1.) Esipuhe

Tässä dokumentissa selvitetään taloyhtiön laajakaistatoteutusta HomePNA-tekniikkalla sekä siihen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Dokumentin tarkoitus on lisätä tietoutta HomePNA-tekniikasta sekä helpottaa taloyhtiöitä laajakaistaratkaisujen suunnitettelussa sekä käyttöönotossa.

Dokumentti on V1.01-vaiheessa, joten sen sisältöä pyydetään kommentoimaan allekirjoittaneelle sähköpostitse:

matti.joutkoski@wintel.fi

Viimeisin versio dokumentista on ladattavissa Internetistä osoitteesta: ftp://ftp.wintel.fi/docs/laajakaista/homepna-toteutus.doc (Word) ftp://ftp.wintel.fi/docs/laajakaista/homepna-toteutus.txt (Teksti)

Muuta aiheeseen liittyvää dokumentaatiota löytyy: ftp://ftp.wintel.fi/docs/laajakaista/

Dokumentin sisältö on vapaasti käytettävissä kaikkiin käyttötarkoituksiin ilman rajoitusta. Nimen käyttämiseen sisällön tuottajana pyydetään erikseen ottamaan yhteyttä.

1.1.) Taustaa Internet-yhteyksistä Pitkään ollaan totuttu siihen, että Internet-yhteyksiä muodostetaan pääasiassa valinnaisen puhelinverkon kautta modeemi- (56k) tai ISDN-tekniikalla (64/128k). Näissä yhteysmuodoissa käyttäjä maksaa useimmiten Internet-palveluntarjoajalle kuukausimaksun lisäksi puheluista, joten käytetyn Internet-yhteysajan määrä korreloi Internet-käytön kustannuksia.

Markkinoille on kuitenkin tullut uuden sukupolven DSL-tekniikkaa, mitkä mahdollistavat kiinteät nopeat Internet-yhteydet (=laajakaista). Samanaikaisesti myös puhelinverkkoa hyväksikäyttävät HomePNA-laitteistot ovat saapuneet markkinoille. ADSL- sekä HomePNA-tekniikoiden oikean tyyppisellä yhdistämisellä, saadaan kaikkiin taloyhtiöihin edulliset kiinteät Internet-yhteydet.

2.1) HomePNA - mitä se on? HomePNA on virallinen puhelinverkkoa hyödyntävä lähiverkkostandardi (ITU-989.1). HomePNA on suunniteltu siten, että se ei häiritse tavallista puhelinliikennettä ollenkaan, vaan niitä voidaan käyttää samanaikaisesti samassa puhelinliittymässä.

Versioita on 1.1 ja 2.0. Nopeampi HomePNA 2.0 (10Mbit/s) ei sovellu taloyhtiöverkkoihin sen ylikuuluvuusongelmien takia. Eikä ole odotettavissa, että HomePNA 2.0 tulisi tulevaisuudessa soveltumaan taloyhtiöverkkoihin. Sama rajoitus koskee myös lähitulevaisuudessa markkinoille tulevaa entistä nopeampaa HomePNA 3.0-standardia, joka tämän hetkisten tietojen mukaan ei myöskään tule soveltumaan taloyhtiöverkkoihin. Laitevalmistajat ovat jo luopuneet toiveista rakentaa HomePNA 2.0-kytkimiä. Ei ole myöskään tiedossa, että HomePNA 3.0-kytkimiä olisi kukaan valmistaja suunnittelemassa. Joten taloyhtiökäyttöön ainoa soveltuva standardi on HomePNA 1.1. Nopeampia taloyhtiöverkkoja lähitulevaisuudessa tullaan toteuttamaan VDS-tekniikalla (2003 nopeudet 15Mbit/s, teoreettinen maksimi 50Mbit/s)

2.2) HomePNA 1.1 ominaisuudet - Nopeus: 1Mbit/s - Kaapelin maksimipituus 150m (käytännössä maksimissaan jopa 300-400m) - Asuntoon/segmenttiin voidaan laittaa max 25 HomePNA laitetta/tietokonetta - Toimii kuten Ethernet-lähiverkko, siirtotienä on vain puhelinkaapeli

2.3) Miten HomePNA-toimii? HomePNA toimii kupariparissa (=puhelinkaapeli). Mitään eritysivaatimuksia ei kupariparille ole asetettu, ihan tavallinen puhelinjohto toimii luotettavana siirtotienä. Käytäntö on myös osoittanut, ettei puhelinkaapelin iällä ole ollut toiminnan kannalta merkitystä. Toistaiseksi ei ole tiedossa sellaista taloyhtiötä, jossa standardipituuksilla HomePNA-tekniikka ei olisi toiminut. HomePNA-tekniikkaa on käytössä 1900-luvun alkupuolella rakennetuista taloista aivan nykypäivän rakennuksiin.

HomePNA käyttää kupariparin ylätaajuuksia 5.5 - 9.5MHz. Näin alemmilla taajuusalueilla toimivat puhelinpalvelut eivät mitenkään häiriinny HomePNA-liikenteestä eikä puhelinpalvelut häiritse HomePNA-liikennettä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Internet-yhteyden ollessa jatkuvasti päällä HomePNA-tekniikalla, voidaan puhelinta käyttää samanaikaisesti ilman rajoituksia.

HomePNA:n käyttämän taajuusalueen ollessa niin korkealla ja kaukana tavallisissa puhelinpalveluissa käytettävissä taajuuksissa, asunnoissa eikä talojakamossa tarvita mitään suodatusta kytkennöistä. Tavallisessa xDSL-liittymätyypissä tulee puheliikenne erottaa dataliikenteestä erillisellä jakosuotimella (POTS Splitter). Käytännönmerkitys on se, että HomePNA-asennus sekä -käyttöönotto on asiakkaalle helpoin mahdollinen.

HomePNA-laitteet kytketään puhelinpistokkeeseen samalla tavalla, kuten puhelimet tai modeemit. Asunnossa laitteita voidaan lukuisia kappaleita rinnalle tai sarjaan ilman erillisiä keskittimiä/kytkimiä.

2.4) HomePNA ja ISDN samassa puhelinkaapelissa HomePNA toimii samanaikaisesti myös puhelinliittymässä, missä ISDN on käytössä. HomePNA-päätelaite kytketään U-väylään (ennen verkkopäätettä), eikä verkkopäätteen omia analogia-porteihin (2ab). Useimmissa Suomessa toimitetuissa ISDN-liittymissä tämä ei vaadi edes uusia kytkentärasioiden kytkemistä, sillä ISDN-verkkopäätteet ovat useimmiten kytketty (U-väylä) vanhaan puhelinpistokkeeseen.

2.5) Mihin HomePNA-soveltuu? HomePNA soveltuu perustaksi taloyhtiön laajakaistatoteutukseen. Taloyhtiö voi olla paritalo (PT), rivitalo (RT) tai kerrostalo (KT). Mitään rajoituksia asuntoyhtiön koolle ei ole olemassa. Kun asuntoja on 5 tai enemmän, voidaan yhteydet rakentaa kaupallisesti kannattavasti. Pienemmillä asuntomäärillä taloudellinen järkevyys asettuu kyseenalaiseksi, mutta on teknisesti kuitenkin toteutettavissa.

2.5.1) Hotellit HomePNA soveltuu myös Hotellien Internet-yhteyksiin. Kun hotelli haluaa tarjota asiakkailleen nopeat Internet-yhteydet, voidaan se toteuttaa seuraavalla tavalla:

- Jakamoon Internet-yhteys (esim. ADSL) - Jakamoon HomePNA-kytkimet - Hotellihuoneeseen HomePNA-Ethernet-muunnin (kiinteästi seinäasennettu) - Asiakas voi näin omalla tietokoneen Ethernet-kortilla muodostaa Internet-yhteyden hotellihuoneesta - Hotelli voi myös vuokrata asiakkaille PC:n Internet-yhteyksiä varten

HomePNA toimii useimmiten myös kaikkien digitaalisten puhelinjärjestelmien kanssa samassa puhelinkaapelissa. Suomessa ja myös maailmalla toteutuksia on tehty paljon.

2.5.2) Rakennusten lähverkkojen yhdistäminen HomePNA:nta voidaan käyttää myös lähiverkkojen yhdistämiseen kahden rakennuksen välillä. Tämä onnistuu esim. kahdella HomePNA-Ethernet-muuntimella. Mediaksi käy yksi puhelinjohto rakennusten välillä.

2.6) Missä HomePNA on hyvä? HomePNA-tekniikkaa voidaan kutsua nerokkaaksi keksinnöksi, tässä muutamia syitä:

2.6.1) Poistaa kaapelointitarpeen Useimmissa vanhoissa taloyhtiöissä ei ole lähiverkkokaapelointia (CAT5). Edes useimpia uusia rakennuksia ei edelleenkään varusteta lähiverkkokaapeloinnilla. HomePNA-tekniikka mahdollistaa lähiverkon rakentamisen kaikkiin taloyhtiöihin, ja avaa sitä kautta ovet nopeiden laajakaistayhteyksien toteuttamiselle.

2.6.2) Edullinen käyttöönotto Kun uudelleen kaapelointia ei tarvita, ei kaapelointikustannuksia tule. Kustannukset ovat kytkentä ja käyttöönottoon liittyvät työt, mitkä ovat suuruusluokaltaan varsin kohtuulliset (150-200EUR / asunto) kaikkine kustannuksineen (Internet-yhteys, ADSL-reititin/palomuuri, HomePNA-kytkimet, HomePNA-verkkokortit, käyttönotto sekä asennus).

2.6.3) Nopea, äänetön, pölytön ja huomaamaton asennus HomePNA-asennuksessa työ tehdään pääasiallisesti taloyhtiön jakamossa. Asennustyö kestää joitain tunteja, jonka jälkeen lähiverkko on valmis. HomePNA-asennustyö on asukkaille miellyttävä: Asennus ei aiheuta likaa, pölyä tai pitkään kestävään melua tai muuta häiriötä, mitä uudelleenkaapelointi taloyhtiölleen aiheuttaa. Ainoa asunnossa tehtävä toimenpide on yhteyden testaaminen. Asunnon puhelinpistokkeeseen kytketään HomePNA-Ethernet-muunnin, joka osoittaa asennuksen toimivuuden.

2.6.4) Esteettisesti kestävä asennus Kun uudelleenkaapelointia ei tarvita, säilyy rakennuksen alkuperäinen ilme. Myöskään asuntoihin, rappuihin tai ulkotiloihin ei tule estetikkaa häiritseviä kaapeleita, mitä uudelleenkaapelointi usein aiheuttaa. Rivitalo/Paritaloyhtiöissä uudelleenkaapelointi tarkoittaa useimmiten myös maakaapelointia, mikä tarkoittaa pihan rikki repimistä.

2.6.5) Tarpeisiin mukautuva - vain halukkaille Uudelleenkaapelointi (CAT-5/5e) taloyhtiölle niin iso asia (taloudellisesti), että sitä käytännössä tehdään vain poikkeustapauksissa. Esimerkkinä putkiremontin yhteydessä. Putkiremontin yhteydessä rakennus avataan kerroksia myöten, jolloin CAT-kaapeloinnin perusasennus on järkevästi toteutettavissa ilman huomattavan suurta kustannussa.

Mikäli taloyhtiöön rakennetaan uusi datakaapelointi erillisenä projektina, tarkoittaa se koko taloyhtiön mukaan tulemista ja taloudellisiin kustannuksiin sitoutumista.

HomePNA-tekniikkaa voidaan toteuttaa myös soveltaen: Se voidaan helposti asentaa vain niille asunnoille, jotka siihen haluavat liittyä. HomePNA-lähiverkkoon voidaan myöhemminkin kytkeä asuntoja, sitä mukaan kuin halukkaiden määrä lisääntyy.

Taloyhtiön päätöksenteko HomePNA-toteutuksessa on helppoa. Ne jotka haluavat liittyä, niille voidaan myös jyvittää kustannukset. Näin päätös HomePNA-pohjaisen laajakaistaratkaisun toteuttamisesta voidaan tehdä taloyhtiön hallituksessa - jopa ilman yhtiökokousta.

2.6.6) Nostaa asunnon arvoa - edullinen ja kannattava investointi taloyhtiölle Laajakaista-yhteydet nostavat asunnon arvoa. HomePNA-tekniikalla toteutettuna se nostaa asuntojen arvoa huomattavasti enemmän, mitä sen rakentaminen ja käyttöönotto maksaa. Näin kaikkien taloyhtiöiden kannattaisi rakentaa HomePNA:ta hyödyntäen laajakaistayhteydet. Jopa niiden taloyhtiöiden, missä kiinnostus Internet-yhteyksiin on vähäistä.

HomePNA on taloyhtiössä useimmiten investointi, joka maksaa itsensä takaisin jo käyttöönottovaiheessa.

2.6.5) Kestävä ratkaisu HomePNA on n. 20x V.90-modeemia nopeampi. HomePNA-asennus on nopea, mutta sen elinkaari on pitkä. Nykyarvioiden mukaan HomePNA-tekniikka on käyttökelpoinen vielä 15-20 vuoden kuluttua.

