TIETOTEKNIIKKAKOULUTUKSEN ERIKOISSIVU 27.3.2003


 Ajankohtaista | Esittely | Mediaryhmä | Mikropajaryhmä | Opetus | Verkon rakennus | Mediapaja | Linkit

Tasoskannerin käyttö

Kuvat nettiin

Kuvakoko ja pakkaus

Sopiva kuvakoko

Nettialbumit

Muilla sivuillamme:

Tietoa kotisivun tekemisestä

Digikameran käytöstä
ja kuvaamisesta

Ilmaisen kuvagalleria ohjelman esittely

Resoluutio
Näytön tarkkuuden käsite, joka on oleellinen digitaalisen kuva käsittelyssä. Näytöllä resoluutio on pääsääntöisesti 72 pistettä tuuman pituisella alueella. Sanomalehdessä se on 170-180 pistettä, kirjoittimella 300, laserilla 600 ja kuvaprintterillä jopa 2400 pistettä. Mitä tarkempaan erotteluun pystyvällä laitteella kuva tulostetaan/toistetaan sitä pienemmäksi se katsottaessa muuttuu. Tästä seuraa: mitä tarkempaan resoluutioon pyritään näennäisesti samankokoisessa kuvassa sitä suurempi on tiedoston koko. ( > 1, 2, 4 jne. megapixelin kamera). Laitteiston tehovaatimus nousee sitä mukaa kun entistä parempilaatuisia kuvia käsitellään.

Parin vuoden sisällä hankituilla tietokoneilla pystytään suhteellisen nopeaan kuvien käsittelyyn, ja siksi tiedoston kokoa ei tehokkaan pakkaamisen avulla kannata pienentää, vaan säilyttää kuvassa oleva informaatio aina siihen asti kunnes kuva on valmis.

Pyri säilyttämään mahdollisimman hyvä resoluutio
Jos digitaalisessa kamerassa on esimerkiksi 1600X1200 pixelin tarkkuus, käytä sitä mieluummin kuin myöhemmin kadut puutteellista kuvan laatua pihistellessäsi tilaa 640x480 tai 1024X768 kokoa käyttämällä, ja sen sijaan hanki mieluummin lisää muistia. Tasoskanneria koskee sama: Vaikka skannerin ohjeistuksissa ja oletusarvoissa on tavallisen kuvan skannaamiseen 300 pixeliä tuumalla, käytä kuitenkin 600 pixeliä, vaikkakin tiedostokoko on nelinkertainen. Näin saat laadukkaat alkuperäiskappaleet. Siirtäessäsi niitä kuvankäsittelyohjelmaan, käsittele aina kopiota tallentamalla kuva heti uudella nimellä. Käytä myös usein välitallennuksia, mikäli kuvankäsittelyohjelmassa on vaatimattomat kumoamistoiminnat.

Vinkki: Dian ja negatiivin skannaus onnistuu vain lisälaitteella jossa valo tulee valotusalustalle takaa päin. Kannattaa käyttää kaikkein suurinta resoluutiota (1200 tai 2400). Ohjelmissa on negatiivitoiminta, jolla negatiivi käännetään normaalikuvaksi.

Valokuvan skannaaminen tulostettavaksi tai teetettäväksi tai digitaaliseen arkistoon käytettäväksi tasoskannerilla digikuvastudiossa tiedostosta tulostettava käytä resoluutiota 300- 600 jos kyseessä kymppikuva tai pienempi aiheen tärkeyden mukaan, koko valotuslevyn kokoinen kuva: 150 tai 200 on riittävä.

Kuvan skannaus sanomalehtijuttua varten resoluutio 300, muu painotuote mieluiten isompi.

Skannaus pelkästään websivua varten resoluutio 300 on riittävä.

Digikameran kuvat (Niitä et tietenkään "skannaa" vaan siirrät tietokoneen hakemistoon): Käytä kaikkiin käyttämiisi vaihtoehtoihin parasta mahdollista resoluutiota aina 1600 - 1700 saakka. Vaikka 1024 resoluutio riittää kertakäyttökameran tasolle valokuvana, isommista kuvista tulee sävykkäämmät ja terävämmät myös nettisivua varten pienennettynä. Jossain ohjelmissa on automaattitoimintoja tai ns. batch-komentojonoja, joilla koko hakemiston kuvat voidaan pienentää halutulla prosenttiluvulla. Jos isostakin kuvasta tulee epäselviä tai pikselöityneitä kuvia, tarkista onko kameraan asetettu liian iso kuvan pakkaus.

Tiedoston kokoon ( kilobittejä, Megabittejä) tasokannerilla skannattaessa vaikuttaa se, pakataanko kuvaa. Lievä pakkaaminen on suositeltavaa, jpg (jpeg) on toimiva pakkaustapa, jolla kymmenet Megabitit muuttuvat muutamiksi sadoiksi kilobiteiksi. Jos skannauksen tuloksessa on moitittavaa pikselöitymisen vuoksi, yritä löytää siihen vaikuttava komento jostain valikosta (properties/options...)

