Luonnos Maunulan kestävän kehityksen ohjelmaksi

2.1.2001

Kestävä kehitys on tapa järjestää asiat niin, että sekä ihmisten hyvinvointi että ympäristö otetaan huomioon. Kestävää kehitystä ovat hyvä elinympäristö, tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin, työllisyys ja demokraattiset vaikutusmahdollisuudet.

Maunula on jo nyt monella tavalla kestävän kehityksen ajatuksia toteuttava asuinalue. Luonto on lähellä, virkistysmahdollisuudet ovat erinomaiset ja joukkoliikenteellä pääsee eri puolille kaupunkia. Maunulan edustaa parasta suomalaista lähiöarkkitehtuuria ja vuokra-asuntoja on paljon. Jätehuolto on monissa taloyhtiöissä yleensä hyvin järjestetty. Maunulassa on kattavat julkiset palvelut, hyvin toimivat yhteistyöverkostot ja aktiiviset asukasjärjestöt.

Ongelmia tai palveluiden pullonkauloja aiheuttavat mm. hissittömyys, työttömyys, perheasuntojen vähäisyys, palveluiden katoaminen ja liiketilojen rappeutuminen. Nämä ovat olleet syynä Maunulan oman kestävän kehityksen tekemiselle. Ohjelmalle on annettu nimeksi Maunulan raitti - kestävään kehitykseen! Maunulan raitti on sekä kielikuva että ehdotus kävelyraitista, joka yhdistäisi Maunulan kaksi keskustaa toisiinsa.

Maunulan kestävän kehityksen ohjelman aiheiksi on valittu seuraavat asiat:

- palveluiden ja Suursuon liikekeskustan kehittäminen;

- Maunulan raitti ja liikenne;

- taloyhtiöiden kehittäminen;

- yhteisöllisyys;

- jätehuolto ja kuluttaminen.

Näistä asioista Maunulan raitti - kestävään kehitykseen! sisältää konkreettisia ehdotuksia. Ehdotukset on osoitettu erikseen Maunulan asukkaille, taloyhtiöille, yrityksille, järjestöille sekä Helsingin kaupungille.

Suursuon liikekeskus

Nykyinen vuonna 1962 rakennettu ostoskeskus ei enää vastaa alueen ja sen asukkaiden palvelutarpeita eikä myöskään elinkeinoelämän vaatimuksia. Nykyinen ostoskeskus palvelee aluetta huonosti, karkottaa ostovoiman muualle, kasvattaa alueen rikollistilastoja ja leimaa aluetta negatiivisesti. Alueella kävijät kokevat ostoskeskuksen vastenmielisenä ja vaarallisena paikkana.

Tilanne alueen kehittämiseen on poikkeuksellisen edullinen, koska tontin vuokra-aikaa on nyt jatkettu vain kolmeksi vuodeksi, Helsinki valmistelee uutta yleiskaavaa jossa Suursuon alueelle on kaavailtu asuntorakentamista ja Jokeri-linjan rakentaminen käynnistyy.

Alueen kehittämisellä olisi pelkkiä myönteisiä seurauksia: Maunulan palvelut paranevat, jolloin asukkaiden tarve matkustaa palveluiden perään muualle vähenee. Maunulaan saadaan uusia asukkaita ja alueelta puuttuvia tilavia perheasuntoja. Asuinalueen vetovoima kasvaa, jolloin 90-luvulla alkanut alueen kielteinen eriytymiskehitys saadaan katkaistua. Alueen kehittämisessä siis toteutuvat monet kestävän kehityksen periaatteet.

Maunulan asukasjärjestöt ovat ehdottaneet Helsingin kaupunginhallitukselle Suursuon liikekeskuksen ja Pakilantien vastakkaisella puolella olevan Valintatalon alueen ottamista samanaikaisesti kehittämiskohteeksi. Tavoitteena olisi mahdollisimman vetovoimainen liike- ja palvelukeskus, joka voisi palvella koko Pohjois-Helsinkiä ja samalla toimisi Maunulan maamerkkinä. Alueelle rakennettaisiin liiketilaa (pohtimisen arvoinen ajatus voisi olla tämän päivän kauppahalli, joka tarjoaisi edullisia tiloja pienille liikkeille), toimistotilaa (esimerkiksi Maunulan lukiotakin palveleville tietotekniikkayrityksille), uusia asuntoja (perheasuntoja ja mahdollisesti myös opiskelija-asuntoja) sekä kunnan palveluita varten toimitilaa.