2.7) HomePNA-rajoitukset

2.7.1) Rajallinen tiedonsiirtokyky HomePNA-segmentti kykenee siirtämään 1Mbit/s nopeudella tietoa asunnon ja jakamon välissä. 1Mbit/s tiedonsiirtonopeus riittää videoneuvotteluun, mutta ei täysimittaisen videolähetyksen siirtämiseen, minkä lasketaan vaativan 2Mbit/s tiedonsiirtokaistan.

Toisaalta, Suomessa TV-lähetykset ja niiden välitys tapahtuu perinteisiä antenni- sekä kaapelijärjestelmiä pitkin, joten todellista tarvetta suurempiin huoneistokohtaisiin nopeuksiin ei toistaiseksi ole olemassa eikä sellaisia sovelluksia ole näköpiirissä.

2.7.2) Omakotitaloalueet HomePNA ei sovellut helposti omakotitaloalueelle, koska niissä taloyhtiöiden puhelinjohtojen tähtikytkentäpiste on puhelinlaitoksen hallinnoima korttelijakamo. Korttelijakamot ovat useimmiten kooltaan pieniä sekä kylmiä tiloja ilman sähkö tai lämpöä. Näin ollen aktiivilaitteiden asentaminen omakotitaloalueelle ei ole järkevästi toteutettavissa.

2.7.3) Etäisyydet HomePNA 1.1-standardi määrittelee HomePNA-kaapelin maksimipituudeksi 150m. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että Suomalaisessa kupariparissa HomePNA toimii lähes poikkeuksetta 250-300m etäisyyksillä. Mutta Suomesta löytyy eräitä 70-luvulla rakennettuja taloyhtiökomplekseja, joissa tietyllä asuinalueella on vain yksi pääjäkamo. Pääjakamosta lähtee puhelinjohdot taloihin, joissa ei ole erillistä talojakamoa. Näin ollen alueen tähtikytkentäkeskus on varsin kaukana taloista.

Tällaisissa ylipitkissä ympäristöissä HomePNA:n maksimi toimintaetäisyys voi muodostua ongelmalliseksi. Pituudet voivat olla jopa 400-450m, mikä ylittää HomePNA enimmäispituuden jopa kolminkertaisesti. Ylipitkissä etäisyyksissä voidaan tietyillä toimenpiteillä saada yhteys toimimaan, mutta laajamittainen toteutus on kovin hankalaa.

Tällaisten ympäristöjen ongelma voidaan ratkaista: a.) Puretaan taloyhtiöiden nousut rimoihin, johon rakennetaan HomePNA-verkko. b.) Korvataan HomePNA-tekniikka VDSL-tekniikalla

2.7.4) Kirjava laitevalikoima HomePNA-laitteistoja taloyhtiö/operaattorikäyttöön valmistavat pääasiassa Taiwanilaiset tietoliikenneyritykset. Joidenkin pienempien valmistajien joukosta löytyy myös tuotteita, mitkä eivät tekniseltä toteutukseltaan ole luotettavia eivätkä tarkoitettu operaattorikäyttöön. Tällaiset heikommin toimivat tuotteet voivat luoda väärää mielikuvaa tekniikan toimimattomuudesta.

Varmistu HomePNA-laitteiston luotettavuudesta ennen sen hankintaa!

3.0) Konsepti: Kuinka toteutan edullisen kiinteän Internet-yhteyden koko taloyhtiölle? Lähtökohta on hyvin yksinkertainen, ja tulee yritysmaailmasta: Hankitaan yksi yhteinen nopea Internet-dataliittymä, joka jaetaan taloyhtiön asukkaille. Jaettu Internet-yhteys on jaettu kustannus.

3.0.1) Miksi kiinteä Internet-yhteys? Syitä on lukuisia. Internetin käyttö muuttuu miellyttävämmäksi, kun yhteyttä ei tarvitse erikseen muodostaa tai sulkea. Kiinteässä Internet-yhteydessä kustannus on myös kiinteä - riippumatta miten paljon ja mihin kellonaikaan Internetiä käytetään. Kiinteät Internet-yhteydet ovat myös nopeampia. Kiinteissä Internet-yhteydessä ei myöskään ole rajoitettu tietokoneiden määrää, joten asunnon kaikki tietokoneet voivat olla samanaikaisesti yhdistettynä Internet:iin. Kiinteän Internet-yhteyden omistaja voi myös halutessaan luopua lankaliittymästä, mikäli hän käyttää pääsääntöisesti matkapuhelinta puhelinliikenteeseen. Täkein syy on kuitenkin kustannus - mitä enemmän käytät, sitä enemmän säästät.

3.1) Lähtökohta: Taloyhtiötä pitää verrata yritykseen Tiettävästi ei ole olemassa yritystä, jossa jokaiselle työntekijällä olisi oma Internet-dataliittymä. Miksei? Koska sellaisessa toteutuksessa ei olisi mitään järkeä. Ennen kaikkea ratkaisu olisi yritykselle taloudellisesti kestämätön, sisältäen liittymien kustannukset, laiteylläpidot, laskutuksen käsittelyt jne.

Lähiverkkotekniikan avulla löytyy ongelmaan ratkaisu: Jaetaan yhteinen resurssi lähiverkon käyttäjille käytettäväksi. Yritysmaailman lähiverkossa jaettavia resursseja ovat yleisimmin Intenet-yhteyden lisäksi tiedostopalvelimet sekä kirjoittimet. Taloyhtiössä Internet-yhteys on myös vain yksi esimerkki jaettavasta resurssista, siinä missä TV-antennikaapelointi tai LVI. Yritys tai taloyhtiö, joka valitsee lähiverkon kautta jaettavan Internet-yhteyden, valitsee kustannustehokkaimman ratkaisun.

3.2) Internet-yhteydet kotitalouksissa Kun Internet-yhteyksiä mietitään taloyhtiön kannalta, ei asia ole ollut näin yksiselitteinen. Kulttuurin ja historian myötä ollaan totuttu siihen, että jokainen kotitalous hoitaa itsenäisesti omat Internet-yhteydet, aivan kuten valitsee mitä lehtiä itselleen tilaa ja haluaa lukea.

Viimeisten vuosien aikana Internetin käyttö on yleistynyt huomattavasti, joten sitä käyttävien määrä on myös lisääntynyt taloyhtiössä. Voidaan sanoa, että useimmilla on jo Internet-yhteys ja yhä useampi vielä sellaisen haluaisi. Myös yhteiskunta kunnallisin ja kaupallisin palveluiden osalta on siirtymässä Internet:iin. Lähitulevaisuudessa asioiden hoitaminen ilman Internet:iä hankaloituu. Joten on olemassa sosiaalinen tarve taloyhtiöiden Internet-yhteyksiä varten. Olemme tulleet samaan tilanteeseen, missä yritysmaailma on jo vuosikymmenen ollut: Taloyhtiöt ja sen asukkaat tarvitsevat Internet-yhteyden.

3.3) Ethernet-lähiverkkotekniikka Yleisimmin yritysmaailmassa käytetty Ethernet-tekniikka vaatii CAT5-tyyppisen kaapeloinnin. Useissa vastarakennetuissa taloyhtiöissä se on rakennusvaiheessa sinne rakennettu. Jälkikäteen CAT5-kaapeloinnin rakentaminen on niin hankalaa ja kallista, ettei sitä juurikaan taloyhtiöissä olla tehty.

Mikäli taloyhtiössä on entuudestaan CAT-kaapelointi, ei siellä ole tarvetta HomePNA-tekniikalle. Tällöin laajakaistayhteydet voidaan toteuttaa samalla periaatteella: Taloyhtiöön hankitaan yhteinen ADSL-liittymä, joka jaetaan asukkaille Ethernet-kytkimen avulla. Varmista, että Ethernet-kytkimessä on VLAN-tuki (tietosuoja).

3.3) HomePNA - Pelastava Enkeli? HomePNA on ITU:n määrittelemä virallinen puhelinkaapelissa toimiva lähiverkkostandardi. Se on toiminnaltaan Ethernet-lähiverkkotekniikan kaltainen. Suurimpana erona on käytettävä media, jona toimii puhelinkaapeli/kuparipari.

HomePNA-tekniikka soveltuu erinomaisen hyvin taloyhtiöille: Sen avulla lähes kaikki suomalaiset taloyhtiöt voivat rakentaa oman lähiverkon ilman kaapelointikustannuksia. Tämä on mahdollista, koska taloyhtiöissämme on tähtikytkentäinen puhelinverkkokaapelointi, ja jokaiseen asuntoon on kytketty puhelinkaapeli.

3.4) Taloyhtiön puhelinkaapelit Suomessa HomePNA-tekniikan hyväksikäyttöä edesauttavat mm. seuraavat asiat:

- Suomessa on hyvälaatuiset puhelinkaapelit - Rakennuksen sisäiset puhelinkaapelit taloyhtiön omaisuutta - Taloyhtiöiden puhelinkaapelointi on tähtikytkentäinen => kaikki parit tulevat talojakamoon - Etäisyydet talojakamosta asuntoihin eivät ole ylipitkiä

3.4.1) Hyvälaatuiset kaapelit Suomalainen puhelinosaaminen ja käytetyt kaapelimateriat ovat perusedellytys luotettavasti toimivalle kupariparia hyödyntävälle laajakaistatekniikalle. Suomessa on pääsääntöisesti käytetty 0.5mm kuparia, kun esim. HomePNA:n kotimaassa USA:ssa kuparipari on enimmäkseen halkaisijaltaan 0.4mm. Paksumpi kupari tarjoaa paremman taajuuskaistan ja toimii pitkillä äärietäisyyksillä paremmin. Paksumpi kupari lisää myös yleisesti tiedonsiirron varmuutta. Perinteisessä puhelinliikenteessä sillä ei ole juurikaan merkitystä, mutta siirryttäessä kuparin osalta puhe-sovelluksesta digitaalisiin tiedonsiirto tekniikoihin (PCM, ISDN, xDSL, HomePNA) merkitys kasvaa ja tulee todelliseksi.

Yleisesti ottaen HomePNA-tekniikka ei ole kovinkaan herkkä ulkoisille häiriöille tai kaapelin laadulle. Käytäntö on osoittanut, että HomePNA toimii luotettavasti myös vaikeissa- sekä vanhoissa kaapelointiympäristöissä.

3.4.2) Puhelinkaapelointi on taloyhtiön omaisuutta On lukuisia maita, missä puhelinyhtiöt omistavat myös taloyhtiön sisäisesti puhelinkaapelit. Näissä maissa HomePNA-teknologian käyttäminen on käytännössä mahdotonta, koska operaattorit velottavat kaapelien vuokrasta ylisuuria maksuja. Suomessa, missä kaapelit ovat taloyhtiön omaisuutta, ei tätä rajoitetta ole.

3.4.3) Talojakamo - tähtikytkennän keskus Taloyhtiön kaapelointi on useimmiten hyvin yksinkertainen: Taloyhtiössä on jakamo/talojakamo, josta lähtee nousujohdot jokaiseen asuntoon. Jokaiseen asuntoon on kytketty vähintään yksi kuparipari tavallista puhelinliikennettä varten. Tämä perusedellytys riittää HomePNA-tekniikan hyödyntämiselle.

Useimmat nykyaikaiset lähiverkkoteknologiat pohjautuvat tähtikytkentään. Se tarkoittaa sitä, että lähiverkkoon kytketyt laitteet kytketään keskitetysti keskittimeen/kytkimeen. Kaapelointiteknisesti tämä on toteutettu tähtimuotoisella kytkennällä: Jokaisesta laitteesta kytketään kaapeli lähiverkon keskipisteeseen - keskittimeen.

HomePNA-ratkaisussa verkon keskipiste on taloyhtiön talojakamo ja sinne asennettava HomePNA-kytkin/kytkimet.

3.5) Alkutilanteen yhteenveto Suomea voidaan pitää edistyksellisenä maana, jossa länsimaisen kulttuurin ja sivistyksen myötä ollaan totuttu myös tekemään järkeviä ja hyviä päätöksiä. HomePNA-tekniikan soveltaminen Suomalaisissa erityisolosuhteissa ovat antaneet meille loistavat edellytykset edullisten kiinteiden Internet-yhteyksien rakentamiseen - laajamittaisesti.

Päätöksenteko taloyhtiöissä on perinteisesti yritysmaailmaa hitaampaa, mutta lakiuudistusten myötä päätöksenteko on myös helpottunut. Tämä on jo nyt näkynyt aktiivisena toimintana sekä nopeina päätöksentekoina laajakaista-päätöksiä tehtäessä.

4.0) Käytännön toteutus Kun taloyhtiö tekee päätöksen laajakaista-yhteyksien hankkimisesta, on sitä edeltänyt useimmiten taloyhtiön tekemä selvitystyö. Aikaa selvitystyön aloituksesta päätöksentekoon saattaa helposti kulua vuosi tai jopa enemmän. Useimmiten selvittelyn venyminen johtuu siitä, että taloyhtiön sisältä ei löydy riittävästi ammattitaitoa asian nopeaan käsittelyyn. Taloyhtiössä päätöksenteon kautta toteutukseen pääseminen kuitenkin edellyttää perusteellista selvitystyötä. Useimmiten taloyhtiöstä valitaan joku tai jotkut ihmiset tekemään selvitystyötä. Samainen henkilö/henkilöt useimmiten toimivat myös yhteyshenkilöinä projektin myöhemmissä vaiheissa, kuten tilaamisessa, käyttöönoton seuraamisessa sekä taloyhtiön sisäisessä tiedottamisessa.

