Palmusunnnuntaista alkaa pääsiäisviikko:
Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks,
sulle vitsa, mulle palkka."

Virpominen on lähtöisin 300-luvulta. Silloin kristityt kulkivat Jerusalemissa palmunoksat käsissään ja muistelivat Jeesuksen ratsastusta kaupunkiin.

Virpominen on myös pakanallinen tapa: esimerkiksi hautajaisissa pahoja henkiä karkotettiin elävien oksien avulla. Palmusunnuntaissa yhdistyvät läntisen Suomen pääsiäistrulliperinne sekä Karjalan harras virpomisperinne.

Virpominen oli alunperin tuttua ainoastaan ortodoksisilla alueilla, myöhemmin pääsiäisvitsan teon omaksuivat Itä-Suomessa myös luterilaiset. Siirtoväen sijoittuessa uusille asuinsijoilleen virpominen tuli tutuksi myös muualla Suomessa.

Sulle vitsa
Joko sunnuntaina eli virposunnuntaina tai sitä edeltävänä lauantaina eli virpolauantaina on ollut tapana käydä herättelemässä sukulaisia ja naapureita keveästi virpovitsalla lyöden. Sanojen taustalla on venäläinen verba, joka tarkoittaa pajua ja pajunoksaa. Pohjolassa ei palmuja kasva, niiden korvikkeina käytetään pajunoksia. Nimitys palmu on tullut suomeen ruotsin kautta ja säilynyt monin paikoin tarkoittamassa joko pajunoksaa, pajua tai pajun kukintosilmua.

Mulle palkka
Palkka on saatu joko heti tai vasta pääsiäisenä, paikoin palkaksi on annettu kana, joillakin alueilla virpoja on sanonut "sinulle vitsa, minulle mitä tahansa".

Ainakin viime vuosisadan alkupuolella tapa oli terveyden ja menestyksen toivotuksen ohella maallistumassa myös pyytämiseksi. Osittain se oli vähäväkisten keino hankkia elintarpeita pääsiäiseksi, johon varsinkin Karjalassa suhtauduttiin tylysti, mutta useissa taloissa perinteisesti siihen varauduttiin esimerkiksi leipomalla erityisiä virpokakkuja.

Kahvipannuineen kiertävät pikkunoidat, trullit ovat kesytetty versio vanhoista noitauskomuksista. Vuosisatoja sitten noidat liitettiin pahoihin voimiin, jotka mellastivat pitkästäperjantaista pääsiäisaamuun Jeesuksen ollessa haudassa. Pohjanmaalla sytytetään yhä pääsiäiskokkoja symbolisesti pahoja voimia karkottamaan.

Karjalaiseen virpomisperinteeseen kuului virvottavien herättäminen hyvin aikaisin aamulla, nykyisin virpojat kiertävät vasta puolilta päivin tai iltapäivällä. Yhteistä nyky-Suomen virpojille on ainakin se, että kaikki jättävät vitsan virvottavilleen. Vanhan sananlaskun mukaan aurinkoinen sää palmusunnuntaina tietää hyvää ohra- ja papuvuotta. Tehkää viherpeukalot siis penkki pavuille!
 

Hiljainen viikko

Miltei kahden vuosituhannen ajan ollaan vietetty pääsiäisjuhlaa Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Palmusunnuntaina alkavaa viikkoa kutsutaan hiljaiseksi viikoksi. Kokonaista hiljaista viikkoa jumalanpalveluksineen on Jerusalemissa vietetty jo 300-luvulla. Kristikunnan läntisemmissä osissa hiljaisen viikon vietto kehittyi jonkin verran myöhemmin.

Viikon jokaisena päivänä kokoonnutaan kuuntelemaan kärsimyshistorian tapahtumia. Kärsimyshistoria on perinteisesti jaettu kuuteen lukuun eli ahtiin (act). Jokaisena hiljaisen viikon iltana maanantaista torstaihin on saarnattu yhdestä ahdista, pitkäperjantaina kahdesta. Näitä tilaisuuksia onkin nimitetty ahtisaarnoiksi. Nykyisin ahti käytännössä korvataan kullekin päivälle valitulla evankeliumitekstillä.

