Vanhusten asemaa parannetaan tiedolla ja verkottumisella

viiva.gif (954 bytes)


Syyskuun 1999 Maunulan Aluefoorumissa keskusteltiin vanhusten hyvinvoinnista sekä hyvinvointipalvelujen tuottamisesta. Alustajina olivat kaupunginvaltuutettu, vanhusneuvoston puheenjohtaja Pentti Helo ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kouluttaja Tuija Nummela.

foorumi_helo.jpg (24556 bytes)

Pentti Helo Maunulan Aluefoorumissa

Valtuutettu Pentti Helo totesi, että nykyisin vanhuspalveluja tuottavat kunta, yksityiset yritykset sekä ns. kolmas sektori, jolla tarkoitetaan yhdistyksiä. Kolmannen sektorin etuna on nopeus ja joustavuus. Tämä on tullut esille mm. rakennettaessa vanhusten palvelutaloja. Kolmannen sektorin merkitys vanhuspalveluissa tulee Helon mukaan kasvamaan.

Vanhusten hyvinvointiin vaikuttavat monet muutkin asiat kuin varsinaiset vanhuspalvelut. Tälläisiä asioita ovat arkkitehtuuri, asemaakaava, kulttuuri-, ja liikuntapalvelut sekä liikenne. Vanhukset itse tietävät parhaiten puutteet omassa ympäristössään. Siksi onkin tärkeää saada tämä tieto siirtymään suunnittelijoille, virkamiehille ja luottamushenkilöille. Tiedonkulkukanavina voisivat toimia juuri järjestöt. Keskeistä on järjestää tilaisuuksia vanhusten hyvinvoinnin kehittämisestä.

Helo korosti yksittäisten ihmisten aktiivisuuden merkitystä. Hyvät ideat syntyvät yksittäisten ihmisten päässä.

Helo peräänkuulutti järjestöjen yhteistyötä. Eri alueilla toimivat järjestöt voisivat organisoitua epävirallisiksi neuvottelukunniksi kuten Itä-Helsingissä on tapahtunut.

Helon vetämä Helsingin vanhusneuvosto ajaa vanhusten asiaa kaupungin omissa organisaatioissa. Helo muistutti, että vanhusten viikkoa vietetään 4.-10. lokakuuta.

Toimiva palvelujärjestelmä vaatii eri sektoreiden yhteistyötä ja koordinaatiota

foorumi_tuija.jpg (19934 bytes)

Tuija Nummela

Tuija Nummelan mukaan ihmisten vaatimustaso on myös vanhustenhoidon suhteen noussut elintason nousun myötä. Nummela tunnisti sukupolvien erilaisia tarpeita. Ennen 20-lukua syntynyt "sotien ja pulan sukupolven" nuoruutta varjosti puute ja huoli. Heillä ei ollut kovin suuria odotuksia vanhuspalvelujen suhteen.

20-30 luvulla syntyneen sodan kokeneen sukupolven elämässä säästäminen oli keskeistä. Lapsille haluttiin taata parempi tulevaisuus. Tämä sukupolvi on tottunut harrastamaan, matkailemaan ja mökkeilemään sekä vaatimaan laatua. Laitoksissakin tämä sukupolvi haluaa harrastaa ja viihtyä. 20-30 luvulla syntyneet ovat myös valmis maksamaan palveluista.

Aikaisemmin julkinen sektori tuotti palveluja laitoksissa. Nyt ovat tulleet palvelutalot ja kotisairaanhoito ja muut kotipalvelut. On kytkettävä yhteen eri sektorit, palvelut ja toimijat. Uudessa tilanteessa tarvitaan sekä vastuuorganisaation että vastuutyöntekijän määrittelemistä. Palveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä arvioidaan vanhuksen tilanne kokonaisvaltaisesti. Lähtökohtana ovat yksilölliset tarpeet.

Nummelan esittelemässä Sosiaali- ja terveysturvan liiton Jyväskylän mallissa pyritään ennalta ehkäisevään toimintaan ja välttämään mahdollisimman pitkään siirtymistä raskaaseen ja kalliiseen laitoshoitoon. Palveluohjaajalla on tieto erilaisista palveluluista ja palveluiden tuottajista. Julkinen sektori tuottaa raskaat peruspalvelut. Omaiset ja yksityiset palvelun tuottajat ovat myös mukana verkostossa. Keskeistä on Nummelan mukaan seurata jatkuvasti vanhuksen tilannetta ja arvioida sen pohjalta palvelujen tarvetta.

[ Aluefoorumi ] [ Kotiseutu ]

viiva.gif (954 bytes)