalkinnoista”.
Suomen Urheilulehdessä Fogelberg eräiden samanmielisten kanssa ottaa v. 1916 esille Työväen Urheilulehden perustamisen; sellainen sitten perustetaan 24.3.1917 ja Ola Fogelbergistä tuli lehden toimitussihteeri. Fogeli oli lehdessä helmikuun alkuun v. 1918, jolloin kansalaissota jo oli alkanut. Viimeinen v. 1918 numero ilmestyi 22.3., siinä Fogelberg ei enää ole mukana. Sotaa vastustanut taiteilija lähti ulkomaille; hän opiskeli maalausta ja grafiikkaa Pariisissa ja Leipzigissä. Samana vuonna Fogelberg sitten aloitti työnsä osuusliike Elannossa.

Yhteiskunnallinen toimittaja

Puoluekannaltaan Ola Fogelberg oli sosialidemokraatti, joskaan ei varsinaisesti osallistunut puoluetyöhön. Tuttavuus Väinö Tannerin kanssa johdatti hänet Elantoon. Erittäin huomattava oli Fogelbergin kuuluminen työväenlehti Kurikan toimituskuntaan vuosina 1916—17, siis ennen kansalaissotaa. Lehti oli pilalehti, jossa sanoin ja kuvin laskettiin leikkiä Suomen porvarien ja yleensä kapitalistisen maailman kustannuksella. Lehdessä oli pitkiä artikkeleita, pakinoita, pikkujuttuja, kaskuja ja erillisiä piirroksia, ja Fogelbergin osuus niissä erittäin suuri. Parilta vuodelta löytyy piirroksia pari sataa. Kuvissa ja kuvateksteissä pannaan halvalla esimerkiksi pörssikeinottelua, isojen talojen öky-isäntiä tyyliin” Piian pitää lentää — sano emäntä kun leipälapiolla löi” tai “Ette perkeleet nyt karkaa — sano Tuomarinkylän patruuna — kun renkejään linnaan passitti” ja sortumaisillaan olevaa Tsaari-Venäjää.
Ensimmäisen maailmansodan aikainen elintarvikepula on alituinen irvistelyn aihe ja varsinkin sota-aikainen säännöstelyjärjestelmä. Fogelbergin piirrokset kuvasivat yllättävän usein maalaismiljöötä, mutta olihan hänellä Oulunkylästä tuntumaa maalaistaloihin.

Fogelbergin perhe muutti jo varhain Oulunkylästä Lauttasaareen, muuttovuodesta ei ole tietoa, mutta esim. v. 1915 Fogelberg oli jo vaihtanut urheiluseuraa, hän edusti Åggelby IF:n jälkeen HIFK:ta. Myöhemmin Ola Fogelbergistä tuli Helsingin Jyryn jäsen.
Elämäntyönsä Ola Fogelberg teki osuusliike Elannon palveluksessa, ensin Elantolehden kuvittajana ja sitten koko liikkeen mainospäällikkönä. Siinä sivussa hän avusti monia muita lehtiä, teki vaalijulisteita, postikortteja, kansikuvia ja sarjakuvia ynnä askarteli animaatiofilmin parissa. Animaatioelokuvassa Fogelbergin hahmot ovat paperisia nivelukkoja, joiden jäseniä aina otosten jälkeen liikuteltiin. Filmi taisi tuhoutua KK:n tulipalossa sota-aikana.

Sarjakuvapioneeri

Ola Fogelberg on suomalaisen sarjakuvan uranuurtaja. Hänen ensimmäinen kuvakirjansa on vuonna 1917 ilmestynyt, Jalmari Finnen tekstittämä Janne Ankkanen. Huhtikuussa 1925 ilmestyi sitten Pekka Puupää Kuluttaja-lehteen. Lehden ruotsinkielinen vastine oli Konsumentbladet, ja sen sivuilla toikkaroi Kalle Träskalle Fogelin alkuperäistekstein. Vuodet 1925 ja 1926 ovat Pekan hahmon muotoutumisen aikaa. Luonteenpiirteiksi vakiintuvat hyväntahtoisuus, herkkäuskoisuus ja innostuneisuus. Kun Pekka syntyi Elannon mainosmiehen kynästä, hän oli myös innokas osuustoiminta-aatteen mies. Suomalaisena perusjunttina hän silti uhmaa tiukkaa vaimoaan eikä viitsi kävellä osuuskauppaan, kun yksityiskauppa on aivan nurkan takana.

