"Tietoyhteiskunta kaikille"-seminaari Suolahdella 14.-15.8.2003

Tervehdyssanojen jälkeen fil.lis., ex-puhemies, Riitta Uosukainen kertoi omia kokemuksiaan opetuksen kehityksen vuosikymmenistä.

  Maunulan Sanomien vastaava päätoimittaja Klaus Luohio esitteli ns. Maunulan mallin ja sen kommunikaatiorakenteen, kertoi käytännön kokemuksia Maunulan vuorovaikutteisuudesta esim. kaavoitusasioissa ja yhteistoiminnasta ja vuorovaikutteisuudesta päättäjien, kaavoittajien ja asukkaiden (käytännön osoittamasta) näkökulmasta käsin. Lisäksi hän esitti idean kokonaan uudesta mallista aikuiskoulutukseen. "Miksi aikuiskoulutusta ei voisi sponsoroida? Sponsoroidaanhan urheilua ja kulttuuriakin. Lähtökohtana voisi olla se, että kunta antaa käyttöön koulujen atk-luokkia koulujen kiinnioloaikana. Sponsorirahoitus antaisi kouluttajille osan palkkatuloja, kurssimaksuista tulisi osa tuloa ja julkiselta sektorilta saataisiin osa tukea. Julkinen sektori voisi tukea myös kursseista syntyviä ns. yleisiä menoja kuten kurssimateriaalien valmistuskulut, puhelinkulut ja muut käyttö- ja ns. juoksevat kulut. Kursseilla pitäisi olla ainakin jonkin suuruinen kurssimaksu joilla saataisiin osa palkkakustannuksista katettua, kuitenkin maksuna niin pieni että sen pystyisi myös eläkeläinen maksamaan. Lisäksi kurssimaksu sitouttaisi oppilaat myös paremmin mukaan opetukseen mitä ns. ilmaisopetus ei välttämättä tee. Ihan vain esimerkkinä: Olemmehan me valmiit maksamaan myös harrastekursseista, joskus huikeitakin hintoja, joten mikä estää maksamasta nimellismaksua atk-koulutuksesta"? "Rahoittajatahot voisivat luoda yrityksilleen positiivista imago-kuvaa mainostamalla että tukevat aktiivisesti atk-alan aikuiskoulutusta. Kouluttajat voivat laittaa nettisivuilleen tukijafirmojen logoja, ne olisivat suora linkki tukijoiden kotisivuille ja samalla muistutus siitä kuka palkan maksaa!". Ideaa voi kehitellä pitemmällekin.

Luohio esitteli myös vuorovaikutussihteerin toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä. Tällainen yhteyshenkilö olisi tarpeellinen joka kunnassa. Lisäksi hän esitteli mm. Maunulan keskustan kehittämissivuston joka osaltaan kehittää verkkodemokratian toimivuutta kaavoitusasioissa. Sivuille kirjataan reaaliaikaisesti kaikki tärkeät tapahtumat Maunulan keskustan kehittämis- ja kaavoitustapahtumista linkkeineen. Kysymyksiä Maunulan mallista riitti aina seuraavan päivän paneelikeskusteluun saakka ja kiinnostus oli kouriintuntuvaa. Lue esitelmä .

  Marttojen toimintaa tietoyhteiskunnassa esitteli Keski-Suomen Marttojen Ritva Nykänen ja toi asiaan varsin maanläheisen perspektiivin puhuttaessa mm. automaation kehittymisestä ja tietokoneistetusta tulevaisuudenmallista: "Vaikka jääkaapit toimivat jo nyt automaattisulatuksella, niin ei se jääkaappi kerro milloin se pitää siivota tai milloin maito on vanhaa, samoin on laita ns. automaatti-pölynimurin joka ajelee itsekseen ilman johtoja imuroimassa asunnon puhtaaksi. Ei sekään tiedä milloin pitää imuroida. Sen puoleen; ei tunnu tietävän nyky-yhteiskunnan uusavutonkaan mutta Martat kyllä neuvoo, myös tietokoneasioissa".

