Nettimaunula

Erityiskysymyksiä omatoimimallisesta taloyhtiöliittymästä

Onko käytännössä tarpeen teettää teleurakoitsijalla kartoitus taloyhtiön kaapeliverkon nykytasosta?

Mikäli epäilette kaapeloinnin laatua paremmaksi esim. mahdollisuus CAT3 tai parempi niin kaapeloinnin tarkistaminen ja Ethernetlaitteiden käyttö säästää alkukustannuksia sekä lisää nopeutta.

Paljon puhuttu HomePna toimii vanhoissa talokaapeloinneissa ja näyttää välillä' toimivan periaatteella "mitä vanhempi sen parempi".

Ongelmia aiheuttavat huoneistokohtaiset lisäpuhelinpistokeiden asennukset. Tapaukset vaihtelevat, joskus asukkaiden omat viritykset ovat paljon parempilaatuisia HPY:n "ammattilaisen" tekemät!

Taloyhtiössä on useampi talo, joista eräs talo on liitetty yleiseen televerkkoon oman telejakamon kautta. Näyttää siltä että olisi tilattava kaksi ADSL-liittymää tai onko tiedossa mitään mahdollisuuksia liittää taloyhtiön kahden eri telejakamon liittymät vain toisen telejakamon kautta. Onko käytännön esimerkkiä?

Kyllä, eräässä Metsälässä sijaitsevassa yhtiössä rakennettiin seitsemän talon keskellä olevaan huoltorakennukseen tekninen tila, josta vedettiin kuituyhteys jokaisen talon kytkimeen.Sen suurin etu on parempi runkoverkko yhteys.

Voisiko talojen välillä olla jotain kaapelikanavaa tms.

Tätä yhdistämistä kannattaa harkita jos yhtiö haluaa oman "yhtiön sisäisen"-palvelimen. Wintel dokumentissa sanotaan, että lähiverkot voidaan yhdistää HPNA-Ethernet muuntimella mutta yhteys on vain 1MBit/s.

Eikö vähintään 10 MBit/s tarvita kun ADSL-linja voisi olla joskus 8MBit/s?

Kyllä, mutta toistaiseksi kuluttajahinnat ovat järkeviä vain 2M/512k yhteyksillä. Tällä homepna:lla potkitaan paremmin eteenpäin kun saadaan 1M/1M tai 2M/2M talojakamoon kohtuuhinnalla. Symmetriset yhteydet ovat kalliita!

Onko tietoa PC:n minimitasosta?

Käyttöjärjestelmävaatimus näyttää olevan ainakin Win95/98/ME/NT/2000 kuten selviää HPNA-sovittimien tiedoista. Minimitaso? Mikä on kipukynnys... vanhat koneet ja Win95 aiheuttaa ongelmia lähinnä Rautapuolella, PCI-kortti ei `asennu´. Ongelman voi kiertää vanhalla ISA-verkkokortilla ja ulkoisella Pna-siltauksella. Olen asentanut kortin ja yhteyden 486 koneeseen eli netti toimi konetta nopeammin (rouskis, rouskis...), mutta osakas oli tyytyväinen.

Minimitaso (oma mielipide):
* kone 200Mhz Pentium
* käyttöjärjestelmä Win98 tai uudempi
* koneessa selain 5.xx Explorer tai väh 4.7 Netscape
* vapaa PCI, ISA, USB tai Ethernet liitäntä

Huom! Linux käy virittelijälle ja sen saa kyllä toimimaan, mutta Linux-asiantuntevuutta vaaditaan. Mac tarvitsee vain Etherin ja HomePna-sillan.

Onko mitään esimerkkiä taloyhtiön sisäisistä sopimuksista eli "Järjestyssäännöt"?

Kyllä on. Näitä sisäisiä sopimuksia noudatetaan aika hyvin ja meillä on yksi esimerkkisovellus nettisivulla. Siitä vaan copy pastella tekstinkäsittelyyn ja muokattavaksi vastaamaan paikallisia olosuhteita! Totta puhuen sopimuksella ei pysty paljoa vaatimaan puolin eikä toisin, mutta "tiedostonvaihto"palveluiden käyttäjät sillä saadaan aisoihin. Operaattorit eivät pysty toimimaan yhtä tehokkaasti kuin taloyhtiön sisällä talkoohengessä!

Tulevaisuudessa mahdollisuudet tason parantamiseen kun HPNA ei enää riitä, onko kaapeloinnissa esim. otettava jotain huomioon?

Ei oikeastaan; suuremmat nopeudet(vanha kaapelointi) tarjoava tekniikka on nyt 3-4 kertaa Pna:ta kalliimpaa ja kun yhtiönkaapelointia uudistetaan niin sinne vedetään, joko CAT5 - kuitukaapelointi. Kallista, mutta kannattavaa kymmenien vuosien näkymässä. Ethernet-laiteet ovat tehokkaita ja edullisia.

Sonera tarjoaa HPNA-korttia, jonka versio on HPNA 2.0 (Netronix HA-1610 ). Siirtonopeus 1/10 Mbit/s. Toimiiko tämä (10MBit/s) jo nyt taloyhtiön vanhassa puhelinkaapeloinnissa?