Pekka Puupää oli aluksi vähemmän laiha ja pitkä, mutta hattu ja kukka olivat tunnusmerkkinä heti ensimmäisessä sarjassa. Justiinan perushahmo pysyi samana, pyöreys ja nuttura luonnehtivat häntä. Lukijat kyselivät, miksei perheessä ollut lapsia, ja yleisön pyynnöstä syntynyt Pulu kasvoi vauvasta poikaviikariksi ennätysmäisen nopeasti. Pätkä tuli seikkailuihin vähän myöhemmin, ja onkin väitetty, että tanskalaisten koomikkojen Majakan ja Perävaunun esimerkki olisi tässä vaikuttanut. Joka tapauksessa Ola Fogelberg seurasi Tanskassa kumppanusten filmintekoa. Kun Pekka Puupään suosio oli varmistunut ja kirjojen menekki sota-aikana oli hyvä, Fogeli alkoi julkaista viikoittaisen lehdessä olevan sarjan lisäksi myös sarjakuva-albumia, jossa oli sekä vanhoja että uusia kuvia. Pekka pääsi kansainvälisillekin foorumeille, kun hollantilainen osuustoimintalehti julkaisi sarjakuvaa Piet Bolhoofdin nimellä. Epäilemättä Pekka olisi menestynyt suuremmillakin areenoilla, ovathan teemat ja ihmissuhteet Pekan, Justiinan ja Pätkän kolmiossa yleisinhimillisiä.

Puupää yhä voimissaan

Kun Ola Fogelberg v. 1952 kuoli, hänen tyttärensä kuvaamataidonopettaja Toto Kaila jatkoi Pekka Puupääsarjan toimittamista. Hän oli jo isänsä aikana osallistunut sarjakuvien tekstittämiseen. Kun Suomen Sarjakuvaseura nimesi vuosittaisen palkintonsa Pekka Puupään mukaan ja Kustannus-Mäkelä v. 1981 ryhtyi julkaisemaan Puupään parhaat -sarjaa, tämä merkitsi ikinuoren Pekan renesanssia. Tällä hetkellä suosikkimme on siis 62-vuotias, Aku Ankkaa, Kiekua ja Kaikua sekä Matti Melkosta vanhempi. Kahta viimeksi mainittua piirsi Asmo Alho ja tekstitti itse Mika Waltari.
Pekka Puupään lisäksi Ola Fogelbergin kynästä syntyi tietysti paljon muutakin. Edellä on jo ollut puhetta Fogelista urheilumiehenä. 1920- luvulla hän osallistui aktiivisesti urheiluseura Jyryn toimintaan kuvittaen muun muassa ainakin pari seuran juhlajulkaisua. Fogeli on myös piirtänyt Työväen Urheiluliiton lipun. Kun TUL 1925 osallistui Frankfurt am Mainin työläisolympialaisiin, Fogelberg kuului joukkueen johtoon. Helmiriitta Honkasen mainiossa teoksessa “Plakatista julisteeksi” on pitkä luettelo Fogelbergin julistetaiteesta. Siinä mainitaan Tuulispäälehteen tehty ex libris vuodelta 1915, maailmansodan aikana tehty tekstijuliste “Gå fram, du starka sega folk — seger åt socialdemokratin”, linolaatalle tehty “Uimanäytös ja kilpailut Ursinin uimalaitoksella”, ensimmäinen suomalainen oppikirjamainos “Esperanto”, yleisen kirjallisuusviikon aapiskukkomainos ja tietysti paljon osuustoiminta-aatteeseen liittyviä mainoksia.