Hiljaisen viikon torstai on nimeltään kiirastorstai. Se on Pyhän Ehtoollisen asettamisen päivä. Kiirastorstain iltana vietetään kaikissa seurakunnissamme ehtoollisjumalanpalvelus.

Kiirastorstaita seuraava päivä on pitkäperjantai, Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivä. Pitkäperjantaina jumalanpalvelus on yksinkertaisempi ja karumpi kuin muulloin, monissa seurakunnissa virret lauletaan ilman urkujen säestystä eikä kirkonkelloja soiteta.
  (Lisätietoa pääsiäisen tapahtumista Oulunkylän seurakunnassa)

Luterilaisen vanhemman perinteen vastapainoksi ihmiset kuitenkin etsivät pääsiäisestä muitakin muotoja: retriittejä, ortodoksisuuteen yleisesti liitettyjä yömessuja ja draamaa, kuten Matteus-passio. Isoissa kaupunkiseurakunnissa on paremmat mahdollisuudet isojen tilaisuuksien järjestämiseen upeine kuoroineen, orkestereineen ja solisteineen. Mutta tämänkin vastapainoksi on alkanut tulla myös nuorten ehdoilla toteutettua Tuomasmessu -tyyppisiä tilaisuuksia, joissa korostuu tärkeä uskontunnustuksen kulmakivi, armo ja siitä iloitseminen ja eheytymisen kokemus.

Erityisesti Pitkäperjantai oli aikaisemmin hyvin kurinalaista aikaa, jolloin muisteltiin Jeesuksen kärsimysnäytelmää. Päivä oli varattu hiljentymiseen eikä silloin saanut kyläillä, tanssia tai nauraa liikaa. Vielä 1960-luvulla sävelradionkin ohjelmisto oli erittäin klassispainotteista kiirastorstain ja Pitkänperjantain aikoihin. Paikoin 1900-luvun alkupuolella tapana oli piiskata lapset ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä, ja ruoaksi tarjottiin edellispäivän tähteitä, joita sai syödä vasta auringonlaskun jälkeen.

Mämmi on vanha lounaissuomalainen ruoka, joka eräiden lähteiden mukaan sai alkunsa ruuan valmistuskiellosta. Nykyisin kun mämmiä syödään sokerin ja kerman kera, niin ennen vanhaa sitä levitettiin ruisleivän päälle. Mämmi on israelilaisten pääsiäisenviettoon liittyvän happamattoman leivän jäljitelmä.

Muna on myös uskonnollinen ylösnousemuksen symboli

Suomeen pääsiäismunaperinne saapui ortodoksisen perinteen mukana 1800-luvulla. Tapa levisi vähitellen kanankasvatuksen yleistyttyä. Suomessa kanoja tiedetään olleen jo 1200-luvulla, mutta vasta 1900-luvun alussa niiden pito kotieläiminä yleistyi. Munaan liittyvä symboliikka oli tosin suomalaisille tuttua jo Kalevalasta, jossa maan kerrotaan syntyneen sotkan munasta.

Pääsiäismuniin liittyvät tavat on tunnettu Euroopassa vuosisatojen ajan. Jo kivikaudelle palvottiin saksilaista kevään, hedelmällisyyden ja maanviljelyksen jumalatarta Easia, jonka symbolina pidettiin munaa. Saksilaisen legendan mukaan Eas heltyi pienen tytön löydettyä kuolleeksi paleltuneen linnun. Jumalatar muutti linnun jänikseksi, joka kiitokseksi hyväsydämisyydestä toi sateenkaaren värisen munan. Vielä tänä päivänäkin saksalaisen pääsiäisperinteen mukaan pääsiäisjänis palkitsee kiltit ja ahkerat lapset kätkemillään pääsiäismunilla.

Perimätiedon mukaan Magdalan Maria antoi ensimmäisen pääsiäismunan lahjaksi Rooman keisari Tiberiukselle. Luovuttaessaan munan keisarille hän sanoi: "Kristus nousi kuolleista!" Keisari epäili Marian sanoja ja totesi, että ylösnousemus on yhtä mahdotonta kuin valkoisen munan muuttuminen punaiseksi. Samassa Marian ojentama muna värjäytyi punaiseksi.

