Sata vuotta Tuglaksesta
 

Oulunkylän raitteja ovat tallanneet lukuisat eri aloilla menestyneet taiteilijat. Yksi heistä on virolaisen kirjallisuuden paaviksikin tituleerattu Friedebert Tuglas, jonka muutosta Veräjämäkeen tulee syyskuun 2007 lopussa kuluneeksi sata vuotta.

Friedebert Tuglaksen (1886-1971) nimen tuntee jokainen virolainen, eikä se ole vieras kirjallisuutta harrastaville suomalaisillekaan.

Tämä virolaisen proosatyylin uudistaja, myöhemmin maan kansalliskirjailijaksikin tunnustettu sanaseppä oli nuoruuspäivistään lähtien keskeinen hahmo Viron kirjallisuuspiireissä. Hän kirjoitti pitkän uransa aikana lukuisia novelleja, romaaneja ja esseitä sekä toimi mm. kriitikkona, tutkijana ja maailmankirjallisuuden virontajana.

Suomeen parikymppisen Tuglaksen toi vuonna 1906 Viron epävarmaksi muuttunut poliittinen tilanne.

Seuraavana vuonna yliopisto-opiskelija tutustui Karl Wachtberg –nimiseen nuorukaiseen ja muutti tämän vanavedessä Veräjämäen nykyisellä Jokiniementiellä sijainneeseen taiteilijaperhe Ålanderin huvilaan. Perheen kuusi nuorta olivat Tuglaksen ikätovereita, ja tällä sattumalta löytyneellä majapaikalla asukkaineen oli merkittävä rooli Tuglaksen elämässä peräti seuraavien kymmenen vuoden ajan.

Mystinen Solbacken

Oulunkylän aika osoittautui nuorelle kirjailijalle hyvin luovaksi. Ensimmäisen Ålanderien luona viettämänsä syksyn ja talven aikana Tuglas kirjoitti miltei jatkuvasti ja teki työn ohella pitkiä kävely- ja hiihtoretkiä Oulunkylän metsäisissä, kallioisissa maastoissa.

Toinenkin syksy alkoi lupaavasti, mutta lokakuussa 1908 tuhoutuivat tulipalossa paitsi Ålanderien talo myös suuri joukko Tuglaksen keskeneräisiä ja jo valmiita käsikirjoituksia. Se oli kirjailijalle suuri isku, josta hän kuitenkin toipui nopeasti ja pystyi jatkamaan luomistyötään.

Koditta jäänyt Ålanderin perhe vuokrasi Solbacken-nimisestä talosta ullakkohuoneiston, jonne Tuglas yhdessä perheen neljän nuoren kanssa muutti talveksi asumaan.

”Sinne oli rautatieasemalta (Ålanderien taloon verrattuna) kaksi kertaa pitempi matka. Se sijaitsi tiheässä metsässä ja tuntui ’Aurinkomäen’ nimestään huolimatta synkähköltä paikalta,” kuvailee Tuglas taloa muistelmateoksessaan.

Solbackenin tarkka sijainti lienee kuitenkin arvoitus – jollei esimerkiksi joku Oulunkylän historiaan perehtyneistä lukijoistamme osaa auttaa paikan tunnistamisessa!

Kultturihistoriaa ullakolta

Poliittisen tilanteen kehityksen myötä Suomessa asuvien virolaispakolaisten asema muuttui tukalaksi. Tuglas suuntasi kulkunsa Keski-Eurooppaan, mutta palasi Oulunkylään vielä ensimmäisen maailmansodan vuosina. Vuonna 1917 hän muutti pysyvästi takaisin Viroon.

Välit Ålanderin perheeseen pysyivät maisemanvaihdoksista huolimatta lämpiminä. Tästä todistavat sittemmin uudelleenrakennetun Ålanderin talon ullakolta löytyneet postikortit, joita Tuglas matkoiltaan perheelle lähetti.

– Talossa on viipynyt moni muukin taiteilija, kertoo talon nykyinen omistaja, jonka isoisä oli yksi Tuglaksen aikaan huvilassa asuneista nuorista. – Paitsi että isoisäni sisaruksineen oli taiteellisesti lahjakas ovat talossa kyläilleet mm. Leinon veljekset, Larin Kyösti ja Juhani Aho. Ullakolta olen löytänyt myös Oskar Merikannon nuotteja ja Hugo Simbergin tussityön. Mielenkiintoinen löytö on ollut myös ruokasalista kellariin johdattanut salaluukku, jonka avulla talossa asuneita pakolaisia voitiin tarpeen tullen piilotella.

Nykyinen Ålanderin talo rakennettiin pian tulipalon jälkeen, aivan palossa tuhoutuneen alkuperäisen huvilan viereen. – Uuden talon on piirtänyt Max Relander, ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on suojeltu, talon nykyinen omistaja kertoo. Aikanaan rapistumaan päässyt rakennus on tätä nykyä upeassa kunnossa. – Tällä hetkellä talo on vuokralla. Vuokralaiset ovat Tuglaksen tapaan taiteilijoita ja vaalivat taloa kuin omaansa, itse vakituisesti ulkomailla asuva vuokranantaja kertoo hyvillään.

 

Terhi Pääskylä

Kirjoittaja on intohimoinen estofiili ja tuore veräjämäkeläinen.
http://blogitus.net/byterhi

Lähteet: Suomen kautta Eurooppaan. Friedebert Tuglas ja muita virolaisia taiteilijoita vuosisadan alun Helsingissä. (1986) Näyttelykirjanen.
Tuglas, F. (1986) Muistelmat vuosilta 1895-1910. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lue myös: Tukikohta Oulunkylässä

Paluu edelliselle sivulle