Tutkimuksella lääkkeitä pelien suunnitteluun |
||
|
|
Tutkimuksen mukaan verkkopelejä ja virtuaaliympäristöjä luonnehtivat edelleen viestintä-, koordinointi- ja yhteistoimintaongelmat; ihmisten välistä kanssakäymistä ei tueta riittävällä tasolla, ja pelikokemus jää yksinäiseksi ilman monipuolisempaa vuorovaikutusta. ”Pelaaminen ja muu tietoverkkojen kautta tapahtuva toiminta kasvavat vuosi vuodelta. Tietokoneella luodut virtuaaliset maailmat ja peliympäristöt antavat mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Paremman ihmisten välisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi on tärkeää tutkia, miten peli- ja virtuaaliympäristöjä tulisi suunnitella”, sanoo Manninen. Verkkopeleissä ja virtuaaliympäristöissä vuorovaikutuksen tukemiseen soveltuvat fyysisen maailman sanattoman viestinnän keinot kuten ilmeet, eleet ja äänet. Ne välittävät tietoa pelaajien toiminnoista, ja vaikka kasvokkaisviestinnän laatuun ei vielä päästäkään, voidaan rikkaalla vuorovaikutuksella tukea ja vahvistaa kanssakäymisen kokemusta. Tutkimuksessa arvioitiin nykyisissä peleissä käytettyjä ratkaisuja ja kehitettiin niiden pohjalta suunnittelusääntöjä uusien peli- ja virtuaaliympäristöjen suunnitteluun. Pelejä hyödynnettiin myös tutkimuksen kokeellisessa osuudessa, jossa kaupallisen pelimoottorin päälle toteutettiin neljä kokeellista peliympäristöä: ConsoleDEMO, Tuppi3D, TeamGame ja V-LARP –Oulun linna vuonna 1651. Pelituotantojen avulla osoitettiin esitettyjen mallien ja menetelmien mahdollistavan vuorovaikutteisempien pelien rakentamisen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien pelien ja virtuaaliympäristöjen tekemisessä. Monipuolisempaa vuorovaikutusta tukeva malli ja siihen liittyvät suunnitteluohjeet antavat pelitaloille ja sovelluskehittäjille mahdollisuuden luoda verkossa toimimisesta entistä elämyksellisemmän ja sosiaalisemman kokemuksen. Viestinnälliset ja toiminnalliset parannukset mahdollistavat laadukkaamman ja ilmaisuvoimaisemman vuorovaikutuksen ihmisten välillä silloinkin, kun kanavana toimii tietoverkko. Väitöskirjan abstrakti löytyy osoitteesta http://herkules.oulu.fi/isbn9514272544/ |
Paluu
edelliselle sivulle
|
|
|
||