Toisen legendan mukaan kananmunakauppias Simon Kyreneläinen auttoi Jeesusta kantamaan ristiä Golgatalle. Palattuaan myyntipaikalleen Simon huomasi muniensa muuttuneen punaisiksi.
Näiden myyttien kautta pääsisäismunasta tuli ylösnousemuksen vertauskuva uskonnollisessa pääsiäisperinteessä. Kristillisen symboliikan mukaan munan kuoren sisällä on uuden elämän alku kuten Jeesuksen kuolemassa.
 

Pääsiäisleikkejä ja kilpailuja

Pääsiäisperinteisiin kuuluvat myös erilaiset leikit ja kilpailut hiljaisen viikon päättyessä. Munanpyörityksessä keitettyjä munia vieritetään maata pitkin ja voittajaksi selviää munan pisimmälle ehjänä vierittänyt kilpailija. Eestiläisessä pääsiäisleikissä, jota myös liitsaukseksi kutsutaan, keitettyjen munien terävät päät kopautetaan yhteen ja voittajaksi selviytyy se, jonka muna kestää eniten kopautuksia. Nykyajan pääsiäisleikki on mm. Pudota noita luudalta.

”Kitis kiira metsään, tulta savua selkään, peltoin perätse, aitain alitse”

Kiirastorstain perinteisiin kuului, että kiira eli pahanilkinen olento karkotettiin pois kotipiiristä. Tämä tapahtui nostamalla kelkkaan palava, käryävä astia ja kuljettamalla sitä ympäri taloa huudellen lorua: ”Kitis kiira metsään, tulta savua selkään, peltoin perätse, aitain alitse”. Lankalauantaina Pohjanmaalla sytytetään yhä pääsiäisvalkeita. Alkujaan kokot sytytettiin, koska trullien uskottiin silloin lentävän Kyöpelivuorelle.
 

Pääsiäisen koristeet

Maalatut munat ovat Pääsiäisen ajan tyypillisimpiä koristeita. Suklaamunia syödään, kananmunia maalataan, lahjoitetaan, piilotetaan, etsitään, käytetään runsaasti ruuanvalmistuksessa ja niillä leikitään.

Pääsiäiskukat
Narsissit, tulppaanit ja liljat ovat pääsiäisajan, väreillään ilosta kertovia kukkia. Lilja on puhtauden ja viattomuuden symboli. Rairuoho ja hiirenkorvalla oleva koivunoksa pääsiäispöydässä kertovat luomakunnan heräämisestä uuteen elämään. Pajunoksat koristellaan kreppi- ja silkkipaperikukin. Värjätyt höyhenet pajunoksissa on skandinaavista alkuperää. Palmusunnuntaina oksilla virvotaan sukulaisia ja ystäviä Jeesuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.

Pääsiäistipu
Se elämä, joka tulee kuolleen näköisestä munasta. Pääsiäistiput ovat iloisia uuden elämän vertauskuvia. Pääsiäisruohon koristeena ne kertovat kasvusta. Uusi elämä on syntynyt munan kuoriutuessa.

www.metsavastaa.net - pääsiäisaskarteluohjeita
Tiimarin pääsiäisaskarteluvinkit

Pääsiäisaamun ihme
Laajalle levinnyt vanha uskomus on että aurinko tanssii noustessaan pääsiäisaamuna. Usein kokoonnuttiin koko perheen voimalla ulos katsomaan tätä ihmettä pääsiäisaamuna. Hyvän vuodentulon merkiksi riitti, että aurinko nousi kirkkaalta taivaalta. Jos aurinko sensijaan nousee pilvessä, tietää se huonoa kesää. Toisen pääsiäispäivän säästä on sanotu, että samanlaista ilmaa kuin silloin on helluntaihin asti.

Pääsiäismunia ja pikkunoitia myös Ruotsissa

Ruotsalaiset antavat karamellilla täytettyjä pääsiäismunia toisilleen lahjaksi. Ruotsissa munat kuuluvat pääsiäiseen yhtä erottamattomasti kuin juhannussalko juhannukseen ja joulukuusi jouluun.

Lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi, joilla on pitkä hame ja huivi, punatut posket ja huulet sekä pisamia nenällä. He antavat lahjaksi itse tekemiään pääsiäiskortteja ja saavat koreihinsa vastalahjaksi makeisia tai rahaa. Toisinaan lapsilla on mukanaan luuta, jolla he teeskentelevät osaavansa lentää.

Ruotsalaisessa kodissa laitetaan pajunoksia maljakkoon ja ne koristellaan kirkasvärisillä höyhenillä. Ruotsalaiset syövät pääsiäisenä paljon makeisia ja jotkut valmistavat itsekin esimerkiksi pääsiäistipuja ja –pupuja suklaasta ja marsipaanista.

Pääsiäiskukolla höynäytetään ruotsissa lapsenuskoisia

Jotkut vanhemmat kertovat lapsilleen, että pääsiäiskukko munii pääsiäisyönä suklaamunia ja karamelleja lasten tyynyn alle.

Katolisessa maailmassa

Perinteisiä pääsiäisen ajan uskomuksia

Pitkänäperjantaina kannattaa kaikkia tekemisiään miettiä, sillä seuraukset päivän kunniaksi tuntuvat ja muistetaan erityisen pitkään.

Jos toisena pääsiäispäivään mennessä ei ole syönyt yhtään munaa, voi odottaa ongelmallista kevättä.

Mikäli pitkänperjantain yönä äidyt kiroilemaan kovaan ääneen ulkosalla, voit olla varma, että pääsi ympärillä alkaa kohta lennellä vilkkaita pikkunoitia tekemässä ilkeyksiä.

Minkä eläimen pääsiäisaamuna näet, senluontoinen olet koko vuoden: lammas tuo laupiaan mielen, sika suttuista elämää, kissa uneliaisuutta ja viluisuutta, koira viisautta ja äreyttä, kaunis lintunen hyvää tuulta ja naimaonnea, vanha varis pahaa jne.

pari pääsiäisnoitavitsiä

Miksi noidilla on luuta?
- On niin vaikea lentää pölynimurilla.
Miksi noita-akalla on kissa luudan varrella?
- Norsua huimaa yläilmoissa.

Kaupat ovat kiirastorstaina ja lauantaina auki normaalisti. Pitkänäperjantaina ja pääsiäissunnuntaina ne ovat kiinni. Maanantaina taajamien alle 400-neliöiset kaupat saavat olla auki neljä tuntia kello 8:n ja 18:n välillä.

Alkot sulkevat ovensa kiirastorstaina iltakahdeksalta. Seuraavan kerran myymälät ovat avoinna tiistaina.

Apteekkien aukioloajat vaihtelevat liikekohtaisesti. Apteekit ilmoittavat päivystyksistään paikkakunnittain.

Pankit menevät kiirastorstaina kiinni jo klo 13 ja avautuvat seuraavan kerran vasta tiistaina. Pankki- ja valuutta-automaatit toimivat pyhien aikana normaalisti. Valuuttaa saa vaihdetuksi päiväsaikaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla sekä Helsingin Länsisatamassa.

Postit palvelevat kiirastorstaina kello 18:aan asti. Pääsiäispyhinä Postin toimipaikat ovat kiinni ja avautuvat taas tiistaina. Helsingin pääposti on kuitenkin auki myös maanantaina kello 10 - 18. Vähittäiskauppojen yhteydessä olevat yrittäjien hoitamat postit palvelevat pääsiäisen aikana omien aukioloaikojensa mukaisesti.

Linja-autot kulkevat kaukoliikenteessä kiirastorstaina torstain aikataulujen mukaan. Lisäksi ajetaan erilliset perjantain lisävuorot. Pitkänäperjantaina ajetaan pyhäliikenteen mukaiset S-vuorot. Lauantaina on normaaliliikenne. Sunnuntaina ajetaan S-vuorot ja maanantaina S- ja SS-vuorot. Tiistaina ajetaan normaalivuorot sekä maanantain lisävuorot. Matkahuollon valtakunnallinen aikatauluneuvonta palvelee numerossa 0200 4000. Aikataulut löytyvät lisäksi teksti-tv:n sivulta 440 sekä Matkahuollon Internet-sivuilta.