Mikäli taloyhtiö on yli viiden asunnon paritalo- (PT), rivitalo- (RT) tai kerrostaloyhtiö (KT), on järkevin tapa kiinteiden laajakaista-yhteyksien toteutukseen seuraavanlainen:

- Taloyhtiöön hankitaan yhteinen ADSL-littymä (512k-4Mbit/s) - Taloyhtiön lähiverkko toteutetaan HomePNA-tekniikalla

4.1) ADSL-liittymä taloyhtiön yhteisenä dataliittymänä Periaatteessa taloyhtiön dataliittymä voisi olla jokin muukin siirtotapa, kuten SDSL, kaapelimodeemi, WLAN. Markkinoilla tarjolla olevista teknologioista ADSL sisältää kuitenkin etuja, mitä muissa tekniikoissa ei ole:

4.1.1) Skaalattava ADSL:n suorituskyky on 8Mbit/s operaattorilta taloyhtiöön ja 1Mbit/s taloyhtiöstä operaattorille. Käytännön syistä operaattorit ovat kuitenkin joutuneet rajoittamaan ADSL-yhteyksien nopeuksia hitaammille tasoille. Vuonna 2002 käytännön kaistavaihtoehtoja ovat 512/1024/2048/4096kbit/s.

Jokainen taloyhtiö on erilainen, kuten jokainen yrityskin. ADSL tarjoaa oikean nopeusvaihtoehdon kaiken kokoisille taloyhtiöille, sekä kasvupolun tulevaisuutta silmälläpitäen aina 8Mbit/s-yhteyksiin asti. Yhteysnopeuksien vaihtaminen onnistuu ilman laitteistojen vaihtamista. Kaikki markkinoilla olevat ADSL-laitteet kykenevät standardin mukaiseen 8Mbit/s-siirtonopeuteen.

Mikäli joskus myöhään tulevaisuudessa edes 8Mbit/s yhteysnopeus ei riittäisi taloyhtiölle, voidaan taloyhtiöverkko helposti jakaa kahteen osaan ja hankkia toinen ADSL-liittymä rinnalle.

4.1.2) Edullinen + kiinteä kustannus ADSL on edullinen niin käyttöönotoltaan (laitteet + asennus) kuin käyttökustannuksiltaan. Kustannukset ovat myös kiinteitä, riippumatta miten liittymää käytetään.

4.1.3) Hyvä saatavuus ADSL-tekniikka on laajimmin levinnyt Suomessa. Se on saatavilla kaikissa isoimmissa kaupungeissa sekä kasvukeskuksissa.

4.1.4) Luotettava tietodonsiirtoa ADSL-tekniikkaa ollaan käytetty jo useiden vuosien ajan. Käytäntö on osoittanut, että se on erittäin luotettavaa ja varmasti toimivaa tiedonsiirtotekniikka. Sitä käytetään eritysen paljon yritysmaailmassa, missä se on syrjäyttänyt suuren osan kiinteiden linjojen modeemeista.

4.1.5) Monipuolinen tarjonta ADSL-operaattoreita on Suomessa useita, ja vielä useimpia Internet-operaattoreita ADSL-liittymiin. Pääkaupunkiseudulla tilanne on erittäin hyvä tarjonnan suhteen.

4.2) Taloyhtiön ADSL-liittymä pääkaupunkiseudulla Suomessa taloyhtiöt ovat osakeyhtiöitä. Mikäli kyseessä on omistusasuntoyhtiö, tulee taloyhtiötä Internet-käytössä verrata normaaliin yritykseen. Taloyhtiön asukkaat ovat taloyhtiön osakkaita, ja hankkiessaan Internet-liittymän, he käyttävät 'yrityksensä' Internet-yhteyttä.

Jotkut Internet-operaattorit ovat kieltäytyneet (mm. Elisa Communications) toimittamasta taloyhtiöille ADSL-liittymiä. Perusteena ovat olleet mm. se, että sopimusehdoissa on liittymän teknisissä rajoituksissa asennettavien tietokoneiden määräksi kerrottu 5. Taloyhtiöissä useimmiten tietokoneiden määrä ylittää helposti tuon 5:n tietokoneen rajan, joten tähän vedoten Elisa Communications on kieltäytynyt toimittamasta edellä mainittuja ADSL-liittymiä taloyhtiöille.

Myös muilla Internet-operaattoreilla on sopimusehdoissa rajoituksia, jotka estävät ADSL-liittymän käytön taloyhtiöissä. Erityisen tarkka tulee olla vuokrataloyhtiöissä. Monen Internet-operaattorit ovat sopimusehdoissaan kieltäneen ADSL-liittymän jälleenmyymisen. Taloyhtiö, jossa vuokralaiset käyttäisivät taloyhtiön hankkimaa ADSL-liittymää, luokitellaan ADSL-yhteyden jälleenmyymiseksi.

Taloyhtiön on hyvä selvittää operaattorien ADSL-liittymäehdot etukäteen, mikä soveltuu taloyhtiön käyttöön ja mikä ei. Epäselvissä tilanteissa voi asian ja sopimusten lainvoimaisuutta tiedustella Viestintäministeriöltä, joka toimii Suomessa ylimpänä lainvalvojana tietoliikenneasioissa.

Vuonna 2002 pääkaupunkiseudulla soveltuvin Internet-operaattori taloyhtiölle on NetSonic. NetSonic vuokraa ja jälleenmyy Elisan ADSL-infraa hyödyntäviä Internet-yhteyksiä. NetSonic on myös Ficix-jäsen 155Mbit/s ATM-yhteydellään ja on Internet-operaattorina osoittautunut luotettavaksi ja palvelukyiseksi yhteistyökumppaniksi.

Taloyhtiökäyttöön soveltuvin ADSL-tuote on 'ProLink' mm. seuraavista syistä: - yritystason ADSL-liittymä (512k-4M) - ei rajoituksia käyttäjämäärän tai kytkettyjen tietokoneiden suhteen - ei rajoituksia jälleenmyynnin suhteen (vuokrataloyhtiöt) - kaksisuuntainen Internet-yhteys ilman liikennerajoituksia - teknisesti toimintavarma, vähän häiriötilanteita - toimiva helpdesk - joustavat sopimusehdot

4.2.1) Taloyhtiön data-liittymät muissa kaupungeissa Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja muissa kaupungeissa on kaikissa erilainen markkinatilanne Internet- sekä ADSL-yhteyksien suhteen.

Selvitä paikalliset operaattorit sekä heidän tarjoamat liittymät:

- liittymismaksu - käyttömaksu / kk / vuosi - ehdot (IP-osoitteet, sähköpostilaatikot, kotisivut yms...) - rajoitukset (käyttäjämäärät, jälleenmyynti, yksityiselle, yritykselle?) - toimitusaika

Operaattoreita pääkaupunkiseudun ulkopuolella ovat mm:

- paikalliset puhelinyhdistykset - Elisa Communications - Sonera / Telia - Song Networks - Soon Networks (Elisa) - MTV3 - Tele2Europe - Netsonic (toimii Elisa:n alueella) - muut...

4.3) Taloyhtiön HomePNA-kartoitus Ennen HomePNA-tekniikan käyttöönottoa, tulisi taloyhtiön selvittää seuraavat asiat:

- Yhteyshenkilö? - Montako taloa/rakennusta taloyhtiössä on? - Montako asuntoa taloyhtiössä on? - Missä sijaitsee talojakamo? - Mikä on arvioitu kaapeli-etäisyys talojakamon ja kauimmaisen asunnon välillä? - Onko puhelinkaapeloinnista dokumentaatiota (useimmiten jakamossa)?

4.3.0) Millä paikkakunalla taloyhtiö sijaitsee? - Katu- & postiosoite? - As. Oy Nimi?

4.3.1) Minkä tyyppisiä taloyhtiön rakennukset ovat? Onko kyseessä Paritalo- (PT), Rivitalo- (RT) vai kerrostalo- (KT) yhtiö?

4.3.2) Montako asuntoa taloyhtiössä on?

4.3.3) Montako taloa/rakennusta taloyhtiössä on?

4.3.4) Rakennusvuosi? Talon rakennusvuodesta voidaan arvioida käytettävää puhelinteknologiaa niin kaapeleissa kuin jakamossa ja siellä sijaitsevassa kytkinrimoissa. Rakentamisvuosi antaa myös viitteitä puhelinkaapeli-dokumentoinnin suhteen.

4.3.5) Missä sijaitsee talojakamo/jakamot suhteessa rakennuksiin? Jakamon sijainnilla on merkitystä tilanteissa, kun rakennuksia on useita ja ovat etäällä toisistaan. HomePNA-tekniikan rajat kaapelin pituudessa voivat teoriassa ylittyä, jolloin mietitään erityiskytkentöjä rajatapauksiin.

4.3.6) Onko puhelinkaapelointi dokumentoitu? HomePNA-asentaminen on ammattilaiselle työnä vaivaton. Mikäli taloyhtiössä (jakamossa) on ajan tasalla oleva dokumentointi, ei kytkentätyöhän kestä kuin muutamia minuutteja / asunto. Mikäli kaapelointia ei ole dokumentoitu tai dokumentointi on puutteellinen, joudutaan asuntoihin menevät parit tarkistamaan/mittamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa ylimääräistä työtä sitä kautta lisäkustannuksia asennusvaiheessa.

Taloyhtiöt, jotka ovat rakennettu 80-luvulla tai sen jälkeen, lähes poikkeuksetta sisältävät hyvän dokumentaation. Mentäessä 70-luvulle ja sitä vanhempiin rakennuksiin, dokumentoinnin laatu tulee heikommaksi ja käyttökelvottomaksi. Joissain tapauksissa dokumentointi voi olla lyijykynä merkintöjä jakamon seinissä ja ovissa, mikä kertoo talojakamon ylläpidon välinpitämättömyydestä sekä huonosta ammattiosaamisesta.

Mikäli taloyhtiön kaapelointia ei ole mitenkään dokumentoitu, olisi se suotavaa dokumentoida. Tulevaisuudesta tiedämme sen verran, että kuparipareja tullaan käyttämään tiedonsiirtoon vielä vuosikymmenien ajan tulevien digitaalisten tiedonsiirtotekniikkojen myötä. Puutteellinen dokumentaatio on jatkuva riesa kaikissa taloyhtiön tietoliikenneyhteyksien asennus- ja muutostilanteissa.

Dokumentaatiotyötä tekevät puhelinoperaattorien lisäksi useimmat Teleurakoitsijat (ks. <http://www.ficora.fi> -> Teletoiminta -> Teleurakointi).

4.3.7) Onko talojakamossa sähköpistorasia? Varsinkin vanhempien (60-luku ja sitä vanhemmat) taloyhtiöiden talojakamosta harvemmin löytyy sähköjä, joten niihin se tulisi asentaa. Taloyhtiö voi hoitaa sähköasentajan etukäteen omatoimisesti, tai pyytää etukäteen teleurakointivaiheessa myös sähkötyön tekemistä. Saman aikaisesti tehtynä suhteellinen lisäkustannus sähköasennuksesta on varsin pieni (50-100EUR). Sähkötyön kustannus riippuu mm. siitä, miten kaukaa sähkö joudutaan tuomaan ja paljonko asennukseen kuluu aikaa. Asennusaikaa lisäävät mm. läpiviennit.

Jakamoon asennettavat aktiivilaitteet (ADSL-reititin/palomuuri, HomePNA-kytkin) tarvitsevat kukin oman pistorasian. Pienessä taloyhtiössä 4x pistoketta riittää, mutta isommassa 8x ei riitä. Mikäli jakamossa on yksikin vapaa pistorasia, voidaan siitä jatkojohdolla jakaa sähköä muille laitteille. Asennuksen jälkeen tulisi huolehtia siitä, että jakamosta löytyy yksi vapaa pistoke puhelinasentajia varten.

4.3.8) Onko talojakamossa tilaa HomePNA-laitteille? HomePNA-kytkimet useimmiten vaativat 19" asennuskehikon, jonka syvyys tulisi olla 30cm. Kytkimet voidaan asentaa kaikkiin horisontaalisiin ja vertikaalisiin asentoihin, joten pienissä talojakamoissa voidaan käyttää poikkeavia asennustapoja HomePNA-kytkinten osalta.

4.4) Kuinka moni on tulossa mukaan? HomePNA-tekniikka on joustava mm. käyttäjämäärän suhteen. Se sopii viiden asunnon taloyhtiölle tai satojen talouksien komplekseihin. HomePNA mahdollistaa myös asennuksen, missä ainoastaan halukkaat asunnot kytketään. Erityisen tärkeää tämä on taloyhtiöissä, sillä jokaisella asukkaalla on yksilölliset tarpeet, joita jo pelkästään hyvän naapurisovun nimissä tulisi kunnioittaa. Näin myös kustannukset voidaan jyvittää vain tekniikkaa käyttävien kesken. HomePNA-tekniikkaan voidaan myöhemmin liittää muita uusia asuntoja.

Useimmissa tapauksissa taloyhtiön muut asukkaat huomaavat tekniikan toimivuuden ja haluavat usein jo varsin pian liittyä mukaan. Taloyhtiön on hyvä huomioida tämä jo laitehankintoja tehdessä.