Tasoskannerin käyttö

Skanneri käynnistetään merkkikohtaisesti eri tavoilla, ja jopa kuvankäsittelyohjelmasta käsin se voidaan käynnistää menemällä Tiedosto/ File valikon kautta komentoon Tuo kuva /Import / Source. Muun muassa HP:n skannerissa käynnistys ja ohjelman avautuminen tapahtuu myös painamalla Scan näppäintä skannerissa. Skannerissa on yleensä ohjetoimintoja ja jopa interaktiivisia esittelyjä siitä miten se toimii. Tutustu!

Käynnistettäessä ensimmäinen näkymä on joko esikatselukuva tai edellisen skannauksen esikatselukuva. Jos se on vanha, etsi komento Uusi skannaus ( New Scan) tai Esiskannaus (Prescan). Tavallisinta ennen kuin mitään muuta tapahtuu on ilmoitus: lamppua lämmitetään. Nämä vaiheet tuntuvat pitkiltä, mutta ne ovat välttämättömiä.

Kun esikatselukuva on valmis, voidaan lähteä rajaamaan skannattavaa aluetta: Siirretään kursori alueelle joka on tarkoitettu vasen tai oikea yläreuna, pidetään oikea näppäin alhaalla ja siirrytään vastakkaiseen alareunaan ja päästetään irti. Jossain tapauksissa reunoja voi vielä siirrellä tämän jälkeen, mutta tarkempi rajaus kannattaa tehdä vasta kuvankäsittelyohjelmassa.

Ennen varsinaista skannausta voi tarkistaa resoluution, onko skannaus täysvärinen (True color), harmaasävy (Grayscale), tunnistettava teksti (OCR) vai piirros ( Line art). Yleensä kuvankäsittelyyn otetaan täysvärinen kuva.

Joissain skannausohjelmissa valotusta ja värisävyjä voidaan säätää ns. Wizard-toiminnan avulla, joka neuvoo tekemään valintoja näyttämiensä vaihtoehtojen välillä. Satunnainen käyttäjä harvemmin tarvitsee tätä, mutta säännöllisen käyttäjän kannattaa helpottaa varsinaista kuvankäsittelyä opettelemalla säädöt. Kuvien valinnasta vielä: ei kannata skannailla tärähtäneitä tai pahasti yli- ja alivalottuneita kuvia, niiden kanssa taistelu on usein ajanhukkaa.

Kuva voidaan tavallisesti joko avata käsiteltäväksi kuvankäsittelyohjelmassa, tallentaa nimellä, vaihtoehtona ainakin bmp (pakkaamaton bittikartta, iso tiedostokoko) ja jpg (pakattu, kohtuullisen kokoinen tiedosto) tai kopioida leikepöydälle.
Kuvat nettiin: Kuvankäsittelyohjelmat

Skannerin tai digikameran mukana tulee usein kuvankäsittelyohjelma, jota kannattaa ainakin kokeilla. Ulkomaalaisten pc-lehtien tai Fotolehtien mukana tulee usein romppuja, joissa on kuvankäsittelyohjelma. Demo on varsin turha ladata jos esillä oleva hinta on liian korkea, rajoitetun ajan toimivat ohjelmat jatkuvassa työskentelyssä ovat huono ratkaisu. Maksullisista ohjelmista hinta-laatusuhde on hyvä Jascin Paint Shop Pro:lla. Kohtalaisia tuloksia voi saada Uleadilla, PhotoImpactilla ja Gimpillä. Gimpin käyttöliittymä tosin on oudonnäköinen. Microsoftin kuvankäsittelyohjelma on lähinnä huonoa huumoria. Ohjelmia netistä ladattaessa kannattaa muistaa, että lataa oikean tyyppisiä ohjelmia: 3D, vektorigrafiikkaohjelmat, bannerinteko- ja cad-ohjelmat eivät ole tarkoitettu valokuvien käsittelyyn.

Kuvakoko ja pakkaus

Kaikkein kysytyin kysymys on missä kuvakoossa ja minkä tyyppisinä tiedostoina webbiin tarkoitetut kuvat tallennetaan. Näissä kahdessa muodossa selaimilla varmasti näkyy:


yläpuolella gif 400X5 pixeliä 16 värisävyllä. 599 tavua. epätasaisuutta

yläpuolella jpg täysväreillä.  koko on 415 tavua.  liukuväri saumaton

Grafiikkaa varten on GIF. Väri- tai harmaasävyjä 2 -256 välillä. Se sopii parhaiten yhtenäisten väripintojen esittämiseen, bannereihin ja muihin lisukkeisiin, mutta ei valokuvamaiseen esittämiseen.

