Matka Helsingin talousarvioon 2007

Oli korkea aika käydä lukijamatkalla Helsingin kaupungin talousarvioon 2007. Korkea aika siksi, että tähän mennessä olen tyytynyt talousarvionkin osalta toisen käden lähteisiin ja eri yhteyksissä lukemaani. Soitto Helsingin hallintokeskukseen ja tuloksena postia peräti 960 sivua ja vielä "risat" erinäisiä liitteitä. Oli siis mitä lukea!

Mihin tarttua ja mihin liittää omia näkemyksiä? Mikä on strategiapuheen ja käytännön suhde? Organisaation ylätason tarpeisiin valitut näkökulmat ja tarkastelu johtajaperspektiivistä tekevät tekstistä vaikeaselkoista. Velvoitteita on, mahdollisuuksia on, mutta päällimmäisenä ehkä kuitenkin kysymys, kenellä – edes "kielitaidon" puolesta – on aidosti tilaisuus ja mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon?

Mitä jäi käteen? Kaupungin taloudellinen tilanne alkaa katsauksella edellisen tilikauden ylityksiin. Suurimmat ylittäjät ovat HUS ja sosiaalitoimi. Sosiaalitoimen kustannuskehityksen hillitseminen näyttääkin olevan avainasemassa seuraavien vuosien aikana.

Hyvin - mutta muihin verrattuna heikosti..

Jos taloudellista tulosta kaupungilla syntyikin, se madaltui heti, kun tehtiin vertailua. Kokonaisuutena verotulot kasvoivat, mutta "tulos oli kuitenkin suurista kaupungeista (?) kolmanneksi heikoin". Todetaan toki Helsingin Energian tulos, mutta kun taas verrataan liikelaitosten vuosikatetta "muihin kuntiin" (?), ei se riittänyt kattamaan poistoja ja investointeja.

Hyvinvointi ja palvelut -osiossa toimintamallina kautta linjan nostetaan esiin "asiakaslähtöisyys", "yhteistyön kehittäminen" ja "verkostoituminen". Asiakaslähtöisyyttä selvitetään strategiaperustassa mm. näin: "Palvelujen kannalta on oleellista, että kuntalaisilla on tieto palveluista.Tärkeää on palvelujen saatavuus ja saavutettavuus samoin kuin se, että palvelujen järjestäjä ja tuottaja reagoivat nopeasti asiakkaiden tarpeisiin." Siis varsin lupaavaa tavoitetekstiä.

Mutta jo jatkossa asiakaslähtöisyys määrittyy vaikuttamisena siihen, "että kansalaiset ottaisivat itse vastuutta omasta hyvinvoinnistaan nykyistä enemmän" ja että palvelujen käyttäjien asemaa parannetaan keinoina mm. "asiakasystävällisen sähköisen asioinnin edistäminen sekä palvelukapasiteetin ohjaaminen ja käyttö yli kuntarajojen. "

Kaikki verkkopalveluja käyttämään

Helsinkiläisten osaamista on myös tarkoitus vahvistaa. Pääpaino on "tietoyhteiskuntataitojen vahvistamisessa". Sosiaalisten innovaatioiden tukemisen ja osaamiskeskittymien vahvistamisen. esimerkkinä nostetaan esiin, että toteutetaan " hyvinvointipalvelujen kehittämishankkeita kuten Kustaankartanon vanhustenkeskus". Mielenkiintoista! Tosin luettuani Kustaankartanon henkilöstövajeesta (Oulunkyläinen 5/06) minun on myönnettävä, että en talousarviotekstiä lukiessani tullut edes ajatelleeksi, että henkilöstövaje olisi "innovaatio" tai "kehittämishanke".

Tietoyhteiskunnan vahvistaminen, osallistuminen ja asiakaslähtöisyys painottuu myös työväenopiston strategiassa. "Opiskelumahdollisuuksia monipuolistetaan panostamalla myös kesäopiskeluun aikaisempaa laajemmin. Taloussuunnittelukaudella 2007-2009 jatkotyökauden opetustunnit nousevat 900 tunnista 2700 tuntiin." Yksittäisiä työväenopistoja ei mainita, joten jatkossa ainakin on syytä tarkistaa Oulunkylän kesätilanne ja suunnitelmat. Myös kaupunginkirjastomme on "asiakaslähtöinen". Kirjaston asiakaslähtöisyydessä korostuu "tietotekniikan hyödyntäminen, asiakkaiden kuuleminen ja palvelujen segmentointia entistä paremmin eri asiakasryhmille." Miten kuuleminen ja segmentointi asiakaslähtöisesti tapahtuu jää nähtäväksi. Ilman asiakkaan oma-aloitteisuutta ei asiakaslähtöisyys kuitenkaan taida toteutua. On nimittäin osattava ainakin viestintä verkoissa, jotta tulisi kuulluksi, koska "kustannustehokkuuden nimissä" kirjastoissa lisätään automatiikkaa ja itsepalvelua. Työntekijöiden "vapautuva työaika käytetään lisääntyvien verkkopalvelujen tuottamiseen sekä kasvavan verkkoasioinnin, kuten kysy online-palvelun hoitamiseen." Kaupunginkirjaston rooli "kotikansainvälistämisessä monikulttuuristen kirjastopalvelujen tarjoajana" on jo ymmärrykseni ylittävää.

