Kuuleeko Helsinki?

Tieto on kunnallisen vaikuttamisen väline. Valtaa kunnallisessa vaikuttamisessa on ennen kaikkea heillä, jotka voivat päättää, mitä kuntalaisille tiedotetaan, missä vaiheessa tiedotetaan ja mitä kanavia käytetään.

Tietysti vaikuttamismahdollisuuksia on myös tahoilla, jotka tuntevat kunnan linja-organisaation mahdollisuuksineen ja osaavat ”sisältä käsin” taitojaan käyttää! Nyt kun käymme taistoa – myös täällä Oulunkylässä – oman terveysaseman säilyttämisen puolesta, kysymykseemme missä on ollut vika, miten tähän tilanteeseen on jouduttu ja mitä on tapahtunut, saamme ainakin osittaisen vastauksen Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta vuoden 2006 julkaisusta ”Kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksen käytännöt Helsingissä”.

Helsinkiläisiä ei haluta kuulla?

Kuntalaisen ja hallinnon vuorovaikutus on Helsingissä olematonta. Meitä ei kuntalaisina kuulla eikä meille ainakaan tarjota vuorovaikutuksellisia kanavia osallistua suunnitteluun tai päätöksentekoon Helsingin kaupungissa. Päätöksenteon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä kyllä puhutaan, mutta käytäntö on toinen. Hatun nosto Helsingin kaupungin tietokeskukselle kuitenkin siitä, että se oma-aloitteisesti (?) on lähtenyt edes pohtimaan kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä huomioinut vuorovaikutuksellisuuden merkityksen meille asukkaille – muulloinkin kun kunnallisvaalien alla – ja silloin tietysti moninaisille tahoille todella tärkeänä ryhmänä.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen selvityksessä tarkastellaan Helsingin kaupungin asukkailleen tarjoamia osallistumisen kanavia sekä tietoa siitä, millaisia toimia eri virastoissa ja laitoksissa on käynnissä tai käynnistetty kuntalaisten osallisuuden ja osallistumisen kehittämiseksi. Mitä selvitys kertoo?

Ensinnäkin Helsingin keskushallinnossa ei ole henkilöä tai työryhmää, jolle kuuluisi vastuualueena kuntademokratia (kateeksi käy tamperelaisia, joilla on peräti kolme henkilöä vastuussa kunnallisesta demokratiasta).

Toiseksi verkossa ja sen kuntaportaalissa (www.hel.fi) toki meille tarjotaan linkit ”päätöksenteko” ja ”osallistuminen”, mutta kenelle asia ohjautuu, mitä asiallemme tapahtuu ja miten saamme palautetta asiamme etenemisestä, ei meille kerrota. Toisin sanoen meitä ei ainakaan kannusteta yhteydenottoihin päättäjiin.

Emme myöskään voi espoolaiseen tapaan (www.espoo.fi) seurata vireillä olevia asioita ja niiden etenemistä verkossa, koska Helsingissä – selvityksen mukaan - ”erillinen tiedotus olisi asioiden arvottamista” eikä sitä siksi käytetä! Meidän on siis osattava hakea kiinnostuksemme kohteet kunkin hallinnonalan esityslistoista (joita riittää ja joita hallintokunnittain ilmestyy hyvin eriaikaisesti). Kun yksityiskohtia ja taustaa selvittävät liitetiedostot vielä esityslistoista usein puuttuvat, miten hallita kokonaisuus?

Valikoidaanko tiedottamisen aiheita tarkoitushakuisesti?

Selvityksen tekijät – internet-sivustojen tarkastelun ohella – kysyivät myös virastoilta ja laitoksilta kokemuksia, käytäntöjä ja tulevaisuuden näkymiä osallistumisen käytännöistä. Saadussa palautteessa nousee esiin myös tiedotustilaisuudet. Siinäpä mahdollisuus meille kuntalaisille! ”Tiedotustilaisuuksia isoimmista hankkeistaan ja suunnitelmistaan ovat järjestäneet ainakin Helsingin Vesi, liikennelaitos, rakennusvirasto ja kaupunginsuunnitteluvirasto”, todetaan selvityksessä.

Miksei luettelosta ole esimerkiksi juuri nyt meille tärkeää terveyskeskusta? Mitä terveyskeskus mietti vastatessaan osallistumisen käytäntöihin? Selvityksen mukaan terveyskeskuksen palautteessa puhutaan osallistumisen yhteydessä asiakaslähtöisyydestä, jolla se tarkoittaa potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja mahdollisuutta vaikuttaa hoitoaan koskeviin päätöksiin… Asiakas ja kuntalainen eivät kuitenkaan ole synonyymejä vaan ne viittaavat hyvinkin erilaisiin käsityksiin kuntalaisesta kunnan toimijana.

Onko terveyskeskus-ajattelussa kyse myös siitä, että liiketaloudellisten oppien limittyminen kunnan toiminnan ja johtamisen pelisääntöihin on ilmiselvästi myös muuttanut kuntalaisen asemaa poliittisesta toimijasta asiakkaaksi?

Olisiko tämä ainakin yksi taustaselitys, miksi olemassa olevassa tilanteessa ollaan ja miksi me asukkaat nyt haikailemme Oulunkylän terveyskeskuksen perään. Josko terveyslautakunnan jäsenetkään –- terveyskeskuksen tapaan – eivät osanneet nähdä meitä kuntalaisia ja näin ollen eivät osanneet vaatia meidän kuulemistamme ennen päätöksentekoa …

Kuntalaki toi vain vähän muutosta Helsingin käytäntöihin

Kun kuntalaki tuli voimaan vuonna 1995 minulla henkilökohtaisesti oli suuret odotukset. Kuntalaki tarjosi lupauksen siitä, että kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Kuntalaissa kokonainen neljäs luku on valjastettu kunnan asukkaiden osallistumisoikeudelle!

Todellisuus – ainakaan Helsingissä – ei kuitenkaan vastaa odotuksiani. Missä aatoksissa on Helsingin kaupunginvaltuusto ja sen 85 jäsentä vuonna 2006? Kuntalain 27 § mukaan ”valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan”. Koska viimeksi valtuustossa on ollut esillä kuntalain velvoite tai sen seuranta?

Onko myöskään yksikään Helsingin kaupungissa vaikuttava päättäjätaho edes huomannut, että kunnassamme on myös ihmisiä, joille netti ei ole jokapäivää? Kaupungin nettisivuilla kauniisti luvataan, että yleistietoa vaikuttamisesta antaa Kuntaliiton toimittama kuntalaisen vaikuttamisopas Vallakas – mutta vain verkossa! Miten mielelläni ainakin minä vaikka noutaisin sen jostain palvelupisteestä, saisin paperikoosteen, jota lukea iltatolkulla ja johon tehdä merkintöjä – ja näin saisin edes potentiaalisen mahdollisuuden vaikuttaa!

 
Leena Hyttinen