HomePNA-tekniikkaa voidaan asentaa myös taloyhtiöihin, missä on jo toisen operaattorin palveluita käytössä. Esim. taloyhtiössä joku voi olla käytössää esim. Sonera-Kiinteistöliittymä tai HTV-kaapelimodeemit, mutta se ei rajoita rinnakkaisen Internet-yhteyden rakentamista lainkaan. HomePNA-tekniikka ei myöskään rajoita taloyhtiön ADSL-käyttöä. Mikäli taloyhtiöstä löytyy ADSL-käyttäjiä, voivat he normaalisti käyttää liittymäänsä, samanaikaisesti kuin taloyhtiön muut asikkaat käyttävät HomePNA-tekniikkaa.

4.5) ADSL-kaistan tarve 20-hengen yritys useimmiten pärjää 512k Internet-yhteydellä. 20-asunnon taloyhtiö useimmiten pärjäisi myös 512k Internet-yhteydellä, mutta edullisten ADSL-liittymien vuoksi voidaan taloyhtiössä käyttöönottaa nopeampia ADSL-yhteyksiä. Alla taulukko, mistä taloyhtiö voi arvioida oikean kokoisen ADSL-yhteyden eri käyttäjämäärille. Muista myös, että kapasiteettia voidaan tarvittaessa laajentaa. Kapasiteetin laajentaminen maksaa useimmissa tapauksissa kuukausiveloituksen, uusia laitehankintoja siihen ei tarvita.

512kbit/s 5-10 asuntoa 1Mbit/s 8-20 asuntoa 2Mbit/s 15-40 asuntoa 4Mbit/s 40-80 asuntoa

Kaikki markkinoilla olevat ADSL-laitteistot tukevat 8MBit/s-nopeutta, joten laitteistoa ei ole tarve vaihtaa tai uudelleen määritellä mikäli nopeutta halutaan myöhemmin operaattorin kanssa vaihtaa. Nopeusluokan vaihtaminen maksaa usein yhden kuukauden käyttömaksun verran.

Useimmiten taloyhtiöt ja sen asukkaat yliarvioivat omat kaistankäyttötarpeensa. Internet on edelleen suurin pullonkaula, eikä nopeampi dataliittymä aina tuo lisävauhtia yhteyksiin. Yleisin yhteysmuodostustapa on edelleen 56k modeemi, joten kapasiteetin kasvu on joka tapauksessa huomattava. Taloyhtiössä heterogeenisen käytön ansiosta ruuhkahuippuja ja ylikuormitustilanteita ei käytännössä synny. Keskimääräinen käyttöasete Internet-yhteydelle on 10-20% välillä.

Kaikilla paikkakunnilla ei 8Mbit/s ADSL-yhteyksiä pystytä toteuttamaan pitkien etäisyyksien takia, jolloin 5-6Mbit/s saattaa olla maksiminopeus. Taloyhtiöön voidaan hankkia myös useampia ADSL-yhteys. ADSL-liittymien hinnoittelussa on eroja, ja 4Mbit/s ADSL-liittymä voi olla selvästi yli 2x kalliimpi kuin 2MBit/s ADSL-liittymä. Tällaisessa tapauksessa taloyhtiö voi harkita kahden 2Mbit/s-liittymän hankkimista yhden 4MBit/s-liittymän sijaan. Tällöin taloyhtiön HomePNA-kytkimet jaetaan kahteen eri verkkoon, ja toista liittymää varten hankitaan oma ADSL-reititin.

4.5.1) HomePNA-kytkimet, kaistan jakaminen, QoS Puhuttaessa jaetuista Internet-yhteyksistä, oleellisin asia yhteyden toimivuudelle on kaistan tasainen jakautuminen kaikille käyttäjille. Kaistan jakautuminen tapahtuu HomePNA-kytkimessä. Kytkin-arkkihtehtuuri pitää huolen siitä, että kukaan käyttäjä ei voi varata koko kaistaa itselleen. Tällaisessa tapauksessa yksi tai muutamat käyttäjät saisivat varattua koko kaistan omaan käyttöönsä, ja muut odottelisivat.

Markkinoilla on myös HomePNA-kytkimiä, mitkä eivät itse asiassa ole kytkimiä, vaan hallittavia HomePNA-keskittimiä. Tällaisten kytkinten käytettävyys taloyhtiössä on kyseenalaista. Ainoa tapa selvittää, osaako kytkin jakaa kaistaa oikein on käytännön testaaminen. Toinen tapa selvittää kaistan jako on QoS. Mikäli HomePNA-kytkin tulee QoS- (802.1p) tekniikkaa, osaa se myös jakaa kaistan tasaisesti käyttäjien kesken. Toimivuuden kannalta tällä on erittäin ratkaiseva merkitys: Huonosti kaistaa jakava kytkin pilaa koko toteutuksen. Pienissä kohteissa (<10 asuntoa) asialla ei ole niin suurta merkitystä, mutta sitä isommissa kohteissa tähän asiaan tulisi kiinnittää erityshuomiota!

4.6) Taloyhtiö ja IP-osoitteet Normaalissa Internet-käytössä taloyhtiö ei tarvitse kiinteää & virallista IP-osoitteita. Virallisia kiinteitä IP-osoitteita tarvitaan, kun taloyhtiön tiloissa halutaan ylläpitää omaa: - Sähköpostipalvelin (SNTP) - Web-palvelin/kotisivut (HTTP) - Tiedostopalvelin (FTP)

ADSL-liittymätyypistä riippuen toimitetaan sen mukana erilainen IP-osoite/osoiteavaruus. Osoite voi olla: - epävirallinen vaihtuva (dynaaminen) - epävirallinen kiinteä - virallinen vaihtuva (dynaaminen) - virallinen kiinteä

Esim. NetSonic Prolink-liittymän mukana toimiteaan vakiona yksi virallinen dynaaminen/vaihtuva IP-osoite, mikä soveltuu taloyhtiö käyttöön lähes kaikissa tapauksissa. Mikäli liittymä halutaan varustaa kiinteällä IP-osoitteella/osoiteavaruudella, voidaan se siihen myöhemmin hankkia.

Huom! Etätyöskentelyssä nykyiset VPN-tuotteet eivät edellytä virallista IP-osoitetta etäpäässä. Riittää kun yrityksellä on virallinen IP-osoite.

Taloyhtiön tulisi selvittää, halutaanko virallisia ja kiinteitä IP-osoitteita. Kiinteät IP-osoitteet lisäävät kuukausikustannuksia ja mahdollistavat myös suorat yhteydenotot Internetistä taloyhtiöön. Tällöin erilaiset tiedostopalvelimet tai muut palvelut voivat luoda raskasta Internet-liikennettä Internetistä taloyhtiöön. Pelisääntöjen luominen ennen päätöksentekoa on erittäin suotavaa. Myös vastuukysymykset tiedostopalvelimien valvomisesta ja niiden laillisuudesta on hyvä kartoittaa.

Helpoin ja turvallisin tapa liikkeellelähdössä on tavallinen vaihtuvalla IP-osoitteella varustettu ADSL-liittymä. Taloyhtiö voi kuitenkin rakentaa omat kotisivustonsa Internet-operaattorin palvelimelle, joten omaa palvelinta ei sitä varten ole tarvitse hankkia. Samaten sähköpostit hoituvat Internet-operaattorin toimesta, joten sähköpostipalvelintakaan ei taloyhtiön tarvitse rakentaa. Mikään ei kuitenkaan estä taloyhtiötä rakentamasta omia palvelimia, jos niille löytyy todellista tarvetta sekä pitkään sitoutuneita ylläpitäjiä.

4.7) Tarjouksen pyytäminen ja käsittely Edellä mainittujen asioiden selvittämisen jälkeen voi taloyhtiö kääntyä HomePNA-tekniikkaan perehtyneiden toimittajien puoleen ja pyytää tarjousta. Tarjous konkretisoi taloyhtiön sisällä projektin ja antaa eväät asian eteenpäin viemiselle. Tarjouksesta on hyvä selvitä kaikki käyttöönottoon liittyvät kustannukset, sekä käyttöönoton jälkeen taloyhtiölle jäävät käyttökustannukset.

4.7.1) Esimerkkitarjous 1, 14 asunnolle

TARJOUS 1.1.2003 Taloyhtiön laajakaistayhteydet As. Oy Kurkimäenlaakso, Marko Heinola

Kiitämme tarjouspyynnöstänne ja tarjoamme taloyhtiöllenne HomePNA-tekniikkaa hyödyntävää laajakaistaratkaisua. Ympäristö: Rivitaloyhtiö (RT) 14 asuntoa (18:sta), Helsinki.

RATKAISU: Taloyhtiöön rakennetaan lähiverkko HomePNA-tekniikalla. Jakamoon asennetaan 1x HomePNA-kytkin (max 14-asuntoa).

Tarjouksen Internet-yhteys NetSonic ProLink ADSL-liittymällä toteutettuna.

Hinnat (EUR alv 22%):

1.) HomePNA-laitteet taloyhtiön jakamoon:

HomePNA-kytkin = 950EUR - 14x HomePNA-porttia - HomePNA 1.1-standardi (1Mbit/s) - 2x 10/100BaseTX-porttia - Selain/SNMP-hallittava - VLAN - Ohjelmistopäivitettävä

3.) ADSL-reititin = 200EUR - ADSL silta/reititin - Max ADSL-nopeus: 8Mbit/s - 1x 10/100BaseT (LAN) - NAT-palomuuri - DHCP-palvelin

4.) Laitteistoasennus - HomePNA-asennus (jakamo, teleurakoitsija) arvio = 300-400EUR - Sisältää kaapelit (jakamo) sekä kiinnityskehikon *) asennusaika riippuu taloyhtiön jakamosta, asuntojen määrästä sekä kaapelidokumentaatiosta.

5.) ADSL-asennus/kytkentätyö (NetSonic) = 160EUR

KIINTEÄT LAITTEISTO/ASENNUSMAKSUT YHTEENSÄ = 1610-1710EUR

6.) Internet-yhteys käyttökustannukset 1M/384k = 100EUR/kk - koko taloyhtiölle

7.) Internet-yhteys käyttökustannukset 2M/512k = 145EUR/kk - koko taloyhtiölle

OPTIONA ASUNTOIHIN: HomePNA/Ethernet-verkkokortti, PCI 40EUR - Pöytäkoneeseen - Ajurituki Windows 95/98/ME/NT/2000/XP, Linux

HomePNA-sovitin, USB 70EUR - Kannettavaan ja pöytäkoneeseen - Toimii ilman ulkoista virtalähdettävä - Ajurituki Windows 98/ME/2000/XP

HomePNA-Ethernet silta 90EUR - Yhdistää HomePNA 1.1- ja 10BaseT Ethernet-lähiverkot - Myös MAC-tietokoneille - Voidaan ruuvikiinnittää seinään

HomePNA-sovittimen työasema-asennus 25EUR / työasema

MAKSUEHTO 14 päivää netto toimituksesta. TOIMITUSAIKA Laitteisto: 1-2 viikkoa tilauksesta, ADSL-liittymä (Elisa) n. 4-5 viikkoa tilauksesta. VOIMASSAOLO Tarjous on voimassa toistaiseksi. TEKNINEN TUKI Maksuton tekninen puhelin- sekä sähköpostituki. TAKUU 1 vuotta. MUUT EHDOT Suomen teknillisen kauppaliiton yleiset myyntiehdot.

4.7.1) Esimerkkitarjous 2, 20 asunnolle

TARJOUS 17.10.2002 Taloyhtiön laajakaistayhteydet As. Oy Kurkimäensuo, Marko Hienola

Kiitämme tarjouspyynnöstänne ja tarjoamme taloyhtiöllenne HomePNA-tekniikkaa hyödyntävää laajakaistaratkaisua. Ympäristö: kerrostaloyhtiö (KT) 20 asuntoa (50:sta), Helsinki.

RATKAISU: Taloyhtiöön rakennetaan lähiverkko HomePNA-tekniikalla. Jakamoon asennetaan 2x HomePNA-kytkintä (max 24-asuntoa).

Tarjouksen Internet-yhteys NetSonic ProLink ADSL-liittymällä toteutettuna.

Hinnat (EUR alv 22%):

1.) HomePNA-laitteet taloyhtiön jakamoon:

HomePNA-kytkin 2*900 = 1800EUR - 12x HomePNA-porttia - HomePNA 1.1-standardi (1Mbit/s) - 2x 10/100BaseTX-porttia - Selain/SNMP-hallittava - VLAN - Ohjelmistopäivitettävä

3.) ADSL-reititin = 200EUR - ADSL silta/reititin - Max ADSL-nopeus: 8Mbit/s - 1x 10/100BaseT (LAN) - NAT-palomuuri - DHCP-palvelin

4.) Laitteistoasennus - HomePNA-asennus (jakamo, teleurakoitsija) arvio = 400-500EUR - Sisältää kaapelit (jakamo) sekä kiinnityskehikon *) asennusaika riippuu taloyhtiön jakamosta, asuntojen määrästä sekä kaapelidokumentaatiosta.

