|
|
Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto Hannu
Mäkelälle
Kirjailija Hannu Mäkelälle on myönnetty Helsingin kaupungin vuoden
2003 kulttuuripalkinto. Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen luovutti 8000
euron suuruisen palkinnon Mäkelälle Helsingissä 13. marraskuuta.
Kulttuuripalkinnon jakotilaisuudessa pitämässään puheessa Eva-Riitta
Siitonen totesi, että Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnolla on joskus
palkittu pitkää, ansiokasta taiteellista elämäntyötä, joskus
kannustettu kykynsä osoittanutta vielä nousu-uralla olevaa taiteilijaa.
Hänen mukaansa Hannu Mäkelän kohdalla nämä perusteet yhtyvät.
Runoilijan ja prosaistin monipuoliseen tuotantoon kuuluu noin 160 teosta, ja
tekemisen vauhti jatkuu. Tuore kaksoiselämäkerta Nalle ja Moppe on
tuoreuttanut kansalliseksi monumentiksi jo kliseytyneen Eino Leinon
runoilijahahmon ja ottanut unohduksesta esille aikaansa edellä olleen
itsenäisen naisen, kirjailija L. Onervan. Mäkelän teoksissa elää myös
usean vuosikymmenen Helsinki.
Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto on myönnetty kirjailijalle viimeksi
vuonna 1992, jolloin palkittiin Juha Siltanen. Kulttuuripalkinnon ovat
saaneet aiemmin myös mm. kirjailijat Aale Tynni (1985), Tove Jansson (1980)
ja Hagar Olsson (1964). Viime vuonna kulttuuri- ja kirjastolautakunta
myönsi palkinnon tanssija-koreografi Tero Saariselle.
Kulttuuripalkinnon lisäksi Helsingin kaupunki jakoi vuoden 2003
taideapurahat, joiden kokonaissumma oli 81 000 euroa. Taideapurahojen haku
suunnattiin tänä vuonna kirjallisuuden, kuvataiteen, taideteollisuuden ja
sarjakuvataiteen aloille. Hakijoita oli yhteensä 429. Taideapuraha
myönnettiin kaikkiaan 29 taiteilijalle.
Kirjailija Hannu Mäkelä
Kirjailija Hannu Mäkelä on lähes nelikymmenvuotisen uransa aikana
julkaissut yli 150 teosta: proosaa, runoja, tarinoita lapsille, näytelmiä
ja kuunnelmia sekä suomalaisen runouden ja proosan antologioita. Hänen
tuotantoaan on käännetty viidelletoista kielelle. Mäkelä on vaikuttanut
merkittävästi suomalaiseen kirjallisuuteen myös kustantajana toimiessaan
Kustannusosakeyhtiö Otavassa vuosina 1967-1986.
Tärkeä osuus Hannu Mäkelän tuotannossa on lastenkirjoilla. Hannu
Mäkelän tunnetuin lastenkirjahahmo on Herra Huu, joka tänä vuonna
täyttää 30 vuotta. Herra Huusta kertovia kirjoja on käännetty
lukuisille kielille ja niistä on tehty useita näyttämösovituksia.
Ansioistaan lastenkirjailijana Mäkelä sai Topelius-palkinnon vuonna 1996.
Katso tarkempi kirjailijaesittely
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 125 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hannu
Mäkelä on syvällisesti perehtynyt Leinon tuotantoon ja elämään ja
tältä pohjalta on syntynyt useita merkittäviä teoksia. Leinosta kertova
romaani Mestari sai Finlandia-palkinnon vuonna 1995.
Mäkelän tuotantoon sisältyy myös useita Leinon runojen valikoimia sekä
kuvitettu Leino-elämäkerta Elämä ja runo. Keväällä ilmestynyt Eino
Leinon ja L.Onervan kaksoiselämäkerta Nalle ja Moppe on Mäkelän
monikymmenvuotisen Leino-harrastuksen huipentuma ja perustuu vahvasti
dokumentteihin. Se antaa myös vaikuttavan kuvan viime vuosisadan alun
taiteilijoiden ankarista elämänehdoista, kirjallisuutemme ja kulttuurimme
syntyvaiheista.
Hannu Mäkelää ja Eino Leinoa yhdistää kirjallisuuden rajat rikkova
moniottelijamaisuus sekä yksityisen ja yleisen yhdistäminen tavalla, joka
ei saa lukijaa tuntemaan itseään kiusalliseksi tirkistelijäksi.