Monikulttuurista yhteistyöverkostoa asiakaslähtöisesti

Työllisyyden hoitamisessa korostuu ennen kaikkea työperäisen maahanmuuton tukeminen ja siinä välineenä perustettava uusi yksikkö. Myös sosiaali- ja terveystoimen lohkolla nousee vahvasti esiin monikulttuurisuuden lisääntyvät vaikutukset palveluille ja henkilökunnan osaamiselle.

Sosiaali- ja terveystoimessakin vastataan asiakkaiden vaatimustason kasvuun – "asiakaslähtöisesti" ja "yhteistyöllä". Se merkitsee sosiaali- ja terveystoimessa yhteispalveluita ja palveluketjuja, mitä se sitten käytännössä tarkoittaneekaan. Myös mielenterveyskuntoutujien palveluja järjestetään sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöllä. Keskinäisestä yhteistyöstä ja työnjaosta on sovittu, mutta tarkempaa tietoa joutuukin hakemaan jo muualta. Myös päihdepuolella on valmisteltu sosiaali- ja terveystoimen yhteinen toimintaohjelma. Painopisteitä päihdepuolella myös uudenlainen kumppanuus pääkaupunkiseudun kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

Sosiaalitointa kurjistetaan edelleen

Sosiaalitoimelle ei esitelty talousarvion lupaa hyvää. Sosiaalitoimi "ei saa lisävoimavaroja", joten vuoden 2007 alusta käynnistyvä ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys lienee kuntalaisnäkökulmasta samanaikaisesti sekä uhka ja mahdollisuus. Uusi yksikkö ei varmasti toimi rahatta ja jostain ne on siis otettava. Koska lisävoimavaroja ei ole tulossa, merkitsee se kuntalaisille sosiaalitoimen palvelutarpeessa myös "palvelutarpeiden sisäistä priorisointia eri asiakasryhmien välillä, asiakkuuden keston lyhentämistä."

Käytännössä – arvelisin – tulossa on siis palvelujen karsintaa tai ainakin niukkenemista. Vammaisten subjektiiviset oikeudet ovat myös erityisen tarkastelun alla. Palveluasumisessa kasvatetaan oman toiminnan osuutta ja kuljetuspalveluluissa tavoitteena on asiakkaiden matkoja välittämällä ja yhdistelemällä minimoida kuljetuspalvelujen kustannukset. Tulkintani mukaan tulevaisuus tuo käytännössä entistä tiukempaa elämää niille, joilla jo nyt niukkaa.

Oulunkylän terveysaseman pysyttäminen alueella on ollut meille Oulunkylän asukkaille keskeinen tavoite. Talousarvion toistopuhe "kustannustehokkuudesta" ja lisäpontimena vielä toistuva vertailu viiden suurimman kaupungin keskiarvoon sekä "väestövastuujärjestelmän uudistaminen perusterveydenhuollon parantamiseksi ottaen huomioon alueelliset erot palvelutarpeissa", ei lupaa ymmärtääkseni hyvää. Jo olemassa oleva ja laadittu malli terveysasemaverkosta (pää- ja lähiterveysasemat) jää vain maininnan varaan ja sisältö on taas osattava hakea jostain muualta. Terveysasematoiminnassa on toki myös joitain lupauksiakin. "Keskiraskashoitoisen" (?) asiakaskunnan siivouspalveluihin on tulossa lisäystä.

Yksi Oulunkylää koskeva valtuustoaloite

Valtuutetut ovat tehneet 122 aloitetta talousarvioon liittyen. Kielellisesti ne ovat sinänsä jo ymmärrettävää lukemistoa. Hajonta aloitteissa on suuri. Karkeasti arvioiden aluekohtaisia, liikuntaan ja koululaisten tarpeisiin liittyviä aloitteita on eniten. Oulunkylä nousee esiin vain yhdessä aloitteessa. Valtuutettu Terttu Savolaisen ja kolmen muun valtuutetun aloitteena on liikuntareseptin käyttö. Liikuntaresepti on tarkoitettu niille terveyskeskusten vastaanotolla kävijöille, jotka eivät liiku terveyden kannalta riittävästi. Kaupunginhallitus viittaa terveyslautakunnan lausuntoon ja toteaa liikkumisen merkityksen monien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa kaikissa ikäryhmissä. "Liikuntareseptin käyttöä kehitetään myös erillisessä pilottiprojektissa Oulunkylän terveysasemalla."

Tässä siis henkilökohtaisesti saamani anti. Tietysti henkilökohtaisen mielenkiintoni painottaa tarkastelua. Lopputoteamana kuitenkin strategiapuheen vaikeus ja sitä kautta kuntalaisen sulkeminen suunnitelmien ja myös päätöksentekoon vaikuttamisen ulkopuolelle. Epäselvää tekstiä voidaan tehdä myös tarkoituksella! Näissä aatoksissa en varmaan ole yksin.

 
Leena Hyttinen