5.) ADSL-asennus/kytkentätyö (NetSonic) = 160EUR

KIINTEÄT LAITTEISTO/ASENNUSMAKSUT YHTEENSÄ = 2560-2660EUR

6.) Internet-yhteys käyttökustannukset 2M/512k = 145EUR/kk - koko taloyhtiölle

4.8) Päätöksenteko taloyhtiössä Päätöksenteko ja siihen käytetty aika vaihtelee taloyhtiöittäin. Vaivattomimmin laajakaista-hankkeet käytännössä etenevät pienissä RT/PT-yhtiöissä, missä asuntojen määrä on keskimäärin 10-30. Isompiin KT-yhtiöihin siirryttäessä, päätöksenteko muuttuu hitaammaksi.

4.9) Tarjouksen hyväksyminen ja toimitukseen siirtyminen Taloyhtiön on hyvä käydä avoimet kysymykset läpi ennen tilauksen suorittamista. Näin kenellekään ei jää avoimia kysymyksiä, eikä jälkikäteen synny odottamattomia tilanteita.

5.0) Esimerkki asennus - pääkaupunkiseutu Esimerkkiasennuksessa pääkaupunkiseudulla sijaitseva 50:n asunnon taloyhtiö haluaa 20:lle asunnolle kiinteät Internet-yhteydet. Yhteysnopeudeksi valitaan 2Mbit/s, koska arvioidaan, että uusia asuntoja tulee mukaan lyhyellä aikavälillä.

Tarvittava HomePNA-laitteisto on 2x 12-porttista HomePNA-kytkintä. Jokainen kytkettävä asunto tarvitsee oman portin HomePNA-kytkimessä. Näin 20-asunnon asennuksessa 4 porteista jää vapaaksi uusille mukaan tuleville asunnoille. Mikäli asennusta halutaan tästä vielä laajentaa, tulee taloyhtiön hankkia silloin uusi HomePNA-kytkin.

Palomuuritoiminnot hoituvat ADSL-reittimellä, joten asukkaiden koneisiin ei ole tarvetta asentaa erillisiä palomuuriohjelmistoja. Virustorjunnasta on kuitenkin jokaisen syytä pitää edelleen huoli!

Esimerkki taloyhtiö toimii laskutusosoitteena laitteille sekä hankittaville ADSL-yhteydelle. Taloyhtiö jyvittää kustannukset liittymään liittyneiden talouksien kesken. Hankittujen laite/asennus-investointien jälkeen jäljelle jää kuukausittainen ADSL/Internet-yhteyden maksu (tässä tapauksessa n. 9EUR/asunto).

Huom! Edellä mainittu esimerkki taloyhtiön sijasta voi olla myös yhteisö taloyhtiön sisältä. Tällöin yhteisön tulisi pyytää lupa taloyhtiön hallitukselta hankkeen läpiviemiseen. Taloyhtiöllä ei pitäisi olla mitään syytä estää hanketta, koska se ei mitenkään rasita taloyhtiötä.

5.1) ADSL-liittymän tilaus ADSL-liittymän tilaaminen on ensimmäinen askel kohti kiinteitä Internet-yhteyksiä. ADSL-liittymän toimitusajat pääkaupunkiseudulla ovat 3-4 viikkoa, joten liittymän tilaaminen kannattaa tehdä heti päätöksenteon jälkeen. Taloyhtiö voi tehdä sen itse tai yhdessä HomePNA-toimittajan kanssa. ADSL-liittymän asennusta odottessa taloyhtiö voi valmistautua muihin valmistautuviin toimenpiteisiin HomePNA-asennusta varten.

Esimerkkitapauksessa liittymä tilataan NetSonic:lta: - ProLink ADSL-liittymän 2M/512k

NetSonic-hinnasto löytyy Internet:istä http://www.netsonic.fi (Laajakaista -> Hinnasto).

Liittymäsopimus ja -ehdot saat puhelimitse 09-878 95 810 / NetSonic tai e-mail: info@netsonic.fi. Ne toimitetaan joko postitse, faksilla tai sähköpostitse. Liittymän tilaaminen tapahtuu täyttämällä ja allekirjoittamalla liittymäsopimus ja siihen liitetyt liittymäehdot. Liittymäsopimus liitteineen palautetaan täytettynä ja allekirjoitettuina postitse osoitteeseen:

NetSonic Asiakaspalvelu / tilaukset Myyrmäentie2 B 01600 Vantaa

Huom! Perus-dataliittymä sisältää viisi sähköpostiosoitetta. Mikäli taloyhtiösi haluaa jokaiselle omat sähköpostiosoitteet, tulee asiasta neuvotella Internet-operaattorin kanssa (NetSonic).

5.2) ADSL-asennus ADSL-asennus tapahtuu Elisa Communicationsin toimesta. Tämä vaihe ei edellytä taloyhtiöltä vielä minkäänlaisia toimenpiteitä. Elisan asentaja kytkee ADSL-liittymän taloyhtiön jakamoon. Käytettävä paritieto ADSL-liittymään merkataan useimmiten, mutta joskus pari jää merkkaamatta. Merkkaamaton paritieto löytyy NetSonic:n tilausjärjestelmästä, joten se ei juurikaan haittaa myöhempää asennusvaihetta.

5.3) HomePNA-asennukseen valmistautuminen Ennen HomePNA-asennukseen pääsemistä tulee varmistaa vielä seuraavat asiat:

5.3.1) Sähköt jakamossa ?

5.3.2) Puhelinkaapeloinnin dokumentaatio ? Mikäli taloyhtiössä ei ole tarkkaa dokumentaatiota puhelinkaapeloinnista, tulee se tehdä. Minimivaatimus on selvittää asuntoihin kytketyt parit. Taloyhtiön tulee huomioida tämä ylimääräinen työ asennuksen kustannuksissa. Useimmiten kaapeloinnin selvitystyötä veloitetaan on tuntityönä. Taloyhtiön tulee tarjota teleurakoitsijoille esteetön pääsy asuntoihin kaapeliparien mittaamisen ajaksi. Ongelmakohtia voivat olla mm. kotieläimet, turvalukot sekä uudelleen sarjoitetut lukot, joihin ei taloyhtiön yleisavain käy.

5.3.2) Jakamon avain? Taloyhtiön jakamon sijainti on hyvä selvittää ennen asentajien tuloa. Jakamoon tulee myös järjestää esteetön pääsy asennuksen aikana. Joissain taloyhtiöissä jakamon avain on ainoastaan puhelinoperaattorilla, joten se tulee asennuksen ajaksi järjestää taloyhtiöön. Taloyhtiön kannalta olisi suositeltavaa, että jakamossa olisi tuplalukko, jossa THK-lukkopesän (teleurakoitsijat) olisi lisäksi taloyhtiön oma sarjoitettu lukkopesä.

Avain sekä liikkumisasioissa taloyhtiön isännöitsijä on avainasemassa.

Alueella toimivat valtuutetut teleurakoitsijat useimmiten pääsee kaikkiin talojakamoihin avaimillaan. Poikkeustapauksessa voidaan joutua turvautumaan paikallisen puhelinyhtiön apuun oven avauksessa.

5.3.3) Tiedottaminen Asukkaita tulee tiedottaa itse HomePNA-asennuspäivästä. Heidän asuntoihin tulee olla pääsy, joten isot koirat ja turvalukot on syytä huolehtia asennuspäiväksi kuntoon. Asunnossa tehtävä käynti on n. minuutti, mutta hyvien tapojen mukaista on ilmoittaa siitä asukkaille ja pidetään naapurisopu kunnossa.

5.4) HomePNA-asennus HomePNA-asennus edellyttää työskentelyä taloyhtiön jakamossa, joka edellyttää teleurakointioikeuksia. Listan teleurakoitsijoista löydät THK:n sivuilta (http://www.ficora.fi). Asennus sisältää mm. seuraavia vaiheita:

5.4.1) HomePNA-kytkimien asennus HomePNA-kytkin/kytkimet asennetaan kiinteästi jakamoon. Taloyhtiön jakamossa tulisi olla riittävästi tilaa aktiivilaitteille. Mikäli jakamo on liian pieni laitteistolle, tulee HomePNA-laitteistoa varten asentaa erillinen lukittu kaappi.

Käytännössä HomePNA-kytkimet olisi hyvä asentaa kytkinrimojen läheisyyteen (ylös, alas, sivulle). Mikäli kytkimiä on useita, tulisi hankkia seinäkiinnityskehikko (19"). Eräät pienemmän HomePNA-kytkimet voidaan myös suoraan seinä kiinnittää.

Mekaaniseen asennukseen tarvittavat työkalut ja tarvikkeet: - iskuporakone - ruuvimeisseli - proppuja, ruuveja sekä prikkoja

Sähkönsyöttö tulisi myös tarkistaa. Mikäli pistorasia on kovin etäällä kytkinrimoista / HomePNA-kytkimistä, voidaan käyttää jatkojohtoa.

5.4.2) ADSL-reitittimen ja palomuurin asennus ADSL-reititin voidaan tilata operaattorilta tai hankkia itse. Palomuuri tulee myös hankkia kiinteään Internet-yhteyteen (tai toteuttaa ADSL-reitittimellä). Aktiivilaitteiden välinen liikennöinti tapahtuu Ethernet-tekniikalla. Laitteiden mukana toimitetaan erilaisia Ethernet-välikaapeleita. Joissain tapauksissa tarvitaan suoraa, joskus käännettyä Ethernet-kaapelia. Kytkentä on seuraavanlainen:

Internet <-> ADSL-reititin (NAT + DHCP) <-> HomePNA-kytkin 1 <-> HomePNA-kytkin 2 <-> ...

Laitteet kannattaa asentaa kiinteästi, jos mahdollista. Kaikkien aktiivilaitteiden virtajohdot ja välikaapelit tulisi sitoa nippusiteillä, jotta asennuksesta tulisi siisti ja kompakti.

Kun aktiivilaitteet ovat asennettu, voidaan siirtyä HomePNA-johdotukseen.

5.4.3) HomePNA-johdotus HomePNA-tekniikassa ei tarvita uudelleen kaapelointia. Ainoa kaapelointityö on jakamossa suoritettava kytkentätyö HomePNA-kytkimen porttien (portti/asunto) ja kytkinrimojen välillä.

Itse kytkentä on helpointa suorittaa kytkentälangalla. HomePNA-kytkimen päähän tarvitaan RJ-11-liittimiä. Kytkentälangan päät tulisi kuoria ennen RJ-liittimen puristusta. Tehty RJ-11-kaapeli kytketään HomePNA-kytkimen vapaaseen porttiin ja toinen pää kytketään asuntoon menevään liittimeen (ruuvirima/Khrone). Useimmissa taloyhtiöissä (uudet mukaanlukien), on ruuvirima yleisin kytkentärimatyyppi. Kytkentä suoritetaan erikseen jokaiselle asunnolle.

Tarvittavat työkalut ja tarvikkeet: - RJ-puristuspihdit - kapea/leveäpäinen ruuvimeisseli (ruuvirimat) - Khrone-erikoistyökalu - sivuleikkurit - RJ-11-liittimiä - kytkentälankaa

Kytkentä voidaan tarkastaa HomePNA-Ethernet-sillalla, joka kytketään asennuksen jälkeen asunnon puhelinpistokkeeseen. Mikäli HomePNA-kytkimen sekä Ethernet-sillan linkkivalo nousee ylös, toimii kytkentä. Asennuksen toimivuus voidaan luonnollisesti testata myös asunnossa olevalla tietokoneella, mikäli HomePNA-sovitin (USB tai PCI) on sinne etukäteen asennettu.

Asennuksen joustavuuden kannalta on kuitenkin tehokkaampaa asentaa ja suorittaa HomePNA-asennus, ennen siirtymistä työasemaan. Mikäli työasemassa on asennusongelmia, tulisi siirtyä seuraavaan asuntoon ja selvittää PC:n asennusvaivat seuraavassa vaiheessa.

5.5) Aktiivilaitteiden konfigurointi & kytkentä Tavallisessa HomePNA-asennuksessa on seuraavia aktiivilaitteita, jotka asennetaan jakamoon:

- HomePNA-kytkin/kytkimet - ADSL-reititin (NAT-palomuurilla)

HomePNA-kytkennän jälkeen voidaan aktiivilaitteet määritellä. Tarvittava NAT-Palomuuri toteutetaan ADSL-reitittimellä. ADSL-reititin käyttää yhtä IP-osoitetta liikennöintiin ja mahdollistaa rajattoman IP-avaruuden lähiverkon (=taloyhtiön) käyttäjille. Yhden IP-osoitteen avulla kaikki taloyhtiön käyttäjät pääsevät Internetiin. ADSL-reitittimen sisäverkko (LAN, HomePNA) toimii epävirallisella IP-osoiteavaruudella (esim. 192.168.1.0). ADSL-reititin toimii myös IP-osotteiden jakajana (DHCP-server) kaikille työasemille.

Mikäli ADSL-yhteys ei olisi siltaava vaan reitittävä, joudutaan hankkimaan erikseen NAT-palomuuri (n. 100EUR).

Useat HomePNA-kytkinlaitteet ovat myös hallittavia, joten tulisi tarkistaa, ettei niillä ole päällekkäisiä IP-osotteita keskenään tai muiden (esim. ADSL-reitittimen) kanssa. Erilaiset IP-päällekkäisyydet aikaansaavat toimimattomuutta lähiverkossa.