Kirjoittamalla jatkuvasti myös lapsille Mäkelä pitää huolta siitä,
että Suomeen kasvaa yhä uusia kirjoista nauttivia sukupolvia.
Lue Keskipohjanmaan
Kirja-arvio Mäkelän teoksesta:
Lue Juha
Roihan arvio Mäkelän teoksesta
Lue Saara
Kesävuoren arvio Mäkelän teoksesta
Eino Leino juhlavuosi
2003 sivusto
Kustantajan julkaisema kirjan esittely:
Hannu Mäkelä
Nalle ja Moppe
Eino Leinon ja L. Onervan elämä
"Moppe tarjoo käpälää,
käkkärässä hännänpää,
panee päänsä kallelleen,
antaa ruusun Nallelleen."
– L. Onervan nimipäiväruno Eino Leinolle, 1916
Tuore ja järkyttäväkin kuvaus kirjallisuutemme tunnetuista
rakastavaisista alkaa kummankin syntymästä ja seuraa heidän kasvunsa
vaiheita ja teittensä lomittumista, kunnes tilanteet taas tihentyvät
vuonna 1913. Ensikohtaamisesta siihen on jo kuljettu pitkä matka. Molemmat
ovat ehtineet avioitua, erota ja olla hetken yhdessä myös keskenään.
Vähitellen suuri rakkaus on muuttunut ystävyydeksi. L. Onerva on antanut
kuuluttaa itsensä säveltäjä Leevi Madetojan kanssa, ja Leino jopa mennyt
naimisiin Aino Kajanuksen kanssa. Leino eroaa, mutta Onervan liitto
kestää, ainakin periaatteessa, sota-ajan ja sairauksien traagisen ajan
läpikin Madetojan kuolemaan 1947. Myös Leinolla ehtii olla vielä muitakin
yrityksiä rakkauden poluilla.
Ystävyyden ja rakkauden lisäksi Leinon ja Onervan suhdetta värittävät
voimakkaat ristiriidat. Kumpikin kaipaa ehdotonta hyväksyntää ja
palvontaa, kumpikin haluaa kirjailijana luoda oman uransa. Yhdessäelo ei
luonnistu, silti heidän kohtalonsa näyttävät aina risteävän ja
solmiutuvan toisin. Erossa ollessaankin Nalle ja Moppe hakevat tukea
toisistaan.
Hannu Mäkelän vaikuttavan kaksoiselämäkerran keskiössä on Eino Leinon
(1878–1926) ja L. Onervan (1882–1972) rakkaustarina, johon myös Leevi
Madetoja oleellisesti kuuluu. Sen ohella teos laajenee kuvaukseksi viime
vuosisadan alun taiteilijoiden elämänehdoista, ikuisesta rahapulasta,
esteettisestä ja eettisestä kamppailusta. Ja kaiken matkaa on läsnä
inhimillisten tunteiden koko skaala: rakkaus, kaipuu, onni, pelko ja tuska.
Hannu Mäkelän laajaan tuotantoon kuuluu yli 150 teosta: proosaa, runoja,
tarinoita lapsille, näytelmiä ja kuunnelmia sekä suomalaisen runouden ja
proosan antologioita. Hänen tuotantoaan on käännetty viidelletoista
kielelle. Mäkelä on saanut muun muassa kirjallisuuden valtionpalkinnon
viisi kertaa sekä Finlandia-palkinnon Eino Leinon teksteille ja ajatuksille
rakentuvasta elämäkertaromaanista "Mestari" vuonna 1995.
Romaani ja kaksoiselämäkerta "Nalle ja Moppe" on Mäkelän
monikymmenvuotisen Leino-harrastuksen huipentuma ja perustuu vahvasti
dokumentteihin. Keskeistä lähdemateriaalia on ollut Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran maaliskuussa 2002 avautunut L. Onervan arkisto; myös
Kustannusosakeyhtiö Otavan arkistosta sekä Helsingin yliopiston kirjaston
käsikirjoitusarkistosta on löytynyt yhä uutta tietoa.
647 sivua / 145 x 215 mm / 84.2 ja 86 / 2. p.
ISBN 951-1-18199-8
Julkaisuvuosi: 2003 |
Paluu
edelliselle sivulle
katso
kirjailijaesittely
|