Alue, Myllypuro

Kotiseutumme Myllypuro

Tietoja

Julkaistu 04.01.2005

Myllypuro on saanut nimensä Viikin peltojen laskuojan äärellä sijainneesta pienestä myllystä. Alue oli vielä 1950-luvulla lähes erämaata. 1960-luvulla alkanut muutto pääkaupunkiseudulle käynnisti rakentamisen myös Myllypurossa. Kerrostaloalue lähipalveluineen oli melkein valmiiksi rakennettu tuon vuosikymmenen loppuun mennessä. Pientaloalue Myllypuron länsireunalla rakentui pitemmän ajan kuluessa 1950-luvulta alkaen. Sitä täydennettiin 1980-luvulla parilla pienkerrostalokorttelilla.

Myllypuron nimestä (lisätty 26.4.2008/Markku Hämäläinen)

Helsingin kaupunginnimistösuunnittelusihteeri Johanna Lehtinen kirjoittaa seuraavasti;

Kirjassa "Helsingin kadunnimet" (toinen painos, 1992, s. 207) todetaan, että "- - - - (Vartiokylän kaupunginosan) Osa-alue Myllypuro - Kvarnbäcken on saanut nimensä alueella sijaitsevan puron varrella jo 1700-luvulla olleesta paikannimestä Grötkvarn ja tullut käyttöön vasta sen vahvistusvuodesta 1959 lähtien".

Sama todetaan "Helsingin kadunnimet 3" -kirjassa (1999, Eeva Maria Närhin artikkeli, s. 30): "- - - - Tältä kaava-alueelta tunnettiin parin vuosisadan takaa paikannimi Grötkvarn. Nimi tulkittiin 1950-luvulla sanoista gröt 'puuro' ja kvarn 'mylly' muodostetuiksi. - - - - Todella saattaa ollakin niin, että alueella juoksevaan vähävetiseen luonnonojaan rakennettu mylly on saanut hupaisan nimensä siitä, että myllyn teho riitti vain puuroksien jauhattamiseen. Yleisnimeä grötkvarn ei löydy ruotsinkielisistä sana-arkistoista tai -kirjoista, yhtä vähän kuin puuromyllyä suomenkielisistä. - - - - Gröt-alkuisen paikannimet, joiden selitystarinat viittaavat kyllä usein puuro-merkitykseen, kuuluvat yleensä kiville ja kivisille maaston kohdille. Uudemmassa suomenruotsalaisessa tutkimuksessa onkin esitetty olettamus, että gröt-paikannimet liittyvät yhteen gryt-nimien kanssa ja perustuvat paikan kivikkoisuuteen tai siellä oleviin hiidenkirnuihin. - - - - Vanhasta paikannimestä on kelpuutettu mylly-sana nimen alkuosaksi, paikan luonto on tarjonnut aiheen loppuosalle. Alueen nimi sai vahvistuksensa ja tuli julkikäyttöön 1959."

Kritiikkiä on aikanaan herättänyt paljon sen, että nimen suomenkieliseksi jälkiosaksi valikoitiin "puro", joka on sanana nuori savolais-keskisuomalainen tulokas eikä siis kuulu perinteiseen ja aitoon etelähämäläis-uusmaalaiseen sanastoon. Siinä mielessä tämä uudisnimi on "epäaito". Jos nimi olisi käännetty ja muodostettu paikallisen ja perinteisen nimenmuodostustavan mukaan, olisi se ollut mieluumminkin "Myllyoja" (oja = pieni joki, luonnonoja).

Nimi on kuitenkin tätä nykyä hyvin vakiintunut ja pidetty, joten nimi täyttää hyvän nimen kriteerit. Lisätietoja löytyy kirjasarjasta Helsingin kadunnimet 1-3, jota löytyy mm. useimmista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä.

• Asukkaita Myllypurossa oli enimmillään noin 12 000, mutta työpaikkoja ei alueelle juuri syntynyt, vaan väki kävi pääosin töissä keskustassa.
• Itäväylän liikenneruuhkista päästiin eroon, kun metro Itäkeskukseen valmistui. Myllypuro sai oman aseman vuonna 1986 ja liikenne Myllypuron metroasemalla käynnistyi 21.10.1986.

Myllypuro on tyypillinen 1960-luvun kerrostalolähiö, jossa betonielementtitalojen peruskorjaus on tullut ajankohtaiseksi mm.rakentamalla taloihin hissejä (esim. Myllymatkantie 1 ja Myllypadontie 8), jotta vanheneva väestö voi asua asunnoissaan pidempään.

 Kuvassa hissiremontti kesällä 2005 Myllymatkantiellä.

• Rakentaminen on myöhemmin laajentunut Myllärinlaakson omakotialueesta länteen vajaan 1000 asukkaan Hallainvuoren pientaloalueena.
• Etelä-Myllypurossa jatketaan noin 1500 asukkaan pientaloalueen suunnittelua kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Aluetta suunnitellaan omaleimaisena, tiiviinä puukaupunkina. Suunnittelma on läpäissyt kaupunginvaltuuston käsittelyn.
• Myllypuron keskukseenkin on kaavoitettu useita uusia tontteja kerrostaloille ja neuvottelut Myllypuron palvelukeskuksen eli ostoskeskuksen uudistamisen osalta ovat tällä hetkellä vielä kesken.
• Myllypuron voimalaitostontin pohjoisosaan suunnitellaan kaupunkimaista pientaloaluetta. Kehä I:n ja Myllypuron liittymän itäpuolelle suunnitellaan toimitilakortteleita ja Ranckenintien sekä tulevan Lallukantien ympäristöön pientalorakentamista.
• Myllypuron suunnittelualueet 2001-2006 [Avaa tästä]
• Tutustu Myllypurossa sijaitseviin linnoituksiin ja katso Helsingin maa- ja merilinnoitus, ensimmäisen maailmansodan aikana.

Tällä hetkellä Myllypurossa asuu reilut 9000 ihmistä (1.1.2008 asukkaita oli 9181). Myllypuro on luonnonläheinen , monikulttuurinen, liikunnallinen ja asioihin kantaaottava lähiö.

• Täältä on hyvät liikenneyhteydet ja lähiö on saatu viihtyisäksi pitkälti lähiöprojektin ansiosta.
• Täällä toimii lähiöasema, joka on avoin kaikille asukkaille ja siellä on lehtienlukusali, tietokoneita sekä pieni kokoontumistila.
• Paragonin entiseen tehdaskiinteistöön perustettu Liikuntamylly on parantanut Myllypuron liikuntapalveluita, ja nykyään Myllypuro voi ylpeillä myös Euroopan suurimmalla sählyhallilla. Myllypuron liikuntapuistosta kehitetään monipuolinen urheilualue valtuuston hyväksymän päätöksen mukaisesti. Tekojääradan lisäksi puistoon voidaan rakentaa mm. jalkapallo- ja sulkapallohallit sekä jäähallin laajennus.
• Myllypuron historiikki valmistui syksyllä 2005. Sen kirjoitti myllypurolainen FM Anne Valkonen Myllypuro-Seuran kokoamasta aineistosta.