Asennuksen lopuksi olisi hyvä tarkistaa, ettei mihinkään aktiivilaitteeseen (HomePNA-kytkin, ADSL-reititin tai palomuuri) jää oletussalasanoja ja SNMP-hallinnan oletus-stringit muutettu tai poistettu käytöstä!

5.5.1) Huoneistojen välinen tietosuoja - VLAN Kaikki markkinoilla olevat HomePNA-kytkimet sisältävät VLAN-ominaisuuden. Sen avulla voidaan huoneistot eristää toisistaan siten, etteivät näe toisiaan samassa lähiverkossa. VLAN:n ollessa päällä, myös huoneistojen välinen liikenne rajoittuu. Esim. IP-puheluiden, videoneuvottelun tai verkkopelaaminen toimii kuitenkin, koska niissä sovellustasolla muodostetaan yhteys tiettyyn IP-osoitteeseen. Mikäli halutaan kuitenkin täydellistä verkon näkymistä tiettyjen asuntojen kesken, voidaan se toteuttaa kehittyneimpien HomePNA-kytkimien 'VLAN-ominaisuuksilla', missä ei ole rajoitettu VLAN-ryhmien tai siihen kuuluvien porttien määrää.

5.6) HomePNA-työasema asennus Jakamossa suoritetun asennuksen jälkeen voidaan aloittaa asuntojen HomePNA-laitteiden asennus. Käytettäviä laitteita ovat:

HomePNA PCI-korti - sopii parhaiten pöytäkoneisiin. - edullisin. - Toimii Windows 95/98/Me/NT/2000/XP/Linux.

HomePNA USB-sovitin - sopii pöytäkoneisiin sekä kannettaviin. - ei tarvitse koneen avaamista - Windows 98/Me/2000/XP - Ei Windows 95-tukea!

HomePNA-Ethernet-muunnin - mikäli asunnossa on jo Ethernet-verkko - vaatii Ethernet-verkkokortin koneeseen - MAC-tietokoneet!

HomePNA-sovittimen asennus vastaa lähiverkkokortin asennusta. Asennuksen aikana tarvitaan Windows-asennus CD:tä.

Asunnossa tehdyn HomePNA-sovitinasennuksen jälkeen linkkivalon tulisi syttyä. Se on merkki siitä, että yhteys asunnosta jakamossa sijaitsevaan HomePNA-kytkimeen on kunnossa.

Työaseman tulisi saada nyt myös automaattisesti IP-osoiteen DHCP-palvelimelta (=ADSL-reititin). Voit tarkistaa IP-osoitteen esim. Windows 9x-koneissa käynnistämällä WINIPCFG-ohjelman ja valitsemalla HomePNA-verkkokortin. IP-osoite voi olla esim. 192.168.1.33.

5.7) Laitekustannukset Esimerkkitarjouksista nähdään kaksi erimerkkiä kustannuksineen. Taloyhtiöitä on kuitenkin erikokoisia, joten jokainen joutuu kuitenkin pyytämään oman tarjouspyynnön omaan taloyhtiöönsä Taloyhtiö voi kuitenkin etukäteen arvioida tulevia laitekustannuksia seuraavista tiedoista. Hinnat verollisia EUR.

5.7.1) ADSL-reititin Kaikkein edullisimpia ADSL-reititintä ei kannata hankkia, koska ADSL-reititin on asennuksen tärkein lenkki. Jos siinä on toimintahäiriöitä, näkyvät ne koko taloyhtiölle. Monipuolisempi ADSL-reititin pystyy toimimaan myös NAT-palomuurina sekä DHCP-palvelimena (kun käytössä siltaava ADSL-yhteys). Tällöin ei erilliselle NAT-palomuurille ole tarvetta.

ADSL-reititin (NAT/DHCP) 200EUR.

5.7.2) HomePNA-kytkimet jakamoon Jakamoon tarvitaan kytkin/kytkmiä niin monella portilla, kun asuntoja on tulossa mukaan. Mikäli käyttäjiä tulee enemmän, mitä yhdessä kytkimessä on, tarvitaan lisäkytkimiä. HomePNA-kytkimessä pätee sama asia, mitä ADSL-reitittimessä, halvinta ei kannta hankkia. Laitekustannukset ovat kuitenkin pieni osuus kokonaiskustannuksesta ja maksavat itsensä nopeasti takaisin, joten laatuun kannattaa panostaa. Operaattorikäyttöön suunnitellut HomePNA-kytkimet maksavat:

HomePNA-kytkin 8-asuntoa 500EUR HomePNA-kytkin 12-asuntoa 900EUR HomePNA-kytkin 14-asuntoa 950EUR

5.7.3) HomePNA-laitteet asuntoon HomePNA-sovittimia löytyy useilla eri piirisarjoilla. Eksoottisimmilla piirisarjoilla on taipumusta epäyhteensopivuusongelmiin. Markkinoilla ylivoimaisesti eniten käytetty piirisarja HomePNA-kortissa on AMD. AMD:n piirisarjalla toteutettuja HomePNA-kortteja tekevät kaikki suurimmat HomePNA-valmistajat. Ajurit ovat myös geneerisiä, joten voit käyttää kortin mukana tulleita ajureita, käyttöjärjestelmän mukana tulevia tai ladata ajurit AMD:n sivuilta (http://www.amd.com).

HomePNA PCI-korti 40EUR pöytäkoneet HomePNA USB-sovitin 70EUR pöytäkoneet, kannettavat HomePNA-Ethernet-muunnin 90EUR MAC-tietokoneet, Ethernet-lähiverkko

5.7.4) Muut Muita mahdollisia kustannuksia 19" räkki sekä erilaiset lähiverkkovälikaapelit, mutta oletusarvoisesti laitteet sisältävät peruskaapelit (HomePNA-johdotusta lukuun ottamatta).

5.8) Asennuskustannukset ADSL-reititin/NAT-palomuuri, HomePNA.

5.8.1) Sähköasennus Mikäli jakamossa ei ole sähköä, tulee sähköliikkeeltä pyytää asennus (60-80EUR). Toinen vaihtoehto on tehdä sähköasennus teleurakoinnin yhteydessä. Muista ilmoittaa tarpeesta etukäteen!

5.8.1) ADSL-asennus ADSL-operaattorista vaihteleva kustannus. NetSonic 160EUR. Muilla paikkakunnilla 100-500EUR.

5.8.2) HomePNA-asennus, jakamo Asennustyön kestoon ja kustannukseen vaikuttaa merkittävästi jakamon tila ja kaapelointien dokumentointi. Mikäli kyseessä uusi rakennus, jossa dokumentointi on kunnossa ja paikkansapitävä, HomePNA-asennus kestä n. 1-2 tuntia (100-300EUR kuluineen & tarvikkeineen). Mikäli dokumentaatiosta ei ole varmuutta, joudutaan puhelinparit etsimään (piippaamaan). Tällöin asennukseen voi kulua 4-6h (300-600EUR).

5.8.3) HomePNA-asennus, työasemat Työasema-asennus on varsin yksinkertainen ja vastaa verkkokortin asentamista. Sen pystyy useimmat käyttäjät tekemään itse, joten tarvetta ostettuun asennusapuun ei oletusarvoisesti tarvita. Taloyhtiön sisällä myös osaavammat naapurit pystyvät käyttöönotossa auttamaan niitä, joilla asennus ei omatoimisesti onnistu.

6.0) Internet-yhteyden käyttö Asennettu Internet-yhteys on kiinteä. Se tarkoittaa sitä, että työasema on kiinteästi kytkettynä Internetiin. Se tarkoittaa myös kiinteitä kustannuksia. Riippumatta siitä miten paljon. monellako tietokoneella yhteyttä käytät tai paljonko tietoa siirtyy, on kustannus aina sama.

Kiinteä Internet-yhteys muuttaa merkittävästi Internet:in käyttöä. Internetistä tulee reaaliaikainen tiedon lähde. Käyttö saattaa myös lisääntyä, jolloin Internetistä saatava hyöty kasvaa.

6.1) Ylläpito HomePNA-asennus on kiinteä asennus, eikä se oletusarvoisesti tarvitse huoltoa. Tärkeitä asioita ylläpidon ja huoltotarpeen minimoimiseksi:

- yksinkertainen laitteistokokoonpano (ADSL-reititin + HomePNA-kytkin) - laadukkaat aktiivikomponentit talojakamoon => operaattorikäyttöön suunniteltu ADSL-reititin sekä HomePNA-kytkin - laitteiden takuuaika - asianmukainen asennus sekä dokumentaatio - peruskoulutus käyttöönotossa - toimintavarma Internet-operaattori

Tosiasia on kuitenkin se (myös käytännössä havaittu), että useimmiten ongelmat Internet:iä käytettäessä johtuvat Internetistä, Internet-operaattorin yhteyksistä/runkoverkoista tai käyttäjän oman tietokoneen asetuksista.

6.2) Vikadiagnosointi Käyttäjät itse pystyvät hyvin tarkkaan selvittämään, missä häiriö mahdollisesti on.

6.2.1.) Taloyhtiön laajakaistakuvaus

- taloyhtiössä yksi yhteinen ADSL-yhteys Internetiin - ADSL-reititin sijaitsee talojakamossa (esim. 192.168.1.1) - ADSL-reititin toimii NAT-palomuurina - ADSL-reititin toimii DHCP-serverinä (esim. 192.168.1.33…) - taloyhtiön sisäverkko toteutettu HomePNA:lla (puhelinkaapelit) - HomePNA-kytkin/kytkimet sijaitsee talojakamossa (esim. 192.168.1.10, 192.168.1.11…) - HomePNA-kytkimet ovat kytketty ADSL-reitittimeen Ethernet-kaapelilla - Kytketyn asunnon puhelinjohto kytketty HomePNA-kytkimessä omaan porttiin - huoneistojen työasemien HomePNA-sovittimet (PCI/USB/HomePNA-Ethernet) kytketään puhelinpistokkeeseen

6.3.) Vikatilanteet Järjestelmä on suunniteltu siten, että häiriötilanteita tulisi mahdollisimman vähän. Häiriötilanteita voi kuitenkin tulla, ja silloin pitää selvittää, mistä häiriö johtuu tai missä vika on.

Häiriö voi olla (yleisyysjärjestys):

1. käyttäjän tietokoneessa 2. Internet-operaattorin verkossa 3. Internetissä 4. ADSL-yhteydessä 5. ADSL-reitittimessä 6. HomePNA-kytkimessä 7. huoneiston puhelinkaapeloinnissa

6.3.1) Muutos - Onko yhteys toiminut aikaisemmin? - Onko ympäristössä tapahtunut jokin MUUTOS - Onko ongelma minun vai kaikkien koneilla? - Kuinka kauan häiriö on kestänyt?

Mikäli järjestelmä on toiminut aikaisemmin, ja sen jälkeen lakannut toimimasta, on tapahtunut MUUTOS. Jos oma koneesi ei toimi, ja muiden koneidet toimivat, tulee vikaa ensisijaisesti etsiä omasta tietokoneesta. Mikäli vika esiintyy kaikilla, tulee vikaa etsiä ensisijaisesti Internet-yhteydestä/operaattorista tai talojakamon laitteistoista (ADSL-reititin + HomePNA-kytkin).

6.4) Käyttäjän tietokone Kaikissa HomePNA-sovittimissa on "link" -merkkivalo (LED), mikä palaessaan kertoo, että HomePNA-sovittimelta on yhteys taloyhtiön HomePNA-kytkimeen.

6.4.1) HomePNA-sovittimen linkkivalo Linkkivalo sijaitsee HomePNA-sovittimissa (PCI/USB) aivan puhelinjohtoliittimen vieressä. HomePNA-Ethernet-muuntimissa on linkkivalot niin Ethernet-portille kuin HomePNA-portille, tarkista kumpaa olet katsomassa. Kummankin pitää palaa, kun laitteet oikein kytkettynä sekä aktiivisina!

Mikäli värillinen (vihreä) linkkivalo ei pala/syty, voi se johtua:

a.) Tietokoneessa ei ole sähköt päällä -> Laita tietokoneeseen sähköt päälle. Linkkivalon tulisi syttyä, vaikka HomePNA-sovittimen ajureita ei ole asennettu/ladattu.

b.) HomePNA-Ethernet-muuntimessa ei ole sähköt päällä! -> tarkista kytkennät ja merkkivaloista virransyöttö

c.) Puhelinjohto (RJ-11) ei ole kytketty seinäpistokkeeseen tai on löysällä -> tarkista seinäpistokkeen kytkentä (seinäpistoke + plugiliitäntä) -> kokeile huoneistossa toisesta pistokkeesta, mikäli sellainen on

d.) Puhelinjohto (RJ-11) ei ole kytketty HomePNA-sovittimeen tai on löysällä -> tarkista johton kytkentä HomePNA-sovittimessa

e.) Puhelinjohto on rikki -> kokeile toisella puhelinjohdolla, esim. modeemin johto

f.) HomePNA-sovitin vioittunut -> kokeile toisella HomePNA-sovittimella tai naapurin tietokoneella -> vaihda vioittinut sovitin ehjään, takista takuuaika + kuitit

6.4.2) Käyttöjärjestelmä ja TCP/IP Kun linkki valo palaa, on meillä yhteys talojakamoon ja sitä kautta ADSL-reitittimeen sekä Internetiin. Toimiakseen tietokone tarvitsee TCP/IP-protokollan, joka tulee olla koneeseen asennettu.