Fogelbergin vanhimmat postikortit ovat vuoden 1916 vaiheilta tuotannon päättyessä 1940-luvulla. Tälläkin alalla keskeinen hahmo on Pekka Puupää, mutta Fogeli on piirtänyt myös joukon sotilasaiheisia postikortteja, jopa muutaman uskonnollisaiheisenkin. Aihepiiri siis vaihteli laidasta laitaan. Korttiensa humoristisissa oivalluksissa Fogeli oli kansanomainen, naseva ja ytimekäs; kortin aihe ja ajatus jäävät selvästi mieleen.
Ola Fogelberg hahmotti kuvansa lyijykynällä ja piirsi ne puhtaaksi mustalla tussilla hieman luonnollista kokoa suurempina. Niin kuin kaikilla taiteilijoilla Fogelbergilläkin oli alituinen kiire. Kesälomakaan ei päästänyt urakasta, piirustusvälineet olivat mukana purjeveneessä. Perheen kesäasuntona oli vuosikaudet vanha kaksimastoinen luotsikutteri.

Painomenetelmien kehittäjä

Elannossa Fogelberg kokeili innokkaasti erilaisia painomenetelmiä, kuten Kuluttaja-lehden lukevaa naista esittävä julistekin osoittaa. Se on painettu ylisuurella kuvalaatalla irispainatusta käyttäen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki värit painetaan yhtä aikaa samalla kuvalaatalla. Fogelberg oli osakkaana Nordbladin kuvalaattalaitoksessa, joka valmisti laatat. Fogelberg matkusti Amerikkaankin hakemaan irispainomenetelmälle patenttia, mutta myöhästyi viikon verran. Patentti oli ehditty antaa saksalaiselle keksijälle. Kerrotaan, että Fogelberg tuli matkalta murtuneena miehenä keppiinsä nojaten ja perheen piti viedä hänet Rivieralle toipumaan. Ola Fogelbergin Elannon mainososastolle ja Kulutusosuuskuntien liitolle perustamat linopainot olivat Suomen ensimmäiset ja ilmeisesti ainoat. Ne elivät pitkälle 1950-luvulle aina silkkipainon tuloon saakka.


   Monissa kuvissa Fogelin tavaramerkkinä on suupielissä tönöttävä sikarinpätkä

Taikuri

Ola Fogelbergille ei ole helppo keksiä yhtä titteliä. Hän oli monitoimimies, taiteilija, keksijä, urheilija ja taikuri, myös Lauttasaaren vapaapalokunnan monivuotinen palopäällikkö. Fogeli oli yllätysten mies, välillä hän hävisi kuukausien pituisille ulkomaanmatkoille, ja taikurina hän mielellään hämmästytti tempuillaan yleisönsä. Keksiminen ei jäänyt ideoinnin asteelle. Kun epäkäytännölliset hiihtokengät harmittivat Fogelia, hän keksi käyttää pujotettavien nauhojen sijasta hakasia. Tämäkin keksintö patentoitiin.
Sota-aikana Ola Fogelberg liikkui propaganda-aseveljien kiertueilla. Kerran Lapissa kuorma-auto ajoi ojaan ja Fogelin selkä loukkaantui pahasti. Hän joutui kuukausikaupalla makaamaan Oulun sairaalassa. Sielläkin viihdykkeenä ja työvälineenä oli piirustuslauta ja kynä, kädet kun sentään liikkuivat. Sodan jälkeen Ola Fogelberg oli väsynyt. Pojan kaatuminen ja muut perheen vastoinkäymiset rasittivat häntä. Vuonna 1944 hän sanoutui irti Elannosta lähes 30 vuotta kestäneen työsuhteen jälkeen. Hän halusi ostaa rantapaikan Tammisaaresta, mutta silloisen lain mukaan kaupunkilaiset eivät saaneet ostaa maata, jota tarvittiin siirtolaisille. Silloin työstä pois jäänyt Fogeli ilmoitti ammatikseen kalastaja Tammisaaresta ja sai rantapaikkansa.
Tammisaaressa Ola Fogelberg pääasiassa elikin viimeiset vuotensa. Hän kuoli vuonna 1952. Siinä meni Oulunkylän poika, jolle mikään inhimillinen ei ollut vierasta.

 

Erik Relander
Oulunkyläinen 4/1987

Lue lisää:
Ola Fogelberg Oulunkylästä

Paluu edelliselle sivulle