Mikä Kalevalan päivä? |
||
| Vaka vanha Väinämöinen,
tietäjä iänikuinen. Tämän verran muistaa Kalevalastaan jokainen
suomalainen. Kalevalan rooli ei korostu niinkään loistavana
lukuelämyksenä kuin kulttuurimme symbolina. Pikkukoululaisen pakkopullan
sijaan Kalevalaa voi pitää maistuvaisena, aromikkaana perinneherkkuna. Kalevala on kansalliseepos, joka kertoo runon kielellä suomalaisten esihistoriasta luomisen alkuhämäristä kristinuskon saapumiseen. Tämä kertomus juuristamme on pitkälti Lönnrotin luoma unelma, romantisoitu kuvitelma menneisyydestä, jossa itää nykyisyyden siemen. Kalevala kokosi aikoinaan suomalaisen kulttuurin arvot, ja varsin kuvaava on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimiehen Johan Linsénin toteamus vuodelta 1835:"Suomi voi sanoa itselleen: Myös minulla on nyt historia!". Nykyään kansalliseeposta muistetaan Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä. "Kalevalanpäivä on kansainvälisesti iso asia. Vastaavaa päivää ei vietetä missään muualla", tohtori Pertti Anttonen, Helsingin yliopiston vt. folkloristiikan professori kertoo. Elias Lönnrot, räätälinpoika Sammatista, omalta ammatiltaan lääkäri, teki 11 keruumatkaa 15 vuoden aikana eeposta varten. Kalevalan runot kerättiin kymmeniltä eri runonlaulajilta. Yksittäisistä runoista ja irrallisista säkeistä Lönnrot kokosi ja yhdisteli eepoksen. Tarvittaessa hän jopa keksi itse säkeitä. Vanhan Kalevalan hän sai valmiiksi 28.2.1835. Uusi, laajempi Kalevala, jollaisena me Kalevalan tunnemme, ilmestyi 1849. 1840-41 ilmestyi Kanteletar, jonka Lönnrot myös kokosi. Kanteletar on kokoelma laulurunoja. Lisäksi Lönnrot on koonnut ja julkaissut Suomen kansan sananlaskuja, Suomen kansan arvoituksia sekä Suomen kansan muinaisia loitsurunoja. Vanhan Kalevalan ilmestymispäivän kunniaksi on alettu viettää Kalevalan päivää. Virallinen liputuspäivä siitä tuli vuonna 1978. Kalevalan ilmestyminen sai yleisössä aikaan ihastusta. Kalevala on käännetty 48 kielelle. Kalevalan tapahtumat tapahtuvat Kalevalassa ja Pohjolassa. Kalevalassa asuvat sankarit, se on hyvien ihmisten maa. Pohjola on pahuuden tyyssija ja se sijaitsee lähellä maan äärtä. Kalevalan juoni rakentuu onnea tuottavan esineen, Sammon, ympärille. Kalevalan kieli on vaikeaa. Ainakin nuoremmille lukijoille voi suositella Lasten Kultaista Kalevalaa tai Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaa. Tärkeää on, että Kalevalan teksti saadaan ymmärrettäväksi ja erityisesti mielenkiintoiseksi. Internet-ajan multimediaversio varsinkin nuorille löytyy Tarujen Eurooppa-portaalista, joissa on muitakin kulttuurin tutkimiseen kannustavia juttuja. Kalevalan runot noudattavat kalevalamittaa. Jokaisessa runon säkeessä on kahdeksan tavua, ensimmäinen on painollinen ja toinen painoton. Tätä kalevalamittaa kutsutaan myös nelipolviseksi trokeeksi. Runoissa on myös alkusointu. Usein Kalevalan runoissa toistetaan sama asia hiukan eri tavoin. Aiemmin tämä on antanut runonlaulajille tilaisuuden muistella kuinka juoni jatkuu. Kalevalaa kutsutaan usein kaunopuheisesti kansanviisauden aarrearkuksi, josta löytyy ikiaikaiseen kokemukseen perustuvia elämänviisauksia. "Kalevalasta haetaan nimenomaan suomalaisuuden kuvia. Sen henkilöhahmoilla on juuri suomalaisille ominaisia luonteenpiirteitä. Nykypäivänä Kalevalaa tulkitsevat pyrkivät kytkemään nämä ominaisuudet tämän päivän perushahmoihin. On jännittävää, kuinka Kalevala, jossa on mielikuvia menneisyydestä, asetetaan eräänlaiseksi malliksi moderneille ihmisille", Anttonen toteaa. Kalevala ei ole historiankirja sanan tavanomaisessa merkityksessä. Sitä voidaan kuitenkin käyttää todisteena pitkistä perinteistä. "Esimerkiksi naiskeskustelussa Kalevalasta on nostettu esiin suomalaisen naisen prototyyppi, joka todistaa vanhasta ja vahvasta suomalaisesta naisidentiteetistä", Pertti Anttonen kertoo. "Kalevalasta on tullut kiinteä osa suomalaisuutta, ja sitä tuskin voidaan kitkeä pois, vaikkei kirjaa kouluissa kannesta kanteen luettaisikaan. Kalevalassa korostuvat suomalaisuuden eksoottiset piirteet. Se vie Suomea pois lännestä, media- ja massakulttuurista kohti itää, epämääräiseen rajatilaan lännen ja Venäjän välillä", hän jatkaa. Kalevalaa on myös modernisoitu monin tavoin. Esimerkiksi tamperelainen Aviisi-lehti on ideoinut elektroniikkapelin aiheesta otsikolla "Vastaisku kulttuuri-imperialismille, ja koululaiset ovat tehneet siitä slangisovituksia "Voisi ajatella, että Kalevalaan kirjoitettaisiin jatko-osa samaan tapaan kuin Paluu tulevaisuuteen-elokuviin", Anttonen ehdottaa. Tekniikasta kiinnostunut voisi myös pohtia vaikkapa, kuinka Sampo, myyttinen onnenesine, oikein toimii. |
Paluu
edelliselle sivulle
UUTTA
nyt LADATTAVISSA lukuisia kirjallisuusklassikoita Minna Canth: näytelmä Lehtori Hellmanin vaimo Minna Canth: näytelmä Työmiehen vaimo Uuno Kailas: Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä Tutustu myös Kalevalaan netissä: Katso |
|
|
|
||