Tarkista, että työasemassasi on asennettuna TCP/IP-protokolla dynaamisilla IP-asetuksilla. Kaikki TCP/IP-asetukset tulevat DHCP-palvelimelta (ADSL-reititin), joten mitään asetuksia ei tarvitse, eikä pidä määritellä työasemassa kiinteiksi. Varmista vain, että asetukset 'haetaan automaattisesti' ja että DNS-nimipalvelut ovat myös päälle valittuna.

Kun käynnistät työaseman, lähettää se DHCP-kyselyn (IP-asetukset) HomePNA-kortin kautta lähiverkkoon. ADSL-reitittimessä toimiva DHCP-palvelin vastaa kysymykseen ja lähettää takaisin työasemalle oikeat TCP/IP-asetukset.

6.4.3) Työaseman TCP/IP-osoite

TCP/IP-asetukset saat esim. Windows 9x/Me-käyttöjärjestelmässä näkyviin kirjoittamalla komentotilassa: > winipcfg <enter>

Valitse sovittimeksi AMD/HomePNA: Sovittimen osoite: IP-osoite: 192.168.1.34 Aliverkon peite: 255.255.255.0 Oletusyhdyskäytävä 192.168.1.1

Lisätietoja-> DNS-palvelimet: 194.29.192.192 194.29.194.194

Windows 2000/XP-työasemissa IP-osoite saadaan selville seuraavalla komentotason komennolla: > ipconfig <enter>

Mikäli tietokoneesesi on saanut TCP/IP-osoitteen, toimii: - tietokone - tietokoneen HomePNA-sovitin - HomePNA-yhteys - ADSL-reititin (lähiverkko)

Mikäli Internet ei kuitenkaan toimi, tee seuraava testi komentotilasta:

> tracert 194.29.192.192 <enter>

1 123 ms 104 ms 110 ms 192.168.1.33 2 306 ms 76 ms 101 ms 192.168.1.1 3 130 ms 117 ms 108 ms 194.10.20.254 4 137 ms 125 ms 143 ms 212.213.160.254 5 251 ms 137 ms 190 ms 193.110.227.234 6 139 ms 116 ms 121 ms master.gw.netsonic.fi [81.17.196.1] 7 123 ms 368 ms 248 ms ns.netsonic.fi [194.29.192.192]

Mikäli saat vastaavan näköisen tuloksen toimii: - taloyhtiön ADSL-reititin - ADSL-yhteys Internet-operaattorille

6.5) ADSL-reititimen etähallinta

Mikäli et saa vastaavaa näkymää, vaan jossain on katkos, on vika todennäköisesti taloyhtiön Internet-yhteydessä. Tällaisessa tapauksessa vian tulisi esiintyä kaikilla käyttäjillä.

Ensisijainen toimenpide, mikä on helppo tehdä on ADSL-reitittimen uudelleenkäynnistys. Joissain tilanteissa operaattorien antamat IP-osoitteet ADSL-reitittimelle voivat muuttua (huoltotilanteet), ja ne tulisi hakea uudestaan. Yleensä tämä tapahtuu automaattisesti, mutta voi olla myös mahdollista, että ADSL-reititin on jäänyt ilman IP-osoitetta. Tässä tapauksessa ADSL-reititin tulee uudelleenkäynnistää manuaalisesti. Sen voi tehdä virrat pois kytkemällä, mutta helpompaa on tehdä se lähiverkon kautta.

6.5.1) ADSL-reitittimen etähallinta ADSL-reitittimen etähallinta tapahtuu kaikilta lähiverkon työasemilta seuraaaavasti:

> telnet 192.168.1.1 <enter>

password: ******* (salasana taloyhtiön tiedossa)

Seuraava näkymä aukeaa eteesi. Mene kohtaan "System Maintenance" kirjoittamalla "24" ja paina <enter>.

Prestige 645R Main Menu

Getting Started Advanced Management 1. General Setup 21. Filter Set Configuration 3. Ethernet Setup 22. SNMP Configuration 4. Internet Access Setup 23. System Password 24. System Maintenance 25. IP Routing Policy Setup Advanced Applications 26. Schedule Setup 11. Remote Node Setup 12. Static Routing Setup 15. SUA Server Setup 99. Exit

Valitse "System Status" kirjoittamalla "1" ja paina <enter>.

Menu 24 - System Maintenance

1. System Status 2. System Information and Console Port Speed 3. Log and Trace 4. Diagnostic 5. Backup Configuration 6. Restore Configuration 7. Upload Firmware 8. Command Interpreter Mode 10. Time and Date Setting

6.6) ADSL-linjavika Tästä näytöstä näet, onko ADSL-linja ylhäällä vai ei kohdasta "WAN". Mikäli Line Status: Down, on vika ADSL-yhteydessä. Ota yhteys Internet-operaattoriisi.

Menu 24.1 - System Maintenance - Status

Node-Lnk Status TxPkts RxPkts Errors Tx B/s Rx B/s Up Time 1-1483 Up 261699 104486 0 0 0 1405:47:02 2 N/A 0 0 0 0 0 0:00:00 3 N/A 0 0 0 0 0 0:00:00 4 N/A 0 0 0 0 0 0:00:00 5 N/A 0 0 0 0 0 0:00:00 6 N/A 0 0 0 0 0 0:00:00 7 N/A 0 0 0 0 0 0:00:00 8 N/A 0 0 0 0 0 0:00:00

Ethernet: WAN: Status: 100M/Full Duplex Tx Pkts: 107983 Line Status: Up Collisions: 0 Rx Pkts: 435681 Upstream Speed: 256 kbps CPU Load = 2.33% Downstream Speed: 512 kbps

6.7) ADSL-reitittimen uudelleenkäynnistys (reboot/reset) Palaa yksi menu taaksepäin painalalla kerran "ESC". Tämän jälkeen valitse "Diagnostics" kirjoittamalla "4" sekä paina <enter>.

Valitse "Reboot System" kirjoittamalla "21" sekä paina <enter>.

Menu 24.4 - System Maintenance - Diagnostic

ADSL System 1. Reset ADSL 21. Reboot System 22. Command Mode TCP/IP 12. Ping Host

Enter Menu Selection Number:

Host IP Address= N/A

Tämän jälkeen järjestelmä käynnistyy automaattisesti ja telnet-istuntosi katkeaa. ADSL-reitittimen tulisi uudelleenkäynnistyä minuutissa, joten kokeile tämän jälkeen uudelleen Internet-yhteyttäsi.

6.8) Käyttäjän omat pikatestit Seuraavilla komennoilla voidaan vikaa helposti myös haarukoida. Komennot voidaan antaa työaseman komentotilassa.

6.8.1) HomePNA-kytkin Mikäli taloyhtiössä hallittava kytkin, voidaan sen näkyvyys lähiverkkoon testata ping-komennolla seuraavasti:

> ping 192.168.1.10 <enter>

Ping-isäntä 192.168.1.10, 32 tavun paketti:

Vastaus isännältä 192.168.1.10: tavuja=32 aika=39 ms TTL=252 Vastaus isännältä 192.168.1.10: tavuja=32 aika=29 ms TTL=252 Vastaus isännältä 192.168.1.10: tavuja=32 aika=29 ms TTL=252 Vastaus isännältä 192.168.1.10: tavuja=32 aika=29 ms TTL=252

Tämä kertoo sen, että HomePNA-kytkin on toiminnassa. Se kertoo myös, että huoneistoon menevä puhelinkaapeli toimii, työaseman asetukset ovat kunnossa, eli vika ei ole huoneistossa.

6.8.2) ADSL-reititin Taloyhtiön ADSL-reitittimeen yhteyttä voidaan testata seuraavasti:

> ping 192.168.1.1 <enter>

Ping-isäntä 192.168.1.1, 32 tavun paketti:

Vastaus isännältä 192.168.1.1: tavuja=32 aika=29 ms TTL=252 Vastaus isännältä 192.168.1.1: tavuja=32 aika=19 ms TTL=252 Vastaus isännältä 192.168.1.1: tavuja=32 aika=19 ms TTL=252 Vastaus isännältä 192.168.1.1: tavuja=32 aika=19 ms TTL=252

Nyt tiedämme, että HomePNA-kytkimen lisäksi ADSL-reititin on lähiverkossa kytkettynä ja vastaa kyselyihin.

6.8.3) Internet-yhteys Aiemminkin käytetty tracert-komento kertoo nyt tarkemmin, miten pitkälle data kulkee taloyhtiöstä Internetiin.

> tracert 194.29.192.192 <enter>

1 123 ms 104 ms 110 ms 192.168.1.33 2 306 ms 76 ms 101 ms 192.168.1.1 3 130 ms 117 ms 108 ms 194.10.20.254 4 137 ms 125 ms 143 ms 212.213.160.254 5 251 ms 137 ms 190 ms 193.110.227.234 6 139 ms 116 ms 121 ms master.gw.netsonic.fi [81.17.196.1] 7 123 ms 368 ms 248 ms ns.netsonic.fi [194.29.192.192]

Ja mikäli yhteys ei toimi, ota näyttökopio talteen ennen yhteydenottoa Internet-operaattorille.

Eräissä ongelmatilanteissa tulisi tracert-komentoon laittaa lisäoptio -d, jolloin komento suoriutuu ongelmakohdista nopeammin:

> tracert -d 194.29.192.192 <enter>

6.9) Internet-operaattori Ennen yhteydenottoa Internet-operaattorin Helpdesk-palveluun tulisi varmistaa, että taloyhtiössä yhteydet toimivat, ja vika ei ole omassa verkossa. Ohjeita sen tekemiseen yllä.

Yhden ihmiset tulisi ottaa yhteys operaattoriin. Useiden käyttäjien ottaessa yhteyttä sinne, vian selvitys vain hankalointuu sekä hidastuu.

MUISTILISTA - Kerro Internet-operaattorillesi:

- Nimi, sähköpostiosoite sekä PUHELINUMERO? - Mikä taloyhtiö? - Mikä katuosoite? - Mikä liittymätyyppi (esim. NetSonic Prolink)? - Mikä nopeus liittymässä? - Vian kuvaus? - Milloin vika alkoi? - Mitä testauksia ja toimenpiteitä suoritettu taloyhtiön verkossa? - Mitä testauksia tehty taloyhtiöstä Internetiin? - Onko ADSL-reititin linkki-ylhäällä (ADSL-reitittimen hallinta)? - Onko ADSL-reititin uudelleenkäynnistetty (ADSL-reitittimen hallinta)?

Mikäli operaattorilla on ollut huoltoajoja verkossa, voi heillä olla jo tietoa häiriöiden syistä. Vika voi johtua myös ADSL-operaattorin vioittuneista ADSL-keskuksesta tai operaattorin reitittimistä.

Kysy operaattorilta jatkotoimenpiteet ja aikataulu, miten nopeasti vika mahdollisesti saadaan selvitettyä. Tiedustele, mihin mennessä sinuun tullaan ottamaan yhteyttä tai milloin yhteyttä voisi uudestaan kokeilla.

6.10.) Laiteviat, teleurakointi Mikäli ilmenee, että taloyhtiön laitteissa (ADSL-reititin tai HomePNA-kytkin) on vikaa, ota yhteys teleurakoitsijaan, joka on laitteistot asentanut. Heillä on pääsy talojakamoon ja valtuudet tehdä siellä kytkentätöitä.

Mikäli taloyhtiössä on avaimet talojakamoon, kannataa laitteistolle suorittaa myös silmämääräinen katselmus. Onko laitteissa sähköt? Palaako kaikki tarpeelliset linkkivalot? Vilkkuuko liikennevalot jne?

6.11.) Laitemaajantuoja, erikoisapua! Mikäli operaattori ei saa vikaa selvitettyä tai selvitys pitkittyy sietämättömän pitkäksi, ota yhteys laitemaahantuojaan. Heillä on paras ymmärrys laitteistoista sekä kokonaisnäkemys järjestelmästä. He pysyvät auttamaan hankalinkien vikojen selvittelyssä.

7.0) Konseptin yhteenveto HomePNA- yhdistettynä ADSL-tietoliikenne sekä NAT-palomuuritekniikkaan mahdollistavat yhdessä oikein käytettynä tien edullisiin kiinteisiin Internet-yhteyksiin kaikissa PT/RT/KT-taloyhtiöissä.

7.1) Konsepti pääkaupunkiseudun ulkopuolella Pääkaupunkiseutu on hyvän kilpailutilanteen sekä monipuolisen Internet-liittymätarjonnan ansiosta otollisin alue HomePNA-tekniikalle. Paikkakuntakohtaisesti data-liittymien hinnat vaihtelevat runsaasti. Riippuen paikallisesta tarjonnasta, kyseinen konsepti on mielekästä toteuttaa. Mikäli alueella ei ole juurikaan kilpailua, voivat yritystason data-liittymät olla liian arvokkaita taloyhtiölle. Tällöin kannattaa neuvotella operaattorien kanssa hinnoista tai miettiä vaihtoehtoisia dataliittymiä yhteiseksi resurssiksi.

