Työttömyys alentaa hyvinvointia enemmän kuin mikään muu havaittu tekijä |
||
| Työn menetyksen ja
työttömäksi joutumisen yksilölliset
hyvinvointitappiot ovat suuret, eikä niitä voi täysin
korvata rahalla. Tämä käy ilmi viimeaikaisista
yksilöllisiä hyvinvointikokemuksia selvittäneistä
tutkimuksista, toteaa VATT:n ylijohtaja Reino Hjerppe. Hän
esitteli uudentyppisiä työttömyystutkimusten tuloksia
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT-päivän
seminaarissa Helsingissä. Useissa Euroopan maissa tehtyjen kyselytutkimusten perusteella työttömät ovat elämäänsä vähemmän tyytyväisiä kuin kokoaikatyössä olevat. Yhdysvalloissa tällaista eroa ei kuitenkaan havaittu. Työttömyys alentaa hyvinvointia enemmän kuin mikään muu havaittu tekijä mukaan lukien avioerot ja avoliittojen purkautuminen. Työttömyyden aiheuttama menetys hyvinvoinnissa ei johdu tulonmenetyksestä, jonka vaikutus on voitu tutkimuksissa ottaa huomioon. Kaikkein suurimpana menetyksenä työttömyyttä näyttävät pitävän työuransa keskivaiheilla olevat, miehet ja korkeasti koulutetut henkilöt. Suomesta on tutkimustuloksia, että aktiivisten työttömien joukossa henkilökohtainen hyvinvoinnin kokemus oli alhainen, kun taas passiivisesti työnhakuun suhtautuvilla työttömillä se oli hyvin korkealla tasolla. Taloustieteessä tulojen kasvua on pidetty eräänä keskeisenä hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Subjektiiviset hyvinvointimittaukset kuitenkin haastavat tämän näkemyksen. Tiettynä hetkenä tulojen kasvua arvostetaan, mutta pitemmässä elinkaaritarkastelussa tulojen muutos ei vaikuta onnellisuuteen. Tulojen vertailu toisten tuloihin näyttää myös olevan tärkeää. Työttömyyden ja inflaation välillä katsotaan olevan vaihtosuhde eli talouspolitiikassa voidaan painottaa joko inflaatiotavoitetta tai työttömyystavoitetta. Onnellisuustutkimusten perusteella yhden prosenttiyksikön lisäys työttömyydessä kompensoituisi vasta inflaation 1,7 prosenttiyksikön laskulla. Useista Euroopan maista kootut tulokset viittaavat siihen, että siirtyminen alimmasta tuloneljänneksestä ylimpään tuloneljännekseen ei riitä korvaamaan työttömäksi joutumisen aiheuttamaa hyvinvointitappiota. Tulos viittaa siihen, että työttömyyskorvaus ei riitä mitenkään korvaamaan hyvinvoinnin menetystä ja vastaavasti, jos työtön on motivoitunut työllistymään, työttömyyskorvauksen korkea korvaustaso ei estä työllistymistä. Työttömyyden kokemuksista saadut tulokset korostavat aktiivisen työvoimapolitiikan ja erityisesti koulutuksen roolia. Suomen työmarkkinat ovat monelta osin hyvin dynaamiset, sekä avoimia työpaikkoja että työttömyysjaksoja tulee ja poistuu markkinoilta runsaasti. Vaikka yksittäisten työttömyysjaksojen kesto on lyhentynyt selvästi, ovat työttömyyden kestot henkilöä kohden edelleen monessa tapauksessa varsin pitkiä. VATT julkisti seminaarissaan myös VATT-vuosikirjan 2004 ”Hyvinvointi ja työmarkkinoiden eriytyminen” (VATT-julkaisuja 40). Tähän vuosikirjaan sisältyy tutkimusartikkeleita kolmesta laajasta kokonaisuudesta: 1) työttömyys, työllisyys ja vaikutukset julkisessa taloudessa, 2) alueelliset erityispiirteet ja työmarkkinoiden dynamiikka sekä 3) hyvinvointijärjestelmien muutos ja eriarvoisuusvaikutukset. |
Paluu edelliselle sivulle
|
|
|
|
||