Kaukojunat kulkevat kiirastorstaina pääosin perjantaiaikataulujen mukaan. Pitkänäperjantaina junat noudattavat pääosin sunnuntain aikatauluja. Lauantaina ja sunnuntaina liikennöidään lähes normaaliaikataulujen mukaan. Maanantaina käytössä on sunnuntain aikataulu ja tiistaina maanantain. Pääsiäisen aikana on käytössä lisäjunia ja jotkut junat on peruttu. Kaukojunien aikataulut näkyvät teksti-tv:n sivulla 430 sekä VR:n Internet-sivuilla.

Lentoliikenteeseen on lisätty lentoja pääsiäiseksi. Esimerkiksi Finnair lentää yhteensä 17 lisälentoa pohjoiseen Suomeen kiirastorstaina ja pääsiäismaanantaina. Eniten lisälentoja on Kittilään ja Kuusamoon. 9. - 12.4 välisenä aikana joitakin Skandinavian ja Pohjois-Euroopan lentoja on peruttu. Lentoliikenteen odotetaan olevan vilkkainta kiirastorstaina ja lähtöselvitykseen kehotetaankin saapumaan jo kaksi tuntia ennen ilmoitettua koneen lähtöaikaa.

Tieliikenteessä pulaan joutuneet saavat apua Suomen Tiepalvelumiesliiton ja Suomen Tiepalvelumiesten Operaatio Pajunkissalta numeroista 0200 8080 (0,95 euroa / minuutti+pvm sekä 0600 00200 (0,66 euroa /minuutti+pvm). Pajunkissan päivystys alkaa kiirastorstaina iltakuudelta ja kestää toisen pääsiäispäivän iltakymmeneen asti. Järjestön vapaaehtoiset antavat teknistä apua pulaan joutuneille autoilijoille ja auttavat tieliikenneonnettomuuksissa.

Liikenne ja julkiset palvelut Helsingissä pääsiäisenä

Kaupat ja kaukoliikenne pääsiäisenä

Mikä on hiljainen viikko

Muna on ylösnousemuksen symboli

Pääsiäisen koristelut

Tiimarin pääsiäisaskarteluvinkit
lähin Tiimari on OGELISSA!

Pääsiäisen leikkejä
Pudota noita luudalta-peli

Pääsiäismunia ja pikkunoitia myös Ruotsissa

Pääsiäisaamu on myös perinteinen sääennuste

Pääsiäisen ajan ruokareseptejä:
Lammaspaisti - Pasha -
Pääsiäisleipä - Marttojen
pääsiäisreseptit (2003)
Reseptejä Valion sivuilla

Ortodoksinen pääsiäinen

Kirkkovuoden tapahtumat ikonien kertomana

TULOSSA Näyttely Jugendsaliin:
Maya-intiaanien pyhä viikko
16.04.2004 - 23.05.2004
Valokuvaaja Luis Baudrand vietti 1990-luvulla lukuisia pääsiäisiä keskiamerikkalaisessa Guatemalassa. Näyttelyn hehkuvan värikkäät valokuvat kertovat maya-kansan omaleimaisen kulttuurin säilymisestä pitkästä ja verisestä sisällissodasta huolimatta. Mayojen pyhä viikko on sekoitus ikivanhaa maya-uskontoa ja katolisia pääsiäisriittejä. Kuvista syntyi valokuvakirja "Guatemalan aamunkoitto".
Näyttely on osa TARU-projektia. TARU on kulttuuriprojekti, joka esittelee mielenkiintoisia taiteilijoita ja ilmiöitä.

Osoite :
Pohjoisesplanadi 19
00100 Helsinki
Liput : Vapaa pääsy

Piispa Eero Huovisen pääsiäistervehdys sähköisessä pääsiäiskortissa

Helsingin seurakuntayhtymä on tuottanut sähköisen pääsiäiskortin, jonka avulla voi toivottaa Hyvää Ylösnousemusjuhlaa ystävilleen. Kortissa on myös piispa Eero Huovisen videoitu tervehdys ja siunaus.

Lähetä sähköinen pääsiäiskortti

Kortin on seurakuntayhtymälle valmistanut Magneettomedia Oy.

Katso pääsiäistervehdys!

Ajankohtaista | Palaute | Keskustelufoorumi | Oulunkylä