Esimerkkinä Tampereella 2M/512k-dataliittymän käyttöönotto maksaa 300-600EUR, jonka jälkeen kuukausivelotus 300-400 (sis.alv). Muista tarkistaa, kuluuko ALV hintoihin mukaan vai ei!

7.2) HomePNA-referenssejä Suomessa on kymmeniä tuhansia talouksia, joissa Internet-yhteksissä käytetään HomePNA-tekniikkaa. Taloyhtiöitä on satoja, ja parhaiten dokumentoitu taloyhtiö löytyy NettiMaunula-projektin myötä Helsingin Maunulasta, As. Oy Säästölaita:

http://www.kaupunginosat.net/maunula/kehittaminen/osku_laajakaista.htm

Toteutuksia on myös yhtä monta erilaista, mitä on taloyhtiöitä. Kouluesimerkki siitä, mitä osaavat ihmiset saavat itse tehtyä löytyy osoitteesta:

http://www.nissenrinne.fi

8.0) HomePNA-osaajat Suomessa HomePNA on käytetty Suomessa jo pitkään, kuitenkin se on varsin tuntematon monille alan ammattilaisekkin. HomePNA-tekniikkaa käyttävät suurimmalta osin erilaiset operaattorit, teleurakoitsijat sekä rajoittunut IT-toimittajien joukko. Suurin ero operaattorien ja järjestelmätoimittajien välillä on siinä, että operaattorit käyttävät tekniikkaa tuotteissaan ja vuokraavat sitä palvelun muodossa, kun järjestelmätoimittajat myyvät laitteistot taloyhtiöille.

8.1) Sonera Sonera käyttää HomePNA-tekniikkaa omissa Kiinteistöliittymissään. Perusarkkitehtuuri on sama, eli kiinteistöön tuodaan ADSL-liittymä, joka sitten jaetaan asuntojen kesken HomePNA-tekniikan avulla. Sonera ei laskuta taloyhtiötä, vaan jokaista asuntoa erikseen n.40-50EUR/kk.

8.2) Elisa Communications Elisalla on tuonnut vastaavan kiinteistöliittymän myös markkinoille, missä laskutus tehdään myös asuntokohtaisesti (48EUR/KK). Elisa Communications onkin Suomessa ensimmäisiä HomePNA-pilotoijia, se on toteuttanut jo vuonna 2000 Hotelli-kohteita HomePNA-tekniikalla.

8.3) Visuverkko Visuverkko on pääkaupunkiseudulla toimiva operaattori, joka on erikoistunut HomePNA-tekniikkaan. Heidän toimittama dataliittymä vastaa Soneran ja Elisan kiinteistöliittymiä, erona kuitenkin edullisempi hinta 25EUR/kk.

8.4) WLANNNET WLANNET on pirkanmaalla toimiva operaattori, joka tarjoaa HomePNA-tekniikkaan perustuvia edullisia Internet-yhteyksiä, hinta 29EUR/kk.

8.5) TelePatrol TelePatrol (http://www.telepatrol.fi) on yksi HomePNA-tekniikkaa avaimet-käteen periaatteella toimittava Teleurakoitsijoista.

8.6) Muut operaattorit Lähes kaikki muutkin operaattorit käyttävät HomePNA-tekniikkaa, se on todettu parhaaksi vaihtoehdoksi taloyhtiömaailmassa, missä laajakaistayhteyksien rakentamiseen käytettävät taloudelliset resurssit ovat yritysmaailmaa merkittävästi rajallisemmat. Samaten kotitalouden suorituskyky vaatimuksia ei voida verrata yritysmaailman tarpeisiin, jolloin merkittävästi edullisempi HomePNA ajaa asiansa.

8.7) IT-toimittajat Suomalaiset järjestelmätoimittajat (IT-sektori) eivät ole löytäneet itselleen mieluista asemaansa kotitalouksien sekä taloyhtiöiden toimittajana. Taloyhtiöillä ei perinteisesti ole ollut suhteita IT-toimittajiin, eikä toimittajat koe taloyhtiöitä mielekkäänä asiakaskuntana. Taloyhtiö koetaan pääsääntöisesti vaikeaksi asiakkaaksi. Ei pelkästään päätöksenteon hitauden ja kankeuden osalta, vaan myös tavallisten kuluttajien epämieluisan asiakkaan osalta: Tavallinen kuluttaja ei ole valmis maksamaan tuotteista tai palveluista. Sama kuluttaja kuitenkin tietotaidoltaan useimmiten on usein kaikkein kuormittavin teknisen tuen tarpeessa, niin käyttöönotto kuin käytön osalta. Ikävä tosiasia.

Tilanne on kuiteinkin muuttumassa. Taloyhtiöt aktiivisesti etsivät toimittajia, ja kääntyvät myös perinteisten IT-toimitajien puoleen etsiessään laajakaistatoimittajaa. Luonnollisesti kestää oman aikansa, että IT-toimittajat saavat kaiken sen tiedon ja osaamisen, mitä laajakaistajärjestelmien toimittamien taloyhtiöille vaatii. IT-toimittajien vahvuus on kuitenkin siinä, että ovat vuosikausia toimittaneet yrityksille lähiverkkoratkaisuita. Taloyhtiölle toimitettava HomePNA-pohjainen lähiverkkoratkaisu poikkeaa tästä lähinnä ympäristön sekä käytettävän median (=puhelinjohto) toimesta, perusarkkitehtuuri kuitenkin sama. Varsinkin paikalliset, alueella toimivat IT-toimittajat ovat tulevaisuudessa hyvissä asemissa, palvellessaan paikallisia taloyhtiöitä.

8.7) Teleurakoitsijat Suomessa teleurakoitsijoita on yli 500. Heistä vain murto-osalla on syvällistä tietoa HomePNA-tekniikasta. Vielä harvemmalla on kokemusta asennustöistä sekä käytännön kenttäkokemusta. Teleurakoitsijoita kuitenkin tullaan tarvitsemaan kaikkein eniten. HomePNA-teknologian yleistyessä, tekemistä riittää enemmän, mitä Suomalaiset teleurakoitsijat muun työn ohella kykenevät tekemään.

8.8) Laitemaahantuojat Parasta HomePNA-osaamista Suomessa edustavat HomePNA-maahantuojien lisäksi myös operaattorit. HomePNA-tietoisuus on levinnyt kauttaaltaan. Parhaiten tekniikasta kuitenkin ymmärtävät ne tahot, jotka töikseen ovat sen kanssa tekemisessä.

9.0) Kupariparin tulevaisuus ? Taloyhtiöissä puhelinkaapelit tarjoavat nopean tiedonsiirtotien kymmeniksi vuoksiksi eteenpäin. Useimmissa tapauksissa ei ole järkevää rakentaa CAT5/6-kaapelointia, koska siihen ei ole todellista tarvetta näköpiirissä. Tänä päivänä markkinoilla on olemassa jo teknologiat, jotka tarjoavat nopeampaa tiedonsiirtoa kupariparissa. Niiden ongelmana vielä vuosikausia on kuitenkin korkea kustannus.

9.0.1) Kupariparissa toimivat tiedonsiirtotekniikat - Modeemi 56k - ISDN 128k - HomePNA 1.1 1024k - SDSL/G.shdsl 2300k - ADSL 8192/1024k (max) - VDSL 10240/15364k -> 50Mbits/s (tulevaisuus)

9.1) HomePNA-aikakausi taloyhtiöissä 2000-2020 HomePNA tarjoaa 1Mbit/s (kaksisuuntainen) nopeuden kupariparissa. Kupariparin (segmentti) pituus teoriassa on max. 150m, mutta erilaisilla käytännön toimenpiteillä etäisyyttä saadaan kasvatettua yli 300 metriin. Tämä on riittävä useimmissa taloyhtiöissä.

HomePNA nopeus riittää VoIP-tiedonsiirtoon, videoneuvotteluun, videokuvan siirtoon, sekä lukuisiin muihin Internet- sekä tietoliikennesovelluksiin. Täysimittaisen laajakuva TV-lähetyksen siirtämiseen tarvitaan 2Mbit/s, joten siihen HomePNA ei sovellu.

9.1.2 Milloin HomePNA on liian hidas? Lähtökohta on, että HomePNA on n. 20x tavallista (56k) modeemia nopeampi. Milloin 1MBit/s nopeus ei enään riitä? Näillä näkymin sellaista hetkeä ei ole pystytä tarkkaan määrittelemään. Potentiaalisin kaistaa vaativa media Digi-TV toimii nyt kaapeliverkossa ja maalähetyksinä, joten se ei ole tukkimassa tietoverkkoa. Tulevaisuuden uusista Internet-sovelluksista saati niiden yleistymisestä meillä ei ole tarkkaa tietoa. Tosiasia on myös se, että käyttäjämäärän lisääntyessä sekä Internet-sovellusten sisältäessä yhä enemmän multimediaa, Internet on yhä useammin varsinainen pullonkaula - eikä itse siirtotie Internetiin. Näin HomePNA:n tarjoama kaista asuntoon voi riittää jopa huomattavasti pidemmälle kuin 20 vuotta. Tiedossa olevat tulevaisuuden tärkeimmät Internet-sovellukset Videoneuvottelu ja IP-puhelut toimivat kuitenkin ongelmitta HomePNA-tekniikalla.

9.2) ADSL-aikakausi taloyhtiössä? ADSL-tekniikalla voitaisiin rakentaa myös lähiverkko taloyhtiön puhelinkaapeleista. Markkinat ja laitevalmistajat ovat kuitenkin osoittaneet HomePNA:n seuraajaksi VDSL-tekniikkaa, mikä tarjoaakin ADSL:ää vielä suurempia tiedonsiirtonopeuksia. VDSL kaksisuuntaisena tiedonsiirtostandardina sopiikin tulevaisuudessa paremmin taloyhtiön käytettäväksi.

9.3.) VDSL-aikakausi taloyhtiöissä 2010-2040 VDSL-tarjoaa max. 15Mbit/s kaksisuuntaisen nopeuden kupariparissa. VDSL:ssä segmentin pituus voi olla max 1.5km. VDSL on hinnaltaan vielä n. 5x kalliimpi kuin HomePNA, joten kestää vielä vuosia ennen kuin VDSL saavuttaa saman hintatason, mitä HomePNA tänä päivänä maksaa. VDSL:n hyöty tuleekin vastaa siinä vaiheessa, kun taloyhtiöön saadaan 100MBit/s kuituyhteys alle 1000EUR/kk kustannuksella. Todellinen tarve VDSL:lle tulee siinä vaiheessa, kun raskaat multimedia sovellukset ovat arkipäivää.

9.4.) Uusien teknologioiden aikakausi 2030-2050 Vuonna 2030 puhelinliikenne on jo todennäköisesti siirtynyt IP-verkkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön kupariparia voidaan täysimittaisesti hyödyntää dataliikenteeseen. Tulevaisuuden teknologioiden ei näin tarvitse välittää analogiselle puhekaistalle aiheutuvasta häiriöstä. Taloyhtiön jakamot voidaan uusia siten, että nopeat tiedonsiirtostandardit toimivat luotettavasti ilman häiriöitä. Siirtonopeudet voivat nousta satoihin megabitteiihin.

Tulevaisuudessa myös langattomat tiedonsiirtotekniikat ovat varteenotettava vaihtoehto myös taloyhtiöissä. Nykyisellään ne eivät useimmitenkaan vastaa taloyhtiöiden tarpeita, eivätkä teknisiltä ominaisuuksiltaan sisällä riittävää tietoturva/tietosuoja ominaisuuksia.

9.5) Kustannus vs. teknologia Vaikka taloyhtiö on yhtiömuodoltaan kuten yritys, poikkeaa sen päätöksenteko prosessi kuin niissä käytetyt kriteerit yritysmaailmasta. Taloyhtiössä vaikuttavat tavalliset kuluttajat, joten päätöksentekokriteereistä hinta/kustannus nousevat vahvimmin esiin.

Monet laajakaistayhteyksien palveluntarjoajat liian usein unohtavat tämän tosiasian, joten markkinoille on kerääntynyt runsaasti palveluntarjontaa, joka ei vastaa todelliseen kysyntään.

Nykyisistä tiedonsiirto teknologioista HomePNA tarjoaa kaikkein kustannustehokkaimman ratkaisun taloyhtiöille ja sen asukkaille. Sille voidaankin luvata valoisaa tulevaisuutta. Jo aloitusvaiheessa edulliset teknologiat yleistyvät markkinoilla huomattavasti nopeimmin, mitä kalliimmat teknologiat. Edullisen HomePNA:n paikka onkin ensisijaisesti kustannuksista eniten huolta kantavat tavallisten ihmisten taloyhtiöt, eikä yritysmaailma (pois lukien hotellit).

9.6) Kuparin tulevaisuus nyt: Mitä tulevat tietoliikenneteknologiat tuovat tullessaan, siitä meillä on erilaisia visioita. Vuosi vuodelta varmemmaksi on tullut kuitenkin se tosiasia, että kupariparille on käyttöä vielä pitkään kuluvalla vuosisadalla.

Lisätietoa tietoliikennetekniikasta:

Matti Joutkoski Wintel Finland Oy matti.joutkoski@wintel.fi  Puh. 09-80461436 Fax. 09-80461204 http://www.wintel.fi