Ensimmäisen maailmansodan aikainen taisteluhauta

Maalinnoitus rakennettiin hajautetusti maastoa hallitseville paikoille laajana kaarena, joka ulottui Espoon Westendistä Vuosaaren Mustavuorelle. Etulinjaan sijoitettiin taisteluasemat taisteluhautoineen, tulipesäkkeineen ja sirpalesuojineen. Taaemmaksi rakennettiin pomminkestävät miehistösuojat sekä kallioon louhitut ammusvarastot. Linnoitusketjun selustaan sijoitettiin tykkipattereita. Linnoituksen eri osia yhdistämään rakennettiin kivettyjä tykkiteitä, joilla liikkuminen kävi päinsä kelirikonkin aikana. Rakentajina toimivat venäläiset sotilaat ja linnoitustyöläiset, mutta töissä oli myös runsaasti suomalaisia. Venäläiset toivat myös kiinalaista vankityövoimaa rakennustöihin syksyllä 1916.

Maunulan taisteluasema numero 3 kuului maalinnoituksen tukikohtaan XXII ja sen rakentaminen aloitettiin v. 1915. Aseman yhdys-ja taisteluhaudat on louhittu kallioon tai kaivettu maahan, seinämiä on paikoin tuettu betonilla ja mahdollisesti hirsilläkin. Miehistön suojahuoneet sekä tulipesäkkeet ovat betonista, katetut rakenteet on myöhemmin räjäytetty. Etelärinteessä on suuri romahtanut miehistönsuoja, ainoastaan sen kahta sisäänkäyntiä suojanneet kivimuurit ovat säilyneet. Asemaa on täytetty monin paikoin ja osa siitä on hävinnyt rakentamisen myötä.

Samalla kukkulalla sijaitsi toisen maailmansodan aikana kuunteluasema, josta on säilynyt kaksi matalaa maavallia.

Osmo Airo 1999