Pna 2.xx pohjaisia kytkimiä ei ole tietääkseni vielä Suomessa. Versio 2.xx ongelma on ylikuuluminen, koska tekniikka kulkee suorituskykynsä äärirajoilla. Huoneiston sisällä homma toimii, mutta kun kaapeleita tulee samaan nippuun kymmeniä, ja etäisyys kasvaa 100-200 metriin huonolaatuisine liitäntöineen on lopputulos arvaamaton. Ei siis suositella.

VDSL tai LRE on parempi vaihtoehto, mutta kallis.

Mitä omatoimisuutta taloyhtiön aktiiviset henkilöt voisivat tehdä?

Rebootata ADSL-laitteen(oman koneen kautta), laittaa tiedotteita ilmoitustaululle (katkokset, ongelmat), asentaa verkkokortin, sähköpostin asetuksen, kerätä tilauksia/ valituksia ja välittää ne eteenpäin...
oikeastaan yhtiön aktiivihenkilöiden tulee vähintään:
- osata ADSL-laitteen ohjelmallinen Reboottaus
- luoda hyvä tiedotustapa, jolla uudet osakkaat saavat liittymän ja tietävät keneen ottaa yhteyttä kun on todellinen ongelma syntyy

Ilmeisesti hankkeen organisointi kokonaisuutena tulisi kysymykseen, tai ainakin jonkinasteinen hallinta jatkoa varten olisi järkevää?

Kyllä. Tämä on isoin homma, mutta kokeneet käyttäjät tietävät asiat ja osaavat suhtautua joustavasti.

Pitääkö tilaajien hallinta (tilaus- ja lopetussopimukset) tehdä isännöinnin kautta tai käykö vastuuhenkilö, joka ottaa tilaukset vastaan?

Parasta olisi käyttää Isännöitsijää tai sellaista tahoa, joka lisää liittymämaksun jo valmiiseen maksupohjaan. Liittymän tilauksesta olisi hyvä olla aina dokumentti. Vastuuhenkilö välittää tilauksesta tiedon niille jotka asentavat ja niille jotka laskuttavat.
Toimintatapa voi olla:
- liittymiä avataan (esimerkiksi) kerran kuussa
- vanhat liittymät pyritään pitämään kytkettyinä, käyttö voidaan estää ohjelmallisesti kytkimeltä
- liittymän "fyysinen" irtikytkentä tehdään osakkaan vaatimuksesta ja / tai muiden asennusten yhteydessä. Olemassa olevalla kytkennällä ei siis ole vaikutusta lankapuhelimiin. Erikoisvaatimukset maksaa aina osakas.

Mitä dokumenttia laajakaistahankkeesta käytännössä saa?

Dokumentoinnin pitäminen ajan tasalla ja säilytys kuuluisi ainakin taloyhtiölle.

kaikki yhtiöt toimivat omalla tavallaan ja se on syytä sopia hankkeen käynnistysvaiheessa, jolloin määritellään mikä tehtävä kunkin vastuulle kuuluu.
Käytännön esimerkkejä miten homma toimii:
A:
1. Asukas kuulee liittymästä ja soittaa isännöitsijälle
2. Isännöitsijä ottaa tiedot tekee sopimuksen ja laittaa sähköpostin asentajalle sekä yhtiön laskutukseen
3. Asentaja sopii asukkaan kanssa, tekee kytkennät, täydentää dokumentin ja laittaa laskun yhtiölle.
B:
1. Osakas muuttaa sisään ja ottaa yhteyttä yhtiön yhteyshenkilöön
2. Yhteyshenkilö tekee sopimukset, ottaa tiedot ylös ja lähettää sähköpostina asentajalle
3. Asentaja sopii asukkaan kanssa, tekee kytkennät, täydentää dokumentin ja laittaa laskun yhtiölle. Dokumentti lähetetään tässä täydennettynä yhteyshenkilölle.

Mitä käytönopastusta tarvitaan (reititin/ kytkin /palomuuri /tietoturva /VLAN/ SNMP-hallinta), mitä on saatavilla?

ADSL-laitteen Rebottaus on TÄRKEIN ja se on opittavissa! On hyvä opastaa muutama henkilö, vaikka he eivät olisikaan vetovastuussa; muodostetaan eräänlainen varahenkilöjärjestelmä; jos tuota ei tavoita, otetaan yhteyttä seuraavaan tai sitä seuraavaan. Reboottauksen jälkeen kaikki muu on tekniikkaporukan uteliasta, mutta kivaa hommaa. Dokumenttiosiossa sivuillamme löytyy lisää tietoa yhteysongelmien selvittämisestä ja niiden korjaamisesta. ( selvittämisessä on kyseessä oikeiden kysymysten esittäminen)

Kaikki muut asetukset... jos talosta löytyy vastuuntuntoinen "Linux-Friikki" voi onnen päiviä. Silloin yhtiö voi saada oman Webbi-Serverinsä, internet välimuistin, palomuurin jne. Palvelut voi toteuttaa vain sisäverkkoon näkyvinä.