Jpg (Jpeg) tarjoaa miljoonia värisävyjä (teoriassa), mutta se on pakkkautuva tiedostomuoto. Pakkauksessa kuvasta otetaan informaatiota pois tiedoston pienentämiseksi. Vähäistä tiedon poistumista ei huomaa silmällä, mutta tehokkaampi pakkaus aiheuttaa kuvan pikselöitymistä ja epämääräisiä varjoja hahmojen raja-alueiden läheisyydessä. Myös kuvan terävyys voi kärsiä. Ohjelmakohtaisesti pakkausteho vaihtelee, eikä voida antaa varmaa tietoa mikä pakkaus mihinkin kuuluu: esim Photoshopissa pakkaussuhde 1 - 2 on hieman pikselöitynyt, 3 on laadukas, 4 - 5 on liioittelua. Pakkauksen vaikutus kuvakokoon: jos kuvassa on paljon yksityiskohtia esim. kirjavia lehtiä, fyysisesti samankokoisesta kuvasta, jossa yksityiskohtia on vähemmän esim. tasaista taivasta, niin kirjasta kuvasta tulee isompi vaikka käytetään samaa pakkausta. Valmista lopputulosta pitää tarkastella aina erikseen, ja huomio on kiinnitettävä onko siinä pikselöitymisen aiheuttamaa kirjavuutta, epäselvyyttä ja hahmojen rajakohdissa "suttua".

Muu pikselöityminen ja kuvan epäselvyys

Aloita aina isosta kuvasta, älä pienennä välillä kuvaa ja muuta sitä uudelleen isommaksi, vaan joko palaa viimeisimpään tallennettuun isoon kuvaan ja pienennä siitä tai jos sinulla on mahdollisuus peruuttaa komentoja, palaa tilaan jossa kuva oli täydessä koossa. Jätä työskentelyssä aina kuvan koon säätö lähes viimeiseksi. ( viimeisin on kuvan terävyyden optimoiva säätäminen Jos haluat tarkastella kuvaa työskentelyn aikana pienempänä, käytä zoomausta.

 

Kolme esimerkkiä: Vasemmalla terävä kuva, joka on leikattu isommasta kuvasta 7,93 kt
keskellä ensin pixelikokoa on pienennetty, sittemmin palautettu alkuperäiskokoon 4,16 kt
oikealla terävä kuva tallennettu voimakkaalla pakkauksella 3,26 kt

Mikä on sopiva kuvakoko

Se riippuu kohderyhmästä, julkaisuvuodesta ja nettisivun yleisilmeestä. Tekstipalstan viereen originaalikokoon tarkoitettu kuva on sopiva 300 pixeliä leveänä jos se on vaakakuva, pystykuva voi olla 225 pixeliä leveä. Jos se ei tunnu luontevalta, kannattaa harkita thumbnailien (linkillinen pikkukuva) käyttämistä Frontpagen avulla.

Toimiva kuva ilman että siitä pitää tehdä thumbnailia voi olla niinkin iso kuin esimerkiksi 400X300 pixeliä.

Mallina hyviä ovat esimerkiksi MTV3 ja YLE:n sivuilla olevat kuvat ja niiden sijoittelu tekstiin nähden; kyseessä on aina kokonaisuus, jossa teksti sopivan lyhyinä kappaleina sulautuu yhteen kuvien kanssa.

Varma iso kuvavalinta on 600X450 pixeliä, ja siitä kannattaa tehdä thumbnail. Pystysuunnassa voi olla samat mitat 450x600 pixeliä, mutta silloin vanhan formaatin 800x600 ruutua käyttävät katsojat joutuvat vierittämään osan kuvasta. Maunulassa on käytetty myös 740 pixeliä leveää isoa kuvaa, poikkeuksellisesti 1000 leveää. Neliömäinen kuva voi olla esim 500X500 pixeliä, jos käytetään thumbnailia. Vaihtelevuutta voi luoda rajaamalla kuvista laajakuvia. Kuvakoko tiedostona 600X450 40-60k, 800X600 alle 100k.

Nettialbumit

Kuva-albumit / kuvagalleriat on oma lukunsa; hakemistosivulla on thumbnailit, josta voi klikata katseluun kuvan. Kuvankäsittelyohjelmissa on galleriatoimintoja, mutta parhaiten toimivaa emme pysty suosittelemaan. Sen sijaan Gallery Wizard ohjelma on osoittautumassa erittäin toimivaksi ja joustavaksi; ja siihen voi halutessaan sijoittaa omaa html-koodia, tai sillä pystyy tekemään aivan yksinkertaisen sivuston ilman tekstejä tai kuvan nimiä. Hae uusin zipattu versio klikkaamalla tästä. Galleriassa sopiva kuvakoko on 700X525 pixeliä, jos kuvasivulle aiotaan laittaa teksti " edellinen/seuraava kuva" navigointia varten. Tutustu ja katso ohjelman käyttöohje tästä

Tietoa kotisivun tekemisestä

... alkuun

 

27.3.2003 Kari Sundvall