  Keski-Suomen näkövammaisten näkökulman toi esille Erkki Santakallio. Hänen puheenvuoronsa käsitteli asiaa joka varsin usein unohdetaan puhuttaessa tietoyhteiskunnasta. "Vammaiset ovat toisarvoisessa asemassa tietoyhteiskunnassa. Vaikka palveluita vammaisille onkin Internetin välityksellä saatavissa, laitteistoja ja vammaiset huomioonottavia työasemia on aivan liian vähän. Rajoituksena laitesaatavuuteen yksilötasolla on niiden korkea hinta eikä ns. yhteiskäyttö-työpisteitä ole kuin joissain paikoissa. Toinen näkövammaisia rajoittava tekijä on ns. graafinen käyttöliittymä jossa kuvilla, ikoneilla ja muilla graafisilla elementeillä kuvataan jotain asiaa joka pitäisi tehdä. Miten näkövammainen voi tulkita kuvia? Näkövammaisen kannalta vanha DOS-pohjainen käyttöliittymä olisi paras koska siinä käskyt annetaan tekstinä".

  Aktiivinen kansalaisuus tietoyhteiskunnassa oli aiheena SITRAN johtaja Antti Hautamäellä. Esitelmä valotti asioita hiukan totutusta poikkeavalla, ansioituneella tavalla. Se perustui ajatukseen että kansalaisyhteiskunta on kaiken perusta. "Sen yhteyteen kuuluu tavallaan erillisenä osana yritykset, julkinen hallinto ja perhe. Itse perhekään ei siis kuulu kansalaisyhteiskuntaan sinällään vaan on sen kanssa vuorovaikutteinen. Kansalaisyhteiskuntamalli muodostuu paikkariippumattomista ja paikallisista yhteisöistä. On olemassa ns. Etäyhteisö jossa toimijat voivat olla vaikka toisella puolen maapalloa ja jonka yhteydet ovat tiiviitä ja kestäviä. Esim. harrastepiirit, samoin ajattelevat, samoista asioista kiinnostuneet ym. Nettiyhteisöön taas kuuluvat esim. keskustelu/chat-yhteisöt joissa vain käydään, keskustellaan hetki ja mennään seuraavaan keskustelupiiriin tai vain vaihdetaan ajatuksia, kuvia tms. ja jossa yhteydenpito on löyhää ja lyhytaikaista. Paikallisiin yhteisöihin kuuluvat perinteiset yhteisöt, seurat jne. Sitten on Modernit yhteisöt jotka vaihtavat kokemuksia ja kommunikoivat moderneilla mobiililaitteilla. Näistä puolestaan saattaa ajan myötä syntyä joko Netti- tai Etäyhteisö."  www.sitra.fi 

Lopputulema oli seuraava: Informaation tekninen digitalisointi, muokkaus ja siirtäminen, eli tieto-, ja viestintäteknologia, eivät sinänsä mullista yhteiskuntaa. Muutokset perustuvat pikemminkin ihmisten välisen kommunikaation intensiteettiin ja laajuuden kasvuun. Intensiteetillä tarkoitetaan helppoutta ja monimuotoisuutta ja laajuudella paikallista ja globaalia laajuutta. Ytimeltään tietoyhteiskunta on verkostoyhteiskunta. Kansalaisyhteiskunta (civil society) on kansalaisten vapaa ja tasavertainen toiminnan areena. Toiminta kansalaisyhteiskunnassa palvelee muitakin tarpeita kuin elämän välttämättömyyksiä. Toiminnalla on itseisarvoinen luonne. Elämän uusintaminen ja toimeentulon ansaitseminen tapahtuvat perheessä ja työmarkkinoilla julkisen hallinnon puitteissa. Yhteistoiminnassa muiden kanssa ihminen rakentaa identiteettinsä ja kokee elämänsä mielekkääksi".

  Miksi Internetin käyttö ei kiinnosta? Tampereen teknillinen yliopisto, tutkija Marika Koivumäki:  "Oman Internet-yhteyden hankinnan esteitä ovat mm. taloudelliset tekijät, kuten laite-, ja käyttökustannusten korkea hinta. Puutteelliset tietokoneen ja internetin käyttötaidot vaikeuttavat myös hankintaan. Samoin vaikuttavat vakiintuneet tavat ja arvot kuten asioiden hoitaminen perinteisesti, samoin myös erilaiset tietotekniikkapelot. Kursseille menon esteenä olivat myös korkea hinta ja opetuspaikan sijainti harvaanasutulla seudulla. Kiinnostusta voisi lisätä halvemmat käyttökustannukset, julkisten palveluiden saatavuus, internetin sisällön tutuksi tekeminen ja sellaisen sisällön tuottaminen josta myös syrjäytyneet ihmiset olisivat kiinnostuneita".