Uusittu Maunulan keskusta toimisi piristysruiskeena koko Maunulan palveluiden kehittämiselle, mutta ei varmaankaan ratkaisisi kaikkia ongelmia. Erityisesti tulee turvata Maunulan posti- ja pankkipalvelut, jotka ovat tärkeitä alueen asukkaiden ja yritysten kannalta. Maunulalaiset ovat aktiivisesti toimineet pankkiautomaatin saamiseksi vanhan Maunulan keskukseen ja vastustaneet Maunulan nykyisen postin lakkauttamista. Alueen asukkaat voivat itse tukea omia palveluitaan suosimalla Maunulan omia lähikauppoja.

Julkiset palvelut

Maunulaiset toivovat parempia kunnallisia palveluita. Erityisesti toivotaan tiloja työväenopistolle ja palvelukeskukselle, parempia tiloja kirjastolle ja lisää nuorisotilaa. Kysymys ei ole kuitenkaan pelkistä tiloista, vaan tarvitaan myös lisää työntekijöitä erityisesti terveyden- ja sosiaalihuollossa. Maunulassa asuu paljon vanhuksia, sairastavuus ja suuri eikä köyhyyskään ole Maunulassa tuntematonta. Myös heidän tulee voida tuntea olevansa arvokkaita kaupungin asukkaita, joiden tarpeisiin vastataan.

Suursuon alueen kehittäminen antaisi mahdollisuudet myös kaivaa uudestaan esille vanhat suunnitelmat Maunulan monitoimitalosta. Maunulassa tarvittaisiin kunnon tilat ainakin kirjastolle ja työväenopistolle. Monitoimitalossa voisi myös toimia kaupungin yhteispalvelupiste. Kaupungin hallinto on edelleen liian sektoroitunutta, mikä vaikeuttaa asukastyötäkin.

Helsingin kaupunki:

- on jo päättänyt tehdä Suursuosta ostoskeskuksesta erityiskehittämisalueen edellä kuvaillulla tavalla;

- ottaa Maunulan asukkaat mukaan alueen suunnitteluun;

- suosii kaavoituksessa lähikauppoja suurten automarkettien sijasta;

- lisää erityisesti terveys- ja sosiaalihuollon työntekijöiden määrää Maunulassa;

- perustaa Maunulaan yhteispalvelupisteen.

- Elanto lähtee mukaan Suursuon alueen kehittämiseen.

- posti jatkaa toimintaansa Maunulassa;

- valitsevat liiketiloihin vuokralaiset alueen palvelutarjontaa silmällä pitäen niin, etteivät kaikki tilat muutu toimistoiksi.

Asukkaat:

- tukevat lähipalveluita käyttämällä niitä.

Maunulan raitti

Maunulan kestävän kehityksen ohjelman keskeiseksi symboliksi nousi ohjelman teon alkuvaiheessa Maunulan raitti, korkeatasoinen kevyen liikenteen väylä, raitti, joka yhdistäisi toisiinsa Maunulan kaksi keskustaa, ostoskeskuksen ja vanhan Maunulan keskuksen, ja toimisi niiden välisenä "elämänsuonena". Yllättäen voitiinkin todeta että kaupungin puisto-osasto alkoi toteuttaa Maunulan leikkikentän peruskorjausta, jonka toteutusta oli useaan otteeseen siirretty. Alkuperäiset suunnitelmat, joiden tekoon asukkaat olivat osallistuneet, olivat laajentuneet koskemaan juuri asukkaiden Maunulan raitiksi kutsumaa aluetta. Raitilta on nyt entistä selkeämmät ja turvallisemmat yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille, kouluihin ja leikkikentälle. Parantamisen varaa on vielä esteettömyydessä erityisesti vanhusten kannalta.

