Alueen ylispuut ovat pitkälti yli sadan vuoden ikäisiä. Pisimmät kuuset ovat lähes 35 metrin pituisia ja männytkin lähes 30 metrisiä. Suurimmat koivut alkavat olla yli-ikäisiä - yli 120 vuotta. Alueen keskivaiheilla on havaittavissa jäänteitä maahan kaivetuista ampumahaudoista. Metsätyyppinä tämä on käenkaali-mustikka- ja mustikkatyyppiä, mikä selvästi käy ilmi pintakasvillisuudesta.

Suomen  pisimmät kuuset ovat löytyneet Padasjoelta Vesijaon luonnonpuistosta,  jossa pisimmäksi - 45 m - on mitattu edelleen kasvussa oleva kuusi. 

 Pariisin maailmannäyttelyyn v. 1867 vietiin  41,9- metrin pituinen ja noin 150-vuotinen kuusi. Nykyisin Padasjoella ja Evolla (Lammilla) löytyy edelleen useita yli 40-metrisiä kuusia. Pisin mänty on mitattu Kontiolahdella, sen pituus oli n.40 metriä, mutta Punkaharjulta saattaa löytyä vielä suurempia mäntyjä.. Keski-Euroopassa sekä kuusi että mänty kasvavat huomattavasti pitemmiksi. Tarkemmat tiedot Suomen suurimmista puista löytyy  internetistä osoitteesta http://koti.mbnet.fi/vialat/  

Alueella on Maunulan pisimmät kuuset, läpimitaltaan paksuimmat ja oksaiset puut eivät yleensä ole pisimpiä, koska tiheässä kasvaneet kilpailevat valosta kasvamalla pituutta.

  Kuuset saavuttavat Suomessa noin 350 vuoden iän, vanhimmat tavatut ovat olleet alle 500-vuotisia, kun taas mänty voi saavuttaa Etelä-Suomessa 500 vuoden iän, Lapissa on laskettu vanhasta männystä jopa 800 vuosirengasta.