Onko aktiivilaitteet kerralla asennuksessa konfiguroitu eikä niihin enää tarvitse koskea? Kattaako tämä myös tietoturvan asetuksia?

Ei pahemmin tarvitse koskea. Joskus ohjelmallinen rebootti. Henkilökohtainen palomuuri (esim ilmainen ZoneAlarm) on paras ratkaisu taloudelle jossa on pientä "skitsofreniaa". Jokainen käyttäjä on vastuussa omasta virusturvastaan, ja tiedottamisessa asukkaille kannattaa aina painottaa virustorjuntaohjelmien päivityksistä huolehtimisesta olivat ne maksullisia tai netistä ilmaiseksi saatavia. Päivittäminen ei ole mikään suuri vaiva! katso lisää tietoturvasivulta.

Telepatrol:in kotisivuilla sanottiin: Asennuksen jälkeen HomePNA-laitteet eivät muutos- ja vikatilanteita lukuun ottamatta tarvitse käytännössä lainkaan ylläpitotyötä.

Säästölaita aikaa yksi vuosi. Kymmenen lisäkytkentää (lisää käyttäjiä) ja yhden kytkimen lisäasennus (portit loppui), ei laitevikoja, ei vaihtoja, yksi liittymä irtisanottu (ei kuitenkaan teknisten ongelmien tai toimimattomuuden takia).

yksi linjaongelmaepäily ( Pc ylikuumeni ja pudotti Pci-väylän pois, epäilin aluksi puhelinjohtoa, mutta kun huomasin koneen lämmöt ja pudotin suorittimen kellotaajuutta lähti homma toimimaan eli kyseessä ei ollut linjaongelma)

Aina on olemassa mahdollisuus, että konfigurointi on tehty virheellisesti vaikkapa prioriteetin määrittelyssä. Prioriteettitasoja on 8 alkaen nollasta.

Mitkä ovat käytännössä nämä muutostyöt ja mahdolliset vikatilanteet, ja minkälaista tietoa siihen tarvitaan? Onko tämä toiminta mahdollista tehdä omatoimisesti tai onko syytä tehdä ylläpitosopimuksella ja kenen kanssa?

Ongelmat ovat yleensä tietokoneissa ja käyttäjillä, mutta ei huoneisto => pna-kytkin välillä. Helpdesk on kiva juttu mutta sen kuukausimaksu tulisi pohjautua käyttöön. Miksi asioista itse selvää ottaneiden ja opiskelleiden pitäisi maksaa aloittelijoiden puolesta!

Onko Maunulan alueella tehty sopimuksia kenenkään muun kanssa kuin Mikrolog Oy:n kanssa?

Ei, olen osittain töissä kyseisessä yrityksessä, joten Maunula on aika pitkälti Mikrologin valtaama kysynnästä ja yhteistyön helppoudesta johtuen. Näemme, että jokaisella alueella voi olla oma kilpailu paikallisten asennusyritysten kesken, ja vielä mielenkiintoisempi olisi kun ylläpitopalveluista muodostuisi markkinoita. Maunulan alue on muutenkin aktiivinen ja tekeillä on myös Alueverkkosuunnitelma, yhdistyspohjalta ei-kaupallisesti.

Onko ilmaisista sähköpostilaatikoista mitään haittaa verrattuna esim. Netsonic:n sähköpostilaatikoihin?

Haittaa? Nehän toimivat yhtä hyvin kuin kaikki muutkin siis ilmaiset. POP3/ IMAP toimintoja ei rajoiteta Prolink-liittymässä.

Mitä nämä muutamille henkilöille annettavat Elisan adsl-yhteyden yhteyssalasanat ovat?

Historiaa, sitä ne ovat. Säästölaidan yhteys on toteutettu kirjautumista vaativalla tekniikalla ja yhteyskatkosten jälkeen täytyy ADSL-pääteleaiteen läpi kirjautua palveluun, jotta kaikki muutkin pääsee nettiin,

Vähän infoa asennuksista:

Viestintäviraston mukaan kaikki työ telejakomossa vaatii teleurakointiluvan. Eli vaikkakin liittymät olisi jo johdotettu ruuviliitosrimasta jakkirimoihin eikä työ ole kuin plugin työntäminen ristikytkennässä kun uusi liittymä kytketään! Televerkon laitteen (esim. kytkin) etähallinta ei taas ole luvanvaraista toimintaa. Onneksi yhtiöt eriyttävät pikku hiljaa puhelinverkon ja Data-kaapeloinnin, jolloin lähiverkon asennus vaatii osaamista ei "Hallitsevaa Markkina Asemaa".

Kesällä on sitten tulossa uusi viestintämarkkinalaki ja mahdollisuus omatarve(?) urakointiin pelkällä ilmoituksella, mutta en tiedä meneekö siitä vuosimaksua.

Jos Isännöijällä/ Huoltoyhtiöllä on urakointilupa niin lisäasennukset ovat helppoja. Kts sähköturvallisuuslaki: urakointi, opastetut henkilöt jne.

[ Kehittäminen ] [ Etusivulle ] [ Nettimaunula ]