Raitin päihin, Suursuon ostoskeskukselle ja vanhan Maunulan keskustaan voisi kehittää pienimuotoisen torialueen, joka kokoaisi ihmisiä ja toivon mukaan aikaa myöten tarjoaisi myös oikeita toripalveluita. Raitin molemmissa päissä on jo nyt puistot, Sorsapuisto ja Ruusupuisto, joita voidaan kehittää maunulalaisten yhteisinä olohuoneina.

Vanhusten liikkuminen

Monipuolinen ja ihmisten ehdoilla tapahtuva liikkuminen on kaupunkielämän oleellinen osa. Joskus tuntuu kuitenkin siltä, että liikkumisessa ja liikenteen suunnittelussa unohtuvat vanhukset, lapset ja autottomat. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vanhusten liikkumiseen. Kun näin tehdään, saadaan samalla hyvää liikenneympäristöä kaikille muillekin. Aina ei tarvitse rakentaa uutta, vaan esimerkiksi jalkakäytävien ja pihojen kunnossapidolla voidaan lisätä liikkumisen turvallisuutta.

Erityisesti Maunulaan koskettava asia vanhusten liikkumisen osalta ovat hissittömät talot. Maunulassa asukkaista 25 % on yli 65-vuotiaita ja suuri osa rakennuksista ilman hissiä. Hissittömyys vaikeuttaa vanhusten asumista ja on myös yhteiskunnan kannalta kallista, jos vanhukset eivät sen vuoksi voi enää asua kotonaan. Valtio tukee hissien rakentamista antamalla korjauskustannuksiin 40 % avustusta.

Joukkoliikenne

Jos Maunulan sisällä pääosin pärjääkin hyvin jalan ja pyörällä, joukkoliikenne on paras tapa liikkua kaupunginosien välillä (tosin vanhukset tarvitsevat joukkoliikennettä Maunulan sisälläkin kauppareissuille ja palveluita käyttäessään). Maunulassa on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Pakilantiellä kulkevat bussilinjat 22, 62, 63, 66, 67, 51, 52, 54, 79, 512, 516 ja 522K. Kestävän kehityksen ohjelman tekovaiheessa Maunulasta Malmille saatiin asukkaiden esittämä palvelulinja. Linja on tärkeä siksi, että Malmilla sijaitsee maunulalaisten terveyskeskussairaala.

Nykyistenkin bussilinjojen, pysäkkijärjestelyiden ja aikataulujen parantamiseksi on paljon tehtävissä. Useimmille Pakilantietä kulkevien bussien käyttäjille on tuttua kaikkien bussien ajaminen peräkanaa sekä todella pitkät vuorovälit etenkin iltaisin ja viikonloppuisin.

Bussivuorojen parempi sovittaminen yhteen ei voi olla mahdotonta nykyisenä tietotekniikan aikana. Palvelutasoltaan hyvä ja joukkoliikenne on myös ainoa keino liikenteen terveys- ja ympäristöhaittoja ja onnettomuuksia vastaan. Liikenne Pakilantiellä ja Pirkkolantiellä on jo niin vilkasta, että läpiajoliikenteen vähentäminen näillä Maunulan ja Pakilan omilla kokoojakaduilla on välttämätöntä. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on palauttaa läpiajokielto Rajametsäntielle ja Männikkötielle. Kun Jokeri-linjaa aletaan rakentaa, tulee Pakilantietä kehittää turvalliseksi joukkoliikennekaduksi.

Tärkein joukkoliikennehanke Maunulassa on Jokeri-linja, joka tulee kulkemaan Itäkeskuksesta Maunulan kautta aina Espoon Tapiolaan. Helsingin kaupunki ansaitsee kritiikkiä Jokeri-linjan hitaasta toteuttamisesta. Myös päätös toteuttaa hanke ensimmäisessä vaiheessa Bussi-Jokerina ja vasta myöhemmin mahdollisesti muuttaa se Raide-Jokeriksi, on virhe. Helsingillä olisi varaa Raide-Jokerin kaltaisille pitkälle tulevaisuuteen tähtääville joukkoliikenneinvestoinneille, jotka viestittäisivät selvästä halusta kehittää joukkoliikennettä.

Helsingin kaupunki:

- on jo toteuttanut suurimman osan Maunulan raitista, parantamisen varaa on vielä esteettömyydessä;

- kiirehtii Jokeri-linjan toteuttamista Raide-Jokerina;

- parantaa Pakilantien liikenneturvallisuutta ja kehittää sitä joukkoliikennekatuna;

- parantaa joukkoliikenteen asemaa kaupungissa ja lopettaa palvelun tasoa alentavan kilpailuttamisen vuoksi;

- parantaa joukkoliikennepalveluita erityisesti vanhusten tarpeiden kannalta, mm. parantamalla palvelulinjan tiedotusta ja sijoittamalla pysäkeille penkkejä, mukaan lukien lähtöpysäkit;

- ottaa huomioon Maunulan poikkeuksellisen autottomuuden ja luopuu vaatimasta (vaikka muuttamalla kaavoja) taloyhtiöitä rakentamaan tarpeettomia pysäköintipaikkoja;

- palauttaa Rajametsäntien ja Männikkötien läpiajorajoitukset ja lisää liikenteen valvontaa;

- rakentaa Työrytielle ja Haavikkotielle jalkakäytävät ja muuttaa ne yksisuuntaisiksi kaduiksi;

- lisää bussivuoroja Pakilantiellä ja sovittaa eri linjojen aikataulut paremmin yhteen;

- on jo palkannut kaupunkiin hissiasiamiehen, joka auttaa taloyhtiöitä hissien saamisessa.

- parantavat jalkakäytävien kunnossapitoa;

- rakentavat hissit hissittömiin taloihin.

- kulkevat lyhyet matkat kävellen tai pyörällä, pidemmät mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteellä;

- alentavat ajonopeuksia ja parantavat liikennekulttuuria.

Taloyhtiöiden kehittämisen päähuomion ei tule olla tekniikassa ja taloudessa, vaan niin vuokra- kuin omistustaloissakin toiminnan tärkeimmän kriteerin tulee olla asukkaiden tyytyväisyys.

Aikaisemmin Maunulassa oli kaksi kaupungin omistamaa kiinteistöyhtiötä, nykyisin vain yksi jolla on maantieteellisesti valtavan laaja alue. Yhtiöiden yhdistämisestä huolimatta hoitomenot eivät ole laskeneet ja henkilökunnan määrä (mukaan lukien isännöinti ja työnjohto) on kasvanut. Suuret yhtiöt eivät ole lunastaneet lupauksiaan edullisemmista hoito- ja kunnossapitokustannuksista. Kaupungin tulisi palata takaisin pienempiin yksiköihin, joita olisivat Maunula, Patola/Oulunkylä ja Torpparinmäki, koska pienemmissä yksiköissä voidaan paremmin ottaa huomioon jo monien talotoimikuntien tekemät asukasmielipidekartoitukset viihtyvyydestä, tehokkuudesta, laadusta ja joustavuudesta.

Palvelujen ja asuntojen joustavuus ja muunneltavuus mahdollistaisivat asukkaiden erityistarpeiden, kuten liikuntarajoitteisten vanhusten, paremman huomioimisen. Kiinteistöyhtiöiden tulisi panostaa palveluhenkisyyteen ja tehdä esimerkiksi asunnonvaihto niin talojen kuin kiinteistöyhtiöidenkin sisällä helpommaksi.

Maunula on ylpeä lukuisista vuokra-asunnoistaan ja haluaa Helsingin kaupunginkin olevan. Vuokra-asuntoja ei saa myydä pois vaan niitä päinvastoin tulee rakentaa lisää. Kaupungin tulee panostaa omaan tuotantoonsa ja lisätä omarahoitusosuuttaan asumiskustannusten kurissa pitämiseksi ja suhdannevaihteluiden tasaamiseksi.

Kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden hallitusten tulee olla asukasenemmistöisiä.

- pitää kiinteistöyhtiöt sen kokoisina, että hallinto ja päätöksenteko ei joudu liian kauaksi asukkaista ja jakaa nykyisen Maunulan Asunnot Koy:n kahteen tai kolmeen kiinteistöyhtiöön;

- panostaa kaupungin omaan vuokra-asuntotuotantoon ja lisää omarahoitusosuuttaan;

- tiedottaa omistamissaan taloyhtiöissä enemmän suoraan asukkaille ja tekee yhteistyötä suoraan asukkaiden, ei vain yhtiöiden kanssa;

- hallintokunnat, esimerkiksi kotipalvelu, pitävät enemmän yhteyttä kaupungin omistamien taloyhtiöiden kanssa ongelmien ennaltaehkäisemiseksi;

- huomioi, että taloissa kiinni olevan pääoman arvon säilymiseen vaikuttavat kiinteistön kunnon lisäksi lähiympäristö ja asumisviihtyvyys;

- pyrkii vaikuttamaan talonmiesjärjestelmän epäoikeudenmukaisen verotuksen korjaamiseksi ja kehittää ns. sosiaalista isännöintiä;

- vahvistaa asukkaiden ja talotoimikuntien asemaa taloyhtiöiden hallinnassa tekemällä kiinteistöyhtiöiden hallituksista asukasenemmistöisiä.

- tukee taloudellisesti asukkaiden omaehtoista toimintaa elinympäristönsä hyväksi.

- puuttuvat sosiaalisiin ongelmiin ja auttavat ratkaisemaan niitä;

- ottavat kiinteistöpidossa huomioon rakennuksen koko elinkaaren;

- näkevät asukkaat kiinteistönpidon osapuolina ja resurssina, jotka vaikuttavat kulutukseen, korjaustarpeeseen, kustannuksiin, ja palauttavat syntyneet säästöt alentuneina vuokrina asukkaille;

- hankkivat asukkaille tehtävillä kyselyillä ja aloitelaatikoilla säännöllisesti tietoa talojen kunnosta, asumisviihtyvyydestä ja kehittämistarpeista.

- ottavat talot omikseen ja puuttuvat esille tuleviin vikoihin ja virheisiin;

- ideoivat pihojen käyttöä, talkoita, kierrätystä jne. asumisviihtyvyyden lisäämiseksi, mm. talokohtaiset kerhotilat ovat vajaakäytössä

Maunula on kaupunginosa, jossa asukkaiden sosiaaliset verkot ovat tiheät ja 50 vuoden aikana jo vakiintuneet. Yhteisöllisyys Maunulassa syntyy monella eri tasolla: taloissa ja pihapiireissä, järjestöissä, yhteisissä tilaisuuksissa jne. Asukastoimintaa tukevat monet erilaiset "välineet", joita kaikkia tarvitaan: järjestöt, aluefoorumi, talotoimikunnat, lehti, kotisivut jne.

Vanhan Maunulan keskuksessa on kokoontumistiloja: sosiaalitoimen ylläpitämä palvelukeskus Saunabaari ja asukkaiden perustama pieni Mediapaja, joka ei riitä korvaamaan asukastaloa, joka Maunulasta vielä puuttuu. Suursuon alueen kehittäminen antaisi mahdollisuuden lisätä asukkaiden toiminnallisuutta edistäviä tiloja.

Maunula voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi asukkaiden yhteisen "olohuoneen" kehittäjäksi. Olohuone olisi avoin kaikille, niin vanhoille kuin nuorille ja kaikille siltä väliltä. Yhteisessä tilassa tulisi ehkä vähän myös huolehdittua muittenkin muksuista. Olohuone voisi olla "virkistymiskeskus" leppoisine tunnelmineen. Toiminta olisi vapaamuotoista, ei olisi tekemisen pakkoa, kukin voisi vain olla oman aikansa ja olisi helppo tulla kurkistamaan, löytyykö vaikka kävelylenkille kaveriksi lähtijää.

Olohuone vaatisi sopivan sijainnin ja toimivat, esteettömät ja "helpot" tilat. Siellä voisi olla musiikinkuuntelua, tv, takka elävään tuleen tuijottamista varten, pelejä (vaikka biljardi), yhteistyötä eri tahojen kanssa, kirjoja, lehtilukusali. Olohuone voisi toimia työväenopiston ja muiden kaupungin palveluiden yhteydessä. Samassa talossa voisi toimia musiikkiopisto ja olohuoneessa voisi järjestää yhteislauluiltoja. Olohuoneessa voisi muistella omaa ja Maunulan menneisyyttä, tarinoida ja turinoida, järjestää ikäihmisten ja pikkuihmisten satuhetkiä, pitää iltakahvilaa… Liekö tällainen ihan vain utopiaa vai kuulostaako se Maunulan monitoimitalolta?

- ottaa erityishuomion kohteeksi yhteisöllisyyden pitkäaikaisen resurssoinnin Maunulassa ja tukee asukkaiden järjestämää yhteisöllistä toimintaa hallinnon sektorirajoista riippumatta;

- luo Maunulaan edellytykset asukastilalle, jossa eri-ikäiset ja muutenkin erilaiset maunulalaiset voivat kohdata;

- turvaa Maunulan Mediapajan rahoituksen asukkaiden tietotekniikkaan keskittyvänä toimintapisteenä (tyyliin Maunulan mummot tietoyhteiskuntaan);

- ottaa erityishuomion kohteeksi Maunulan nuoret ja järjestää nuorille sellaista toimintaa, jonka nuoret itse kokevat kiinnostavaksi, kuten moottorihallit, kiipeilyseinät jne.

- ottaa liikuntatilojen vuoroissa nykyistä paremmin huomioon tavallisten asukkaiden eli muiden kuin urheiluseurojen vuorot.

- järjestävät asukkaille kanavia tuoda tärkeiksi kokemiaan asioita esille;

- järjestävät asukkaille avoimia tiloja;

- tiedottavat asukkaille alueen asioista Maunulan omien kotisivujen ja Maunulan sanomien avulla;

- järjestävät kulttuuri- ja harrastustoimintaa;

- tekevät kynnyksen tulla mukaan järjestöjen toimintaan mahdollisimman matalaksi.

- huomioivat, että Maunulaa kannattaa vaalia ja että yhteisiin asioihin voi vaikuttaa.

Jokainen voi tehdä tekoja ympäristön hyväksi, mutta hyvät puitteet helpottavat näiden tekojen tekemistä. Keväällä 2000 toimineessa Maunulan ensimmäisessä ekotiimissä löydettiin monta tällaista asiaa. Ekotiimi on tavallisten perheiden tapa tehdä tekoja ympäristön hyväksi. He pyrkivät yhdessä vähentämään jätteitä, säästämään energiaa ja vettä, liikkumaan ympäristöä säästävällä tavalla ja ostamaan ympäristötietoisesti.

Vaikka jätehuollon osalta monet asiat ovat Maunulassa kunnossa, tiimiläiset näkivät ongelmiakin: Maunulasta puuttuu tuorelihatiski joten syntyy turhaa pakkausjätettä, ongelmajätteiden keräily ja tiedottaminen on puutteellista (esimerkiksi talojen peruskorjausten yhteydessä yleistyneistä loistelampuista suuri osa todennäköisesti päätyy sekajätteen joukkoon), vanhat huonekalut täyttävät kellareita ja lumppuja ja metallia ei kerätä. Lisäksi mm. vauvanvaipat, koirankakka ja tupakanstumpit ovat ongelma.

Vesihuollon osalta todettiin, että hienoja säätöjärjestelmiä ei välttämättä käytetä parhaalla mahdollisella tavalla. Joissakin kiinteistöissä esimerkiksi lämmin vesi on säädetty liian kuumalle, pieniin vuotoihin ei suhtauduta vakavasti (vaikka pienistä puroista syntyy iso virta, kuten sananlaskukin sanoo). Taloyhtiöiden tulisi aktiivisesti edistää energiaeksperttitoimintaa, jossa tämän kaltaisiin puutteisiin opitaan puuttumaan ripeästi. Itse kukin voi myös tehdä pieniä asioita joka päivä. Esimerkiksi wc-pönttöä ei kannata käyttää roskakorina.

