Oulunkylän tyhjiksi jääviin tiloihin on tarkoitus perustaa Pohjoinen hammaskeskus, joka vastaa koko pohjoisen ja koillisen Helsingin asukkaiden hampaidenhoidosta.

Miksi sitä ei perusteta Koskelaan? Päästäisiin vähemmällä kulkemisella ja kaupunki säästäisi rahaa.

Helsingissä on oltu vähentämässä terveysasemien lukumäärää. Vuoteen 2020 mennessä nykyisistä asemista kolmasosa suljetaan. Oulunkylän terveyspalvelut löytyisivät jatkossa Koskelan sairaalasta ja paloheinäläläiset kävisivät Maunulassa.

Ihmetellä voi, mitä järkeä siinä on, että kaikki joutuisivat matkustamaan: Oulunkyläläiset lääkäriin Koskelaan ja muualta hammaslääkäriin tulevat Oulunkylään. Muualta tulevien kannalta on yksi hailu, missä hammaskeskus sijaitsee, kunhan sinne pääsee sujuvasti.

Asia hallinto-oikeudessa

Terveyspalvelujen keskittämishanketta vastustetaan laajasti eri puolilla kaupunkia. Kaupunginosayhdistykset ovat jättäneet kanteen hallinto-oikeuteen, jota pyydettiin määräämään päätökset täytäntöönpanokieltoon.

Hallinto-oikeudelle asiaa on perusteltu mm. sillä, että kun kyse on kymmenien tuhansien kuntalaisten terveyspalveluista, lautakunnalla ei ole oikeutta päättää näin suurista muutoksista, vaan asia olisi pitänyt käsitellä valtuustossa. Uudistukselle ei ole esitetty minkäänlaista kustannusarviota. Asia on valmisteltu vihreän veran alla eikä asukkaita ole kuultu. Kun aikoinaan oli kyse ruotsinkielisen väestön terveyspalveluiden muutoshankkeesta, kuuleminen ja tiedottaminen hoidettiin asiallisesti.

Heikennetäänkö palveluja tarkoituksella?

Terveydenhoito alkaa nykyisin olla isoa bisnestä ja yksityinen sektori Helsingissä ylisuuri alueen väestöpohjaan verrattuna. Kun julkiset palvelut eivät toimi, yksityislääkäreille riittää asiakkaita. Toivottavasti tämä ei ole ketunhäntänä kainalossa uudistuksen eteenpäin ajamiselle.

Terveysviraston aivoituksia voi ihmetellä. Helsinkiin jäisi vain 20 terveysasemaa vastaamaan kaupungin yli 560 000 asukkaan terveyspalveluista. Yhtä terveysasemaa kohti se tietäisi 28 000 asiakasta. Tämä on huomattavasti suurempi väkimäärä kuin mikä on osoitettu hyvin toimivan terveyskeskuksen väestöpohjaksi. Jatkossa terveyspalvelujen kysyntä kasvaa, kun väestö vanhenee. Erityisesti ikääntyneille läheltä saatavat omalääkäripalvelut ovat tärkeitä. Lisäksi terveysaseman häviäminen olisi kohtalokasta esimerkiksi Oulunkylän liikekeskukselle.

Nokkelat virkamiehet osaavat vedellä päätöksentekijöitä naruista haluamaansa suuntaan. Helsingissä tarvitaan tänä päivänä entistä kipeämmin hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tässä taas päättäjille ja virkamiehille terveiset: Kysymys on yhteisistä varoista. Vaikka kaupunki on iso yritys, se ei ole kuitenkaan liikeyritys, jossa voidaan toimia miten vain.

Kaija-Leena Sinkko