Esteetön asuminen

4. Hyvä kaupunkikuva
4.1 Rakenteiden sopivuus ympäristöön	Rakennusten, rakennelmien, rakenteiden, varusteiden, kalusteiden ja koristeiden on sovittava ympäristöönsä. Osansa kaupunkikuvassa aiheuttaa kaikki toiminta ja sen edellyttämät laitteet ja varusteet, vaatteet, valot, liikkeet ja liikenne. Kulttuuriarvojen ja luonnonarvojen toisiinsa liittymisen sopusointu on ympäristöön sopivuuden tavoite.
4.2 Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ympäristöönsä	Luonnontilainen ympäristö on lähtökohtaisesti olemassaoloon oikeutettu. Ihmisen aiheuttamien muutosten hyväksyttävyys on kulttuuriympäristön laadun kriteeri. Julkisessa ympäristössä hyväksyttävyys toteutuu kansanvallan edustajien kautta pääasiassa kunnallishallinnossa. Asukkaat ansaitsevat sen ympäristön, jonka hyväksyvät. Oleellinen kysymys kuuluu: ovatko asiantuntijaviranhaltijat ja luottamushenkilöt paneutuneet ja ymmärtäneet asukkaiden ympäristötarpeet? Mitä on ympäristömoraali?
4.3 Kauneuden kokemisen tärkeys	Luonnontilainen ympäristö on lähtökohtaisesti kaunis ja se on oikeutetusti myös ihanne. Kulttuuriset muutokset kehittävät ja hyödyntävät, rajoittavat tai abstrahoivat luontoa ja saattavat siten tuottaa joko kaunista tai rumaa ympäristöä. Kauneuden kokemisen riippuvuus aistijan tajunnasta ja kyvyistä johtaa kauneuden arvotuksessa yksilöllisyyteen, mutta ei poista ympäristön kauneuden itseisarvoja laajassa kauneuden tulkinnassa: esteettisyydessä. Tietysti on niinkin sananlaskua soveltaen, että "maassa, jossa rumuus on ihanne, on hulluutta olla esteetikko".
4.4 Ympäristön hahmottaminen	Ympäristön hahmottaminen tapahtuu aistien, tajunnan ja muistin avulla. Tutut aistiärsykkeet, mielikuvat ja muistot suhteuttavat ympäristön henkisyyteemme ja biologiaamme itsemme hallitsemalla tavalla. Odotuksemme toteutuvat ja yllätykset ovat myönteiset. Poikkeavat ja ristiriitaiset, yllätykselliset tai puuttuvat ärsykkeet häiritsevät, uhkaavat, tekevät epävarmaksi. Mielenkiinnon herääminen ja säikähtäminen ovat vastakkaisia vaikutuksia kaupunkikuvasta
4.5 Ympäristö kokonaisuutena	Kaikella tehdylläkin on olemisen todellisuus, jonka oikeus on hyöty- tai arvokysymys. Yksittäisillä hyvänkin ympäristön osilla saattaa olla huonoja ominaisuuksia, mutta kokonaisympäristönä, kulttuuriympäristönä tai kotiseutuna, ovat ne osana elettyä elämää myös osa kaupunkikuvan hyvyyttä
4.6 Ympäristön viestimät arvot	Kaupunkikuva, jossa ei ole tuntuvia henkisiä arvoja on steriili. Ei riitä, että tuotetaan käyttökelpoista, kestävää, kallista tai edes kaunista, jos henki ei viesti arvojen, mieluimmin moniarvoisuuden, avoimuuden ja hyväksyvyyden olemusta

[Rakennetun ympäristön hoito ]

4. Hyvä kaupunkikuva