Lämmönkulutus on peruskorjausten jälkeen kasvanut monissa kiinteistöissä, koska koneellinen poisto tuli entisen painovoimaisen tilalle, taloissa ei ole lämmön talteenottoa, raitisilmaventtiileistä vetää eikä niitä ei voi sulkea edes pakkasella (koska veto siirtyy johonkin toiseen "rakkoon") ja ulko-ovet rappuihin ovat usein auki pakkasellakin. Ulkovalaistusta on kiinteistöissä lisätty ja toisaalta on tehty aivan turhia investointeja, kuten esimerkiksi kylmäkellarit, joita vain harvat käyttävät.

- kehittää Helsingin jätehuollosta vastaavan YTV:n kautta ja yhdessä asukkaiden kanssa Maunulasta jätehuollon mallilähiön, jossa toimivat miehitetty kierrätysmateriaalipankki, korjauspiste, jätehuollon alueauto (sähkökäyttöinen) autottomien asukkaiden auttamiseksi, asukkaiden luokse menevä neuvonta ja valistus ja muut asukkaiden ideoimat toiminnot.

- lasinkeräyspisteet sinne missä ihmiset luontevasti kulkevat, esim. kauppareittien varrelle.

- ottavat myyntiin Maunulan oman kangaskassin;

- perustavat Maunulaan tuorelihatiskin;

- perustavat Maunulaan suutarin;

- hoitavat lämpimän käyttöveden ja lämmityksen säädöt kuntoon;

- järjestävät loistelamppujen ja metallin keräyksen;

- järjestävät energiaeksperttikoulutusta huoltomiehille ja asukkaille;

- aloittavat Maunulan Sanomissa "Maunulan ekovinkit" -kirjoitusarjan;

- tekevät Maunulan oma kestävän kehityksen kankaisen kassin;

- järjestävät lumpunkeräyskampanjan ja mahdollisesti laajemmankin jätepäivän kerran vuodessa;

- järjestävät edelleenkin piha- ja katukirpputoreja yhdessä taloyhtiöiden kanssa;

- järjestävät ekotiimitoimintaa Maunulassa;

- hankkivat asukkaiden käyttöön Energiapelin, jonka avulla jokainen voi itse arvioida oman energiankulutuksensa;

- käyttävät muovikassin sijasta kangaskassia (muovikassi maksaa 70 p/kpl. Jos kaupassa käy kertaa viikossa ja aina ostaa uuden muovikassin, kertyy niitä noin 200 kpl vuodessa eli rahaa kuluu 145 mk. Roskapussit maksavat vain xx penniä kappale);

- laittavat oveen kieltotarran, jos eivät halua ilmaislehtiä ja mainoksia;

- suosivat ympäristömerkittyjä, luomu- ja reilun kaupan tuotteita;

- suosivat Maunulan omia lähikauppoja;

- toimittavat käytöstä poistetut tavarat kirpputorille tai keräykseen;

- eivät jumituta suihkuun ja pese astioita juoksevalla vedellä;

- eivät käytä wc-pönttöä roskakorina;

- suosivat energiansäästölamppuja ja energiatehokkaita laitteita;

- tuulettavat ristivedolla eivätkä pidä ikkunoita tai ulko-ovia auki pitkiä aikoja;

- välttävät kertakulutusta, uuden ostamisen sijasta korjaavat rikki menneet tavarat ja tavaroiden kuluttamisen sijasta hakevat elämäniloa ja tyydytystä ihmissuhteista!

Lähtölaukaus Maunulan agendan laatimiselle oli aluefoorumi 30.11.1999 klo 18 Maunulan Saunabaarissa, jossa oli paikalla 26 henkeä. Tilaisuudessa päätettiin ryhtyä laatimaan Maunulan omaa agendaa. Valmisteleva työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 14.2.2000, jolloin analysointiin mitä Maunulassa on jo tapahtunut kestävän kehityksen kannalta oleellisissa kysymyksissä.

Maunulan paikallisagendan nimeksi kiteytyi jo tuossa tapaamisessa Maunulan raitti - kestävään kehitykseen! Työryhmässä kartoitettiin oleellisia teemoja ja laadittiin työlle tiedotus- ja työskentelysuunnitelma. Käytännön asukkaiden toimina kestävän kehityksen puolesta ja samalla keinoina "suunnitella" kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja asumista Maunulassa päätettiin käynnistää energiaeksperttitoiminta ja ekotiimi. Maunulan agendan laatimisen yhteydessä on pyritty luomaan maunulalaista asiantuntijaverkostoa, joka omalla asiantuntemuksellaan auttaa ehdotusten laatimisessa.

Maunulan Sanomissa on kerrottu mitä kestävä kehitys sekä paikallisagenda ovat, miten työ on käynnistynyt ja mitä teemoja käsitellään. Myös ekotiimitoimintaa on mainostettu.

Muita aktiivisia tiedotuskanavia ovat olleet Maunulan omien kotisivujen paikallisagendasivut ja Mediapajan ikkuna. Työryhmän kokouksista on tiedotettu koko ajan. Ennen kesää työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa.

Maunulassa 22.8. pidetyssä ylipormestarin asukasillassa jaettiin ensimmäinen luonnos Maunulan raitiksi - kestävään kehitykseen!

Työ on jatkunut syksyllä neljä kertaa kokoontuneissa työpajoissa. Nyt käsittelyssä oleva luonnon on syntynyt näiden työpajojen pohjalta.

Lisätietoja:

Ulla Tuominen, puh. 7248949 ja 040 7488957,

Maija Hakanen, puh. 7243829 ja 050 5704368

Myös Helsingin kaupunki tekee paikallisagendaa eli kestävän kehityksen ohjelmaa. Helsingin kaupunki sitoutui kestävän kehityksen tavoitteisiin helmikuussa 1995 allekirjoittaessaan Aalborgin asiakirjan eli Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen asiakirjan. Maaliskuussa 1997 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti paikallisagendaprosessin käynnistämisestä. Paikallisagendatyön tavoitteena on laatia kestävän kehityksen toimintaohjelma 2000 -luvun ensimmäisille vuosikymmenille sekä luoda uusia tekemisen tapoja ja uudenlaista vuorovaikutusta suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman (PaikA-ohjelma) on tarkoitus mennä kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden 2001 aikana. Ohjelmaluonnosta kirjoittaa Helsingin paikallisagenda- eli PaikA-projekti PaikA-johtoryhmän ohjauksessa.

Helsingin PaikA-projektilla on omat kotisivut: http://www.hel.fi/ymk/agenda21.htm

Kansalaisjärjestöillä on ollut mahdollisuus osallistua työhön teemaryhmien ja PaikA-foorumeiden kautta. Teemaryhmien työstä on laadittu raportti Kestävän kehityksen teematyöryhmien ehdotukset, Helsingin paikallisagenda 21 -projekti, raportti, Helsingin kaupunginkanslian julkaisusarja A 13/1998.

Kansalaistoiminta on organisoitunut Helsinki 21-kampanjaksi, joka puolestaan on organisoitunut uudelleen Helsinki 21-verkostoksi pystyäkseen paremmin vastaamaan yhä kasvaviin haasteisiin. Verkosto toimii eri kansalaisaktivistien ja asukas- ja kaupunginosajärjestöjen kanavana. Se pyrkii tuomaan kansalaisten näkemyksiä esiin ja parantamaan niiden vaikuttavuutta kaupungin virallisessa paikallisagenda prosessissa ja sen kestävän kehityksen kysymyksissä. Verkoston avulla parannetaan eri alueellisten agendatyöryhmien ja kaupunginosajärjestöjen keskinäistä tiedonvälitystä, kokemustenvaihtoa, ideoita sekä järjestetään koulutusta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Verkosto koostuu kolmen henkilön vaihtuvasta puheenjohtajistosta sekä eri kaupunginosahankkeissa ja asukasjärjestöissä toimivista yhdyshenkilöistä. Agendaryhmiä on jo noin 15 asuinalueella, mukaan lukien Maunulassa. Helsinki 21 -verkoston kotisivujen osoite on http://www.kaapeli.fi/hesa21/