Hallituksen ja opetusministeriön tietoyhteiskuntalinjaukset:

  Kansliapäällikkö Markku Linna Opetusministeriöstä esitteli tulevaisuuden linjauksia ja kehittämismalleja. kts. www.minedu.fi .   Yleisradion ohjelmistojohtaja Ulla Martikainen-Florath esitteli YLE:n ohjelmistouudistuksia ja opetusohjelmien tulevaisuutta. kts. www.yle.fi .Keskeisten toimijoiden vastuut ja suunnitelmat: Kehittämispäällikkö Ani Kajander, STAKES, esitteli sosiaalipuolen tulevaisuudennäkymiä ja suunnitelmia. "Keskeisenä osana myös sosiaali- hoiva- ja kodinhoitotyössä tietotekniikan käyttöön tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota". kts. www.stakes.fi .  Kuntaliiton osastopäällikkö Anneli Kangasvieri valotti mitä uutta kuntasektorilla on suunnitteilla. kts. www.kuntaliitto.fi . Opetusneuvos Jari Jokinen opetusministeriöstä esitteli yhteenvedon saavutuksista ja tulevaisuudesta. kts. www.minedu.fi .

  Vuoden 2003 tietoyhteiskuntateko-palkinnon jako päätti kaksipäiväisen tilaisuuden. Palkinnon sai tänä vuonna YLE/Opetusohjelmat. Palkinnon vastaanotti YLEN:n puolesta ohjelmistojohtaja Ulla Martikainen-Florath ja Seppo Heikkinen, YLE/Opetusohjelmat. Opetusneuvos Marita Savola opetusministeriöstä kiitti YLE/Opetusohjelmia sen pitkäjännitteisestä ja suunnitelmallisesta opetus- ja kehitystyöstä opetusohjelmien teossa.

Yhteenvetoa

  Kaiken kaikkiaan 2-päiväisen seminaarin anti oli erittäin laaja-alainen ja eri toimijat saivat hyvin oman näkökulmansa esille. Myös päättäjät kuuntelivat mitä sanottavaa ja annettavaa eri kenttätoimijoilla on yhteisen tietoyhteiskuntamallin luomiseksi siten että saadaan aikaan toimiva kokonaisuus. Koulutuksessa ilmenee puutteita joihin on syytä paneutua entistä paremmin. Suuri osa työstä tehdäänkin vapaaehtoisvoimin, ja nämä voimat ovat rajalliset. Lisäksi pitää tehdä selkeä ero vapaaehtoistoiminnan ja varsinaisen työnteon suhteen. Vapaaehtoistyö ei saa viedä työpaikkoja ammattilaisilta.  Jos tällaiseen vapaaehtoistoimintaan ryhdytään, ammattikouluttajia ei enää hakeudu alalle.

Todellisen tietoyhteiskunnan luomiseksi on muitakin karikoita. Puuttuu koulutustiloja, ammattitaitoisia asialleen omistautuneita kouluttajia, laitteistoista ja koulutusmateriaalistakin on pulaa. Juuri tilanpuutteeseen kuntasektori voisi panostaa Klaus Luohion esittämän idean pohjalta. Koulujen tietokoneluokat ovat todella vajaakäytössä. Mikä estää ottamasta niitä käyttöön? Onko se pelko laitteiden vahingoittumisesta, vahtimestarien ylityökorvauksista vai mistä? Vai vain hyvästä tahdosta? Jos kysymyksessä on vain rahallinen panostus atk-tukihenkilön ja vahtimestarin ylityökorvausten suhteen, niin panostus on hyvin pieni saavutettuun etuun nähden!

Koulutuksessa olisi hyvä päästä nopeasti eteenpäin. Mutta pitää myös muistaa että massakoulutus suurille joukoille saattaa onnistua nuorempien ikäluokkien kohdalla jollain lailla mutta ikääntyvät ihmiset eivät selviä nopeatempoisesta oppimistapahtumasta tai jos selviävät niin eivät opi mitään. On parempi antaa laadullisesti vähän mutta hyvää opetusta kuin määrällisesti/laaduttomasti laajaa ja huonoa opetusta.

Teksti ja kuvat: Klaus Luohio

          
Ani Kajander,Anneli Kangasvieri, Antti Hautamäki, Hannu Salvi, Jari Jokinen

       
Marika Koivumäki, Marita Savola, Riitta Uosukainen, Niko Frilander, Markku Linna

YLEn palkinto: Ulla Martikainen-Florath ja Seppo Heikkinen