9. Rehevä korpilehto ja hetteikkö.
| Alue ei kuulu asemakaavalla suojattuun
Keskuspuistoon, kuten edelliset kohteet, mutta on kuitenkin varattu
ulkoilualueeksi. Pyörätien eteläpuolella on purouoma ja siihen
liittyvä lehtokorpi, pohjoispuolella puro leviää kosteaksi
hetteiköksi. | ||
 Kuusitaimikko 90-luvun alussa. |
Osalta aluetta kaadettiin 80-luvun alussa sairas ja yli-ikäinen kuusikko ja sen tilalle istutettiin kuusentaimia ja kuivemmalle alueelle tammia. Hakkuualueelle jätettiin kuitenkin lehtipuita: koivuja, leppiä ja erityisesti pihlajia. Vaahteran taimia oli melko runsaasti, istutusalueen raivauksessa niitä pyrittiin säästämään. Nuoret kuuset ovat viihtyneet erittäin hyvin, puissa saattaa vuosikasvain olla lähes metrin mittainen. Tammet ovat myös säästyneet tuhoilta ja levittävät oksiaan avonaisille kohdille | |
Kuusitaimikko 10 vuotta myöhemmin talvella
2000. |
Kuusikko oli
kymmenessä vuodessa kasvanut jo joulukuusikokoon ja oli jo paikoittain
liiankin tiheä. Seuraavana vuonna puustoa harvennettiin ja samalla
pyrittiin luomaan aukkoja lehtipuiden ja pimentoon joutuneen
kasvillisuuden elvyttämiseksi. Osan nuorista kuusista saivat
Korkeasaaren peurat. Uudistamattomalla osalla on ilmennyt kuusien kuivumista, myrskytuhoja ja kaarnakuoriaisten aiheuttamia puiden kitumisia. | |
 Äitikuusi ja lapset
|
Kesällä 2001 suoritetun vanhojen ja osittain sairaiden kuusien poiston yhteydessä jätettiin männyt ja joitakin terveitä vanhoja kuusia lintujen ja oravien leikkipuiksi. Kuvan kuusi on hetteikön reunassa kovalla maalla, jotta se kestäisi myrskyt. Vanha kuusikko on ollut melko väljä, joten niiden alle on syntynyt myös taimia, jotka nyt ovat saavuttaneet 20-30 vuoden iän. Äitikuusi on jo lähes 150 vuoden ikäinen. | |
 Pajunkissat keväällä 2000 |
Pensaskerros on tiheä, siinä on pajujen lisäksi tuomia, vaahteroita, terttuseljoja ja hiukan kauempana näsiä. Kuusien poiston jälkeen on pintakasvillisuus elpynyt ja pensaskerros tihentynyt ja voimistunut. | |
Hetteikön reunan rehevää luontoa |
Pintakasvillisuus on erittäin rehevä ja monilajinen. Kevään
ensimmäiset merkit ovat hetteikköosalla kevätlinnunsilmän
kirkkaankeltaiset kukinnot sekä lehtipuuvaltaisten osien yhtenäinen
valkovuokkomatto. Rentukka
antaa lisäväriä valkoisuuteen. Kesällä kukkivat leinikit, angervot,
terttualpit ja harvinainen lehtopähkämö. Heinäkasveista näkyvimmät ovat
lehtotesma ja nuokkuhelmikkä. Monilajisen kasvullisuuden johdosta alueella viihtyvät monet linnut: peipponen, pajulintu, puukiipijä, satakieli, lehtokerttu, vihervarpunen ja sinitiainen. Hyvällä onnella voi nähdä myös värikkään tiklin. Kaunisääninen mustarastas ja muutkin rastaat viihtyvät puiden latvoissa. Istutettu tammimetsikkö on tuonut myös päivisin lentelevän komean tammikehrääjän yllättämään kulkijan. | |
| Vuoden 2001 syksyllä vallinnut kova myrsky teki tuhojaan myös tällä alueella. Pehmeällä hetteiköllä puiden juuristo oli niin pinnalla, että osa jäljellä olevista kuusista sekä monet koivutkin kaatuivat juurien irrottua maasta. Kovalla maaperällä olevat kuuset kestivät hyvin myrskyn, mikäli juurilaho eli maannousemasieni ei ollut heikentänyt juuristoa. | ||
|
Terve ja kovalla
maalla kasvava isokin kuusi on kestänyt myrskyn, vaikka se on jäänyt
melko yksinäiseksi hetteikön reunaan. Kuusen pituus on n.24 metriä,
alueen pisimmät kuuset ovat lähes 30-metrisiä,1800-luvun loppupuolella
syntyneitä ja sota-ajan polttopuuhakkuilta säilyneitä
.Myrskystä selvinnyt äitikuusi odottaa lumihunnutettuna kevättä | |
 |
Toinen alueelle jätetty kuusi
ei kestänyt myrskyä, vaan kaatui juurineen maahan. Kannosta
irroitettuna näkyy myös syy heikkouteen, juurilaho oli jo levinnyt
tyveen ja lisäksi rungossa oli tyvioksa tai toisen puun alku, joka oli
vaurioittanut runkoa. Oksa oli kahden metrin korkeudella jo kokonaan
kylestynyt rungon sisään.
Oikealla puolella ammattimiehet hoitavat rungon viimeiselle matkalleen.
|
 |
 |
Talven 2002-03 pihlajiin jäänyt marjasato oli niin runsas, että rastaatkin jättivät ne rauhaan syksyllä. Tilhiparvia odotettiin koko lopputalvi, mutta niillä ilmeisesti riitti pohjoisempikin marjasato ja alkukeväällä rastaat kävivät